1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Merten saastuminen

Meriroskapoiju on kerännyt tietoja Merenkurkun roskista koko kesän – tutkijat yllättyivät siitä, miten pitkiä matkoja poiju ja roska liikkuvat

Meressä kelluva muovi taittaa pitkiäkin matkoja, vahingoittaa merielämiä ja hilseilee mikromuovia, ennen kuin aallot ehkä heittävät sen rantaan. Merenkurkun poiju on osa kansainvälistä hanketta. Tällä hetkellä se on jumissa Uumajan edustalla.

Ilmatieteen laitoksen kenttämestari Tuomo Roine ja SYKEn tutkija Pinja Näkki lähettämässä matkaan meriroskapoijua. Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE

Meriroska kulkeutuu pitkiäkin matkoja tuulten ja merivirtojen avulla, osoittaa Merenkurkussa seilaava meriroskapoiju.

Meriroskapoiju on osa kansainvälistä Plastic in a Bottle -hanketta, johon osallistuu muun muassa Suomen ympäristökeskus Syke.

Se on yksi kolmesta pohjoisella pallonpuoliskolla seilaavasta, tällä hetkellä aktiivisesta meriroskapoijusta.

Poijuja pääsee seuraamaan niiden gps-paikantimien avulla reaaliaikaisesti. (siirryt toiseen palveluun) Suomen ympäristökeskuksen SYKEn seurannassa on kaksi poijua, jotka seilaavat Jäämerellä ja Itämerellä.

Tämä Itämeren meriroskapoiju laskettiin veteen merentutkimusalus Arandalta kesäkuussa eteläisestä Merenkurkusta.

Herkästi jumissa

Merenkurkun saariston kivikkoisuus on asettanut haasteita pienellekin, puolimetriä pitkälle meripoijulle, sillä roskan tavoin se on herkkä jäämään jumiin.

Merenkurkussa oleva poiju juuttui matalaan ja kiviseen rantaan Mustasaaren Långgrundissa.

– Kun se menee rantaveteen, se ei sieltä helposti lähde. Jos sattuu saari tai ranta eteen, niin siihen se jää, kertoo Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija Hermanni Kaartokallio, joka vastaa pohjoisesta meriroskayhteistyöstä.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa.

Katso sisältö Twitterissä

Tälläkin hetkellä poiju on jumissa Ruotsissa, lähellä Uumajaa.

– Se yritetään saada veteen taas mahdollisimman nopeasti ja Ruotsissa apu on jo matkalla, Kaartokallio kertoo.

"Lähde ei ole kaukana"

Meriroskaa synnyttävät muun muassa huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaus.

Pohjanmaalla roska kerääntyy lähinnä oman alueen käyttäjiltä.

– Yleensä se lähde ei ole kaukana. Se on luultavasti päästetty mereen muutamien kymmenien kilometrien päästä, Kaartokallio kertoo.

Environmental Research Letters (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu sveitsiläisen Bernin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimus laskee, että mereen päätyneestä muovista 80 prosenttia on viiden vuoden päästä enintään kymmenen kilometrin päässä rannikosta.

Osa roskasta vajoaa pohjaan, osa jää kellumaan väliveteen tai meren pinnalle.

Valtaosa kelluvasta roskasta on muovia, ja se on peräisin maalta tai merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten meriliikenteestä ja kalastuksesta.

– Yleensä Suomessa rannoilla tavattavasta roskasta suurin osa on vaahtomuovia, eristeitä, pakkausmateriaaleja. Sitten on muovikasseja, pullonkorkkeja, ruokapakkauksia ja erilaisia lasikuidun osia, Kaartokallio kertoo.

Kymmeniä kilometrejä päivässä

Tutkijat yllättyivät siitä, miten pitkiä matkoja poijut ovat liikkuneet päivässä, kun sää on ollut suotuisa.

– Poiju saattaa liikkua sopivalla tuulella jopa 30 kilometriäkin päivässä. Se kertoo, että roskakin liikkuu nopeasti, mikäli sopivasti tuulee, Kaartokallio kertoo.

Yksi hankkeen poijuista poimittiin viime vuoden keväällä Skotlannista Tireensaaren rannasta. Pikku poiju oli uiskennellut 207 päivässä noin seitsemäntuhatta kilometriä.

Islannista lähdettyään poiju kierteli aikansa Grönlannin vesillä, kääntyi sitten kohti Kanadaa ja suuntasi lopulta Skotlantiin.

Lue lisää: Tutkimus: Suurin osa merten muovista ei päädykään avomerten pyörteiksi vaan herkkiin rannikkovesiin ja rannoille

"Onneksi ongelmaan on herätty"

Merten roskaantuminen on ympäristöongelma, joka on viime aikoina saanut yhä suurempaa huomiota.

Uutisissa on seurattu Tyynenmeren jätepyörrettä, kuten myös rantoja, jotka ovat täyttyneet muoviroskasta. Tällaisia on suomalaistenkin suosikkialueilla Kaakkois-Aasiassa ja Välimerellä.

Pohjoisella Jäämerellä tavattavista meriroskista suuri osa on peräisin eteläisemmiltä leveysasteilta, erityisesti Euroopasta, mutta tarkkoja reittejä ja kulkeutumista ei vielä tunneta hyvin. Siksi poijut tuottavat arvokasta lisätietoa.

Kaartokallion mukaan Itämeren meriroskatilanne ei ole katastrofaalinen, mutta roskaa löytyy silti rannoilta paljon.

– Jätehuolto toimii Suomessa ja meillä ei tavata kelluvia roskalauttoja. Itämeren vertailussa roskaa kuitenkin on melko paljon, Suomenlahden ja Selkämeren rannoilta löytyy iso tai pieni roska keskimäärin puolen metrin välein. . Onneksi muoviroskaongelmaan on herätty ja ihmiset ymmärtävät paremmin, että roskat pitää kierrättää tai tavattaessa kerätä etteivät ne päädy mereen, Kaartokallio kertoo.

Pohjoiset meriroskat -hanketta rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahalla.

Hankkeessa pyritään edistämään meriroskien tutkimusta, seurantaa ja hallintaa koskevaa yhteistyötä Suomen, Venäjän, Viron ja Arktisten maiden kesken.

– Aineistoa kerätään niin kauan kuin aurinkokennoilla toimivat poijut toimivat, Kaartokallio kertoo.

Hanke jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun riippuen rahoituksen jatkumisesta.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 27. elokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Tutkimus: Puolet maailman merissä kelluvasta muovijätteestä on ruokapakkauksia

Näin muovijätevuoresta syntyy uusia shampoopulloja – intialainen startup keksi, miten maailma ei ehkä sittenkään huku jätteisiin