1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. omena

Muualla omenapuut pukkaavat hedelmää – 4500 puun tarhassa viljelijä manaa surkeaa satoa: "Puhelin soi jatkuvasti, että milloin saa omenaa"

Kevään sateet ja kylmyys sattuivat huonoon aikaan hedelmä- ja marjanviljelijä Petteri Holopaisen tilalle. Suurin osa omenapuiden kukista rapisi maahan ennen kuin mehiläiset ehtivät pölyttää ne.

Lemiläinen omenanviljelijä manailee huonoa omenasatoa
Lemiläinen omenanviljelijä manailee huonoa omenasatoa

Etelä-Karjalan Lemillä sijaitsevassa hedelmä- ja marjatarhassa kävelee pettynyt mies.

Omenasato on Petteri Holopaisen tilalla tänä vuonna surkea. Sato jää vain yhteen kolmasosaan normaalista.

Huhti-toukokuun vaihteessa kukka-aiheita oli puissa paljon ja satotoiveet olivat vielä korkealla. Nyt osa omenapuurivistöstä on lähes täysin tyhjänä hedelmistä.

Petteri Holopainen viljelee tilallaan kesä- ja syyslajikkeita. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

– Juuri, kun mehiläisten olisi pitänyt alkaa pölyttää, alkoivat kahden viikon sateet ja viileä kausi. Sitten sattui vielä sopivia tuulia, jotka karistivat kukat maahan liian aikaisin, kertoo hedelmä- ja marjanviljelijä Petteri Holopainen.

Myös kesän pitkä hellejakso vaikutti omenasatoon, vaikka tilalla on kastelujärjestelmä.

– Omena jäi kooltaan pieneksi, vaikka kastelu oli päällä yötä päivää.

Petteri Holopaisen tilalla viljellään sekä mansikkaa että omenoita. Myös pieniä määriä vadelmaa on kasvamassa.

Lajikkeita paljon

Holopaisen hedelmä- ja marjatilalla omenapuita on noin 4 500. Lajikkeet ovat kesä- ja syyslajikkeita ja niitä on kaikkiaan noin 15 erilaista.

– Pirja, Heta, Sandra, Valkea kuulas, Kelta- ja Punakaneli, Pekka, Konsta, Särssöö, Anjala ja mitähän lajikkeita niitä nyt olikaan, luettelee Pekka Holopainen.

Pekka-lajikeesta on tulossa hyvä sato. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Lajikkeita on hyvä olla monenlaisia, koska ihmiset tykkäävät erimakuisista omenista. Laajassa lajikirjossa on Holopaisen mielestä myös hyvää se, että ne kukkivat vähän eri aikaan. Esimerkiksi Pekasta on tulossa hyvä sato.

Talvilajikkeita ei tilalla ole, koska niiden viljely vaatisi isoja investointeja.

– Pitäisi olla ajoneuvo, jossa on lämmin kontti, kun niitä talviaikaan kuljetettaisiin kauppoihin. Varastojen pitäisi olla erityisvarastoja, joista happi on lähes kokonaan imetty pois. Siten omenat saataisiin säilymään pitempään. Myös viljelyalaa pitäisi suurentaa reilusti, kertoo Petteri Holopainen.

Holopaisen tilalla on tällä hetkellä noin 4500 omenapuuta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Ahvenanmaalla hyvä sato

Kotimaiset omenat tulevat kauppoihin pääosin Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueelta. Muun Suomen osuus on noin kymmenen prosenttia.

Omenan päätuotantoalueella Ahvenanmaalla omenasadosta voi tulla jopa hyvä, kertoo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.

Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti, jossa ilmasto on lämpimämpää kuin Manner-Suomessa, antaa otolliset kasvuolosuhteet omenoille.

– Vuosikeskilämpötilat ovat korkeammat meren ansiosta. Kevät alkaa aikaisin ja syksyt ovat lauhoja. Se suosii omenanviljelyä, sanoo Miika Ilomäki.

Etelä-Karjalassa kasvuolosuhteet ovat haastavammat.

Ossi Lensu ja Aleksander Kouru omenan keruussa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

– Uusia omenalajikkeita kehitetään jatkuvasti, jotta kasvualueelle löytyisi kestävä ja siihen ympäristöön sopiva lajike.

Petteri Holopaisen tilalla kasvatetaan myös vanhoja lajikkeita, jotka ovat jalostettu Hirvensalmen Taimistolla. Vanhat lajikkeet, joita aikoinaan viljeltiin kotipuutarhoissa, ovat hävinneet ja siksi niitä yritetään nyt jalostaa ja kasvattaa uudelleen.

Lemin Imelä, Anjala, Wanha Räipiö ja Holopaisen Syysviiru ovat lajikkeita, jotka ovat aikoinaan menestyneet hyvin näillä leveysasteilla Etelä-Karjalassa, sanoo Petteri Holopainen.

Vanhat lajikkeet, joita aikanaan viljeltiin kotipuutarhoissa ovat hävinneet ja siksi niitä yritetään nyt etsiä ja jalostaa uudelleen.

Seppo Holopainen esittelee vanhaa lajiketta nimeltä Lemin Imelä. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan syys- ja talvilajikkeet ovat taloudellisesti merkittävämpiä kuin kesälajikkeet. Erityisesti Ahvenanmaalla on panostettu vähähappisiin ULO-varastoihin, joissa omenat säilyvät pitempään. ULO tulee sanoista Ultra Low Oxygen.

– Alhainen hapen määrä parantaa hedelmän säilyvyyttä, joten kotimaista omenaa on saatavilla pitkälle talveen, selventää Miika Ilomäki.

Kotimainen omena viedään käsistä

Vaikka omenasato on Petteri Holopaisen tilalla tänä vuonna surkea, mies ei aio laittaa rukkasia naulaan.

Kotimainen omena käy hyvin kaupaksi. Sitä ei ole vahattu eikä siinä ole säilöntäaineita. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

– Luonnon olosuhteille ei mitään voi. Tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun sato kokonaisuudessaan jäi surkeaksi. Omenalla on kuitenkin lähialueilla hyvät markkinat ja kuluttajat haluavat kotimaista omenaa.

Lemiläisen Petteri Holopaisen tilan omenat päätyvät paikallisten kauppiaiden hyllyille.

– Kyllä nämä on periaatteessa myyty etukäteen. Puhelin soi kaupoista jatkuvasti, että milloin saa omenaa, kertoo Petteri Holopainen.

Lemiläisen hedelmä- ja marjanviljelijän omenasato meni ihan mönkään. Sirkka Haverinen kävi tapaamassa omenatarhuri Petteri Holopaista.