Turkki varautuu afganistanilaisten pakolaisten tuloon sulkemalla heiltä rajansa

Turkissa ei ole halua ottaa vastaan suuria määriä afganistanilaisia pakolaisia, ja ilmapiiri on kääntynyt vihamieliseksi pakolaisia kohtaan. Osa maassa jo olevista afganistanilaisista pelkää joutuvansa karkotetuksi talibanien käsiin.

Turkki on rakentanut muurin osalle Iranin vastaista rajaa. Viime viikkoina tilanteen rajalla kerrotaan pysyneen rauhallisena. Kuva: AOP

Turkki on yksi niistä maista, joissa varaudutaan Taliban-hallintoa pakenevien afganistanilaisten tuloon. Kymmenen vuotta sitten Turkki avasi rajansa sotaa pakeneville syyrialaisille, nyt varautuminen tarkoittaa portin laittamista säppiin.

Turkin ja Iranin rajalla kiemurtelee pikaisesti rakennettu betonimuuri – tosin tässä vaiheessa muuri kattaa vain pienen osan noin 540 kilometriä pitkästä rajasta.

Turkissa on jo ennestään arviolta 300 000 afganistanilaista eikä uusia haluta edes tilapäisesti, vaan afganistanilaisten palautuksia on jatkettu viime viikkoinakin.

Tällä erää viimeinen palautuslento Turkista lähti kohti Afganistania samoihin aikoihin, kun Taliban-liike saapui Kabulin porteille. Nyt lennot on keskeytetty.

Turkki on kertonut pitävänsä yhteyttä Talibaniin. Uutistoimisto Reutersin mukaan Taliban-liike on pyytänyt Turkilta teknistä apua Kabulin lentokentän toiminnan varmistamisessa. Turkkilaisjoukot ovat sinänsä poistumassa tai jo poistuneet Afganistanista.

Afganistanilaiset pelkäävät Turkin ja Talibanin veljeilyä

Jos Taliban muuttuu terrorijärjestöstä yhteistyökumppaniksi, palautuslennot saatetaan käynnistää uudestaan.

– Tätä me pelkäämme kaikkein eniten. Kun taistelemme palautuksia vastaan oikeudessa, olemme tähän asti voineet sanoa, että Taliban-liike on terrorijärjestö, pakolaisia avustava asianajaja Eda Bekçi sanoo.

Hän kertoo kuinka useiden afganistanilaisten miesten palautus saatiin pysäytettyä viittaamalla siihen, että he olivat vaarassa joutua pakko-otetuiksi Talibanin riveihin. Jos Turkki istuu liikkeen kanssa samaan pöytään, tällaisia argumentteja ei voida enää käyttää palautusten estämiseksi.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Uhka palautusten aloittamisesta uudestaan pelottaa monia afganistanilaisia kertoo afganistanilaisia avustavan kansalaisjärjestön ARSA:n puheenjohtaja Zakira Hekmat.

– Ei sinne voi nyt ketään lähettää. Ihmiset pelkäävät kuollakseen.

Palautusten uhka koskee välittömästi kymmeniätuhansia ihmisiä.

– Täällä on virallisesti rekisteröityjä afganistanilaisia noin 180 000. Sen lisäksi meidän arviomme on, että rekisteröimättömiä on noin 120 000, kertoo Zakira Hekmat.

Turkilla ei ole toimivaa turvapaikkajärjestelmää, vain Euroopan neuvoston jäsenmaista tulevat turvapaikanhakijat voivat saada turvapaikan.

Syyrialaisille on luotu erillinen tilapäisen suojelun asema. Muut rekisteröidyt ja suojelun tarpeessa olevat, kuten afganistanilaiset eivät voi saada turvapaikkaa. He odottavat pääsyä Turkista johonkin muuhun maahan, joka ottaisi heidät vastaan. Käytännössä ei tapahdu juuri mitään.

Taliban-liikkeen taistelijoita Jalalabadissa. Pakolaistilanteeseen vaikuttaa se miten voittoisat talibanit kohtelevat väestöä. Kuva: EPA

Ostosreissulta palautuskeskukseen

Rekisteröityjä ihmisiä ei karkoteta ainakaan laajassa mittakaavassa. Paperittomat ovat sitä vastoin lainsuojattomia. Osa afganistanilaisista ei uskalla edes liikkua kaduilla, koska kesän aikana on ollut laajoja pidätysaaltoja.

– Autoimme äskettäin perhettä, jossa mies meni ostamaan leipää ja hänet otettiin kiinni kadulla. Mies lähetettiin palautuskeskukseen karkotusta varten – kotona odotti viimeisillään raskaana oleva vaimo, kertoo Zakira Hekmat.

Mies saatiin takaisin perheensä luo asianajajan väliintulon avulla.

Turkissa on lukuisia palautuskeskuksia. Suurimmat on rakennettu EU:n avulla alun perin vastaanottokeskuksiksi. Vankilamaiset keskukset täytetään nyt ihmisillä, joita ollaan poistamassa maasta.

Pakolaisten kanssa työskentelevä asianajaja Eda Bekçi kertoo tapauksesta, jossa perheen isä joutui erilleen muusta perheestä.

– Perhe otettiin kiinni. Nainen ja lapset päästettiin vapaiksi, mutta mies jäi viranomaisten huostaan. On liian aikaista sanoa, onko tässä taustalla jokin uusi linjaus, missä perheet hajotetaan tällä tavalla.

Paperittomat sysätty yhteiskunnan ulkopuolelle

Paperittomien suuri määrä johtuu siitä, että Turkki ei ole vuoden 2018 jälkeen rekisteröinyt yksin tulleita miehiä. Iranin kautta kulkevia hankalia ja välillä vaarallisia reittejä pitkin on viime aikoina tullut vain harvoja perheitä.

Koronakriisi on sysännyt paperittomat kauemmas yhteiskunnan ulkopuolelle.

Terveydenhuolto on saavuttamattomissa, mutta sen lisäksi arki on muutenkin muuttunut hyvin hankalaksi.

Osana koronan vastaisia toimia Turkissa on otettu käyttöön rekisteri, johon kerätään tartuntatietoja. Rekisteristä saatava koodi on tärkeä asioiden hoitoa varten. Paperittomat eivät koodia saa ja sen puuttuminen voi jopa estää linja-autolla matkustamisen tai kaupassa käynnin.

Turkissa kireä tunnelma

Turkki on ottanut vastaan yli 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista, mutta tunnelma on muuttunut siirtolais- ja pakolaisvastaiseksi.

Siirtolaiset ja pakolaiset ovat muodostaneet halvan työvoimareservin esimerkiksi pienten tekstiilifirmojen ja rakennustyömaiden tarpeisiin. Kilpailu työpaikoista on kuitenkin kiristynyt Turkin talouskriisin takia.

Pari viikkoa sitten pääkaupunki Ankarassa esiintyi rajuja mellakoita, joissa muun muassa tuhottiin syyrialaisten omistamia kauppoja. Hyökkäykset syyrialaisia vastaan alkoivat, kun turkkilaismies sai surmansa syyrialaisten ja turkkilaisten välisessä tappelussa.

Iranin Turkin vastaisen rajan ylittäneitä afganistanilaisia heinäkuussa. Viime viikkoina afganistanilaisten tulon sanotaan hiipuneen hiukan, mutta kukaan ei tiedä mitä tapahtuu lähiviikkona. Kuva: Ali Ihsan Ozturk / AOP

Myös afganistanilaisiin on viime aikoina kohdistunut vihakampanja, jossa on muistakin maista tuttuja elementtejä – tulijoita syytetään taistelijoiksi, joiden tavoitteena on muuttaa Turkin väestörakennetta.

Asianajaja Eda Bekçin mukaan vihakampanjan taustalla on muun muassa oppositiopoliitikkoja ja jotkut mediat. Samaan aikaan kun Turkin talous sakkaa, oppositio on löytänyt pakolaisista ja siirtolaisista aseen, jolla lyödä presidentti Recep Tayyip Erdoğania.

Jatko riippuu osittain siitä, syntyykö nyt uusi merkittävä pakolaisliike Afganistanista Iranin kautta Turkkin.

Tulijoita toistaiseksi vähän, mutta kaikki voi muuttua

Zakira Hekmatin mukaan Itä-Turkkiin saapuvien afganistanilaisten määrä on viimeisten kolmen viikon aikana lähtenyt laskuun. Turkkilaisten tiedotusvälineiden mukaan tulijoita on, mutta ei yhtä paljon kuin aiemmin kesällä, jolloin kerrottiin satojen ihmisten ylittäneen rajan joka vuorokausi.

Pakolais- ja siirtolaiskysymyksiä pitkään seurannut professori Orhan Deniz arvioi, että Taliban-liikkeen valtaannousun aiheuttama pakolaisliike näkyy Turkissa vasta syyskuun puolenvälin jälkeen.

Lisäksi Iranissa on vähintään 800 000 afganistanilaista, joista ainakin osa saattaa lähteä liikkeelle Iranin talouskriisin takia, kun paluuta Afganistaniin ei ole.

Uuden rajamuurin vaikutus on sama kuin sen ylittämiseen tarvittavien tikkaiden pituus, eli ei välttämättä kovin suuri, arvioi Iranin rajan lähellä sijaitsevassa Vanin yliopistossa työskentelevä professori Deniz saksalaisen Deutsche Welle -mediayhtiön (siirryt toiseen palveluun) turkinkielisen palvelun haastattelussa.

Deutsche Wellen raportin mukaan salakuljettajat ovat kuitenkin nostaneet hintojaan (siirryt toiseen palveluun), koska rajavalvonnan tiukennukset hankaloittavat ihmisten kuljettamista rajan yli.

Ryhmä Länsi-Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia ylittämässä Evros-jokea Turkin ja Kreikan rajalla maaliskuussa 2020. Myös Kreikka on viime aikoina merkittävästi tiukentanut rajojensa valvontaa. Kuva: AOP

Voisiko sitten laajempi pakolaisliike lähteä liikkeelle Turkista kohti Länsi-Eurooppaa, jos tulijoiden määrä kasvaa ja pelko palautuksista Talibanin hallitsemaan Afganistaniin leviää?

Reitit pohjoiseen on tukittu

– Paperittomien olot ovat niin tukalat, että he lähtisivät, jos löytyisi jokin reitti Eurooppaan. Rajoja on kuitenkin nyt niin vaikea ylittää, sanoo Zakira Hekmat, joka kuvailee Turkissa olevien paperittomien afganistanilaisten tunnelmia hyvin voimattomiksi.

Pakolaisten ja siirtolaisten käyttämät reitit pohjoiseen ovat tukossa. Esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinassa on useita tuhansia Länsi-Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä, jotka yrittävät päästä eteenpäin. Arkistokuva. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Hekmat ja Bekçi ovat samaa mieltä siitä, että on hyvin vaikea ennustaa mitä lähiaikoina tapahtuu.

Arviot siitä, miten monta ihmistä saattaa pyrkiä pois vajaan 40 miljoonan asukkaan Afganistanista, vaihtelevat. Enimmillään kyse voi olla miljoonista ihmisistä, mutta kukaan ei voi tietää, ja paljon riippuu nyt Afganistanin sisäisestä kehityksestä.

Samalla tilannetta ei voi suoraan verrata vuoteen 2015 ja alkuvuoteen 2016, jolloin satojatuhansia ihmisiä siirtyi Turkin ja Balkanin kautta Länsi-Eurooppaan. Nyt pakolaisten ja siirtolaisten reitit on tukittu monesta paikasta.

Lisäksi Syyriasta tulijat pakenivat yhden rajan yli. Nyt matkalla Turkkiin välissä on Iran.

EU:n ei ilmeisesti myöskään kannata kuvitella, että Turkki olisi valmis asuttamaan suurta määrää afganistanilaisia edes tilapäisesti. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanon ilmoittanut, että Turkilla ei ole mitään velvollisuutta olla Euroopan pakolaisvarasto.

27.8. klo 09.05: Juttuun lisätty tietoja Turkin pakolaispolitiikasta ja turvapaikkakäytännöistä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.