11-vuotiaan pojan raju pahoinpitely välitunnilla järkytti vuosi sitten – Vantaa vakuuttaa, että moni asia on kouluilla muuttunut sen jälkeen

Vantaan Kytöpuiston koulussa reilu vuosi sitten tapahtunut pahoinpitely sai kaupungin toimimaan kiusaamista vastaan entistäkin järeämmin ottein. Avuksi on otettu muun muassa kaksi kännykkäsovellusta.

Koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan puututaan Vantaalla mahdollisimman tehokkaasti. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Syyskuun 15. päivänä vuonna 2020 Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla tapahtui koko Suomea järkyttänyt väkivaltatilanne.

Joukko kuudesluokkalaisia oppilaita kävi 11-vuotiaan pojan kimppuun koulun välitunnilla. Poika menetti tajuntansa väkivallan seurauksena. Tilannetta pahensi se, että yksi oppilaista kuvasi kaiken ja jakoi videon sosiaalisessa mediassa.

Pahoinpitelyn uhrin perhe arvosteli koulun toimintaa mediassa (siirryt toiseen palveluun) kovin sanoin. Poikaa oli kiusattu jo pitkään, eikä tilannetta oltu saatu purettua.

Asiaa käsiteltiin koulussa ja Vantaan toimielimissä. Koulun toiminta käytiin läpi perusteellisesti. Lopputulos oli se, että koulussa ei ollut tapahtunut laiminlyöntejä.

– Totesimme, että asiat ovat hyvällä mallilla, mutta voimme parantaa entisestään, sanoo Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo nyt reilu vuosi tapauksen jälkeen.

Pahoinpitelijät erotettiin, uhri vaihtoi koulua

Oppilaiden yksilönsuojan ja opettajien vaitiolovelvollisuuden vuoksi viranomaiset eivät voi kommentoida Kytöpuiston koulun tapausta yksityiskohtaisesti.

Pahoinpitelystä ei koskaan käynnistetty esitutkintaa tekijöiden nuoren iän vuoksi. Tapausta selvitettiin Itä-Uudenmaan poliisin ennaltaestävässä toiminnassa.

Kalon mukaan 11-vuotiaan pahoinpitelyssä mukana olleista neljä erotettiin koulusta määräajaksi.

Se on koulun käytössä olevista keinoista järein alle 15-vuotiaiden kohdalla. Koulu voi erottaa oppilaan enintään kolmeksi kuukaudeksi koulusta.

Vantaalla on noin 24 000 peruskoululaista, joista keskimäärin 4–6 erotetaan vuosittain määräajaksi.

Kalon mukaan koulusta erottaminen on useimmille lapsille ja heidän perheilleen käänteentekevä asia, jolla on suuri vaikutus heidän toimintaansa.

Erottamisen kesto arvioidaan jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti.

– Lasten ja nuorten tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hyviksi kansalaisiksi. Siksi on hyvä, että erottaminen on määräaikainen eikä kohtuuttoman pitkä, Kalo sanoo.

Uhrin perheenjäsenet ovat kertoneet tilanteestaan mediassa. Suomen kuvalehden (siirryt toiseen palveluun)mukaan uhri vaihtoi koulua kiusaamisen vuoksi.

Koulu tai kunta eivät voi siirtää ketään eri kouluun. Siksi kiusaajat saavat jatkaa samassa koulussa niin halutessaan.

– Jos lapsen huoltaja toivoo muutosta, se voidaan järjestää, jos uudessa koulussa on tilaa, Kalo kertoo.

Moni kokee fyysistä uhkaa viikoittain

Peruskoululaiset kaikkialla Suomessa ovat jälleen aloittaneet koulun kesän jälkeen. Suurin osa heistä turvallisesti ja ilman kiusaamisen kokemuksia.

Silti kiusaamista ja väkivaltaa tapahtuu kaikissa Suomen kouluissa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan fyysistä uhkaa koulussa kokevat eniten perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvät nuoret.

Heistä jopa 17 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa vähintään kerran viikossa viimeisen vuoden aikana.

Fyysisellä uhalla tarkoitettiin kyselyssä varastamista tai varkauden yritystä väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, fyysisellä vahingoittamisella uhkaamista tai kimppuun käymistä.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista 12 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vähintään kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana.

– Kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla tulisi olla puolen metrin näkymätön säde ympärillä. Kenenkään fyysistä koskemattomuutta ei tule loukata, eikä ketään tule nimitellä muulla nimellä kuin heidän omalla nimellään tai nimellä, jonka he itse hyväksyvät, Kalo sanoo.

Kännykkäsovelluksilla kiusaamista vastaan

Viime syksyn väkivaltatilanteiden jälkeen Vantaalla kiusaamista ennaltaestetään nyt useilla uusilla keinoilla.

Tänä syksynä Kytöpuiston ja kaikkien muidenkin Vantaan koulujen oppilaat ovat saaneet tuekseen kaksi uutta kännykkäsovellusta, joiden toivotaan ennaltaestävän kiusaamista.

3.–9.-luokkalaisille on tarjolla Someturva-sovellus (siirryt toiseen palveluun) ja 4. ja 7.-luokkalaisille School Day -sovellus (siirryt toiseen palveluun).

Someturvan kautta oppilas tai opettaja voi ottaa yhteyttä ulkopuoliseen palveluntarjoajaan, jos sosiaalisessa mediassa tapahtuu jotain epäsopivaa. Palveluntarjoaja auttaa toimimaan tilanteessa.

School Day -sovellukseen oppilaat kirjaavat viikoittain, miten heillä menee. Opettaja näkee vastaukset ja voi niiden perusteella puuttua mahdollisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Vantaan kouluissa on hyvinvointivastaavat, jotka auttavat sovellusten käytössä.

Lisäksi koulun henkilökunnan käyttöön on otettu niin sanotut kriisikortit, joissa on tiivistetyt toimintaohjeet kaikkiin mahdollisiin kriisitilanteisiin koulussa.

Opetushallitus on antanut tänä syksynä uudet valtakunnalliset ohjeet kiusaamiseen puuttumisesta. Tunnekasvatusta korostetaan kaikkialla.

Silti mikään toimintamalli ei täysin poista kiusaamisen tai väkivallan riskiä.

– Siitä huolimatta, että koulu toimii mallikkaasti, voi käydä niin, että joku tekee väkivallanteon. Yhtä lailla kuin liikenteessä joku voi vaarantaa muut esimerkiksi ylinopeudella, voi missä tahansa koulussa lapsi, nuori tai aikuinen toimia väärin, Kalo toteaa.

Lisää aiheesta: