1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Puolustusvoimat ja ulkoministeriö välittivät tunteikkaita kuvia Afganistanista, mitä niistä pitäisi ajatella? “Kuvat ovat järjettömän vahvoja välineitä”

Viranomaisten julkaisemat kuvat tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mitä Afganistanissa tapahtuu. Tutkija muistuttaa, että ne ovat myös valintoja siitä, mitä tahdotaan näyttää.

Suomalaiset sotilaat nostavat tyttöä aidan yli Kabulin lentokentällä. Kuvat julkaissut ulkoministeriö on sumentanut kuvista paikalla olleiden siviilien kasvoja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Kuva: Ulkoministeriö Kuva: Ulkoministeriö

Puolustusvoimat ja ulkoministeriö ovat viime päivinä julkaisseet kuvia suomalaissotilaista Afganistanissa.

Lue lisää: Puolustusvoimilta uusia kuvia suomalaissotilaista työssään Kabulin kentällä – Pelastusoperaatio jatkuu

Paljon huomiota on herättänyt etenkin puolustusvoimien julkaisema kuva, jossa suomalaissotilas kantaa sylissään unessa olevaa, pientä lasta. Kuvaa on kommentoitu sosiaalisessa mediassa pitkälti hyväksyvään sävyyn. Mutta miten kansalaisen pitäisi suhtautua kuviin, joita armeijat välittävät kentältä?

Tutkijatohtori Noora Kotilainen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Suomi ei ole ainoa, joka on julkaissut samantyylisiä kuvia Afganistanista. Kotilainen on väitellyt sotien ja kriisien kuvastosta ja tutkinut muun muassa Afganistanin kuvia ISAF-operaation alusta vuonna 2002 vuoteen 2011 asti. Hän on ollut tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja on siirtymässä pestin jälkeen Jyväskylän yliopistoon.

– Yhdysvallat on julkaissut nyt paljon samanlaista kuvastoa, ja näyttää siltä, että Suomi on tullut perässä, Kotilainen sanoo.

Samantyylisiä kuvia ihmisten pelastamisesta Afganistanissa julkaistiin myös kymmenen vuotta sitten.

Kotilainen sanoo, että kuvat toisaalta antavat tietoa siitä, mitä Afganistanissa juuri tällä hetkellä tapahtuu, mutta ovat samalla myös maineenhallintaa. Ihmisiä pelastetaan oikeasti ja vauvoja pidetään sylissä, mutta kuvista on valittu näyttää juuri ne, joissa suomalaiset näyttävät sankarillisista ja hyviltä.

– Puolustusvoimilla on kyllä tiedossa, minkälainen emotionaalinen lataus sisältyy kuvaan, jossa vahva sotilas kantaa pientä lasta. Ei voi väittää, etteikö tämä olisi strategista kommunikaatiota eli oman kuvan kiillotusta.

Myös toimittaja Rauli Virtasen mielestä kuvista huomaa, että niitä ei ole ottanut journalisti. Rauli Virtanen on käynyt Afganistanissa 40 vuoden aikana 12 kertaa ja hän olisi mennyt sinne nytkin, jos toimittajia olisi sinne päästetty. Hän aikoo matkustaa maahan heti, kun se on mahdollista.

– Toimittaja ehkä olisi etsinyt toisenlaisia kuvakulmia. Kuvat kuitenkin puolustavat paikkaansa siinä, että ne kertovat, mitä tapahtuu, kun toimittajia ei ole paikalla. Kuvissa lukee, että ne on ottanut puolustusvoimat, ja jokainen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Mielestäni ne eivät ole liian räikeitä, hän sanoo.

Puolustusvoimien julkaisema kuva on herättänyt paljon keskustelua ja reaktioita. Yle ei aiemmin julkaissut kuvaa, koska lapsen olisi voinut tunnistaa kuvasta. Yle julkaisee nyt kuvan niin, että lapsen kasvot on sumennettu. Kuva: Puolustusvoimat. Sumennus: Yle

Epäonnistunut operaatio taustalla

Kuvan katsojan kannattaa Kotilaisen mukaan muistaa myös koko operaation tausta: länsimaat ovat olleet 20 vuotta Afganistanissa sotilaalisessa operaatiossa. Nyt julkaistavia kuvia ei voi katsoa irrallaan koko operaatiosta, vaikka suomalaiset sotilaat nyt ovatkin vain avustamassa siviilioperaatiossa.

– Etenkin Yhdysvallat yrittää nyt kääntää katseet poispäin tästä epäonnistumisesta toiseen suuntaan. Nähdäkseni näillä kuvilla yritetään brändätä epäonnistuneen, pitkän sodan päättävää evakuointioperaatiota myönteisemmäksi ja saada näyttämään koko Yhdysvaltojen toimintaa hyväksyttävämmältä. Nyt kun Suomi julkaisee samanlaisia kuvia, se näyttää siltä että peesaisimme Yhdysvaltoja. Se ei ehkä ole loppuun asti mietittyä, Kotilainen sanoo.

Kotilaisen mukaan muutamien tuhansien ihmisten pelastamisen kuvaaminen antaa falskin kuvan, kun koko operaation aikana Afganistanissa on kuollut satoja tuhansia ihmisiä.

– Afganistan on länneltä surkea epäonnistuminen. Meillä on velvollisuus auttaa, mutta mielestäni tämä kertoo siitä että auttaminen ase kädessä ei johda pysyvään muutokseen.

Kuvissa on Kotilaisen mukaan kuitenkin se hyvä puoli, että ne kertovat, miten kaoottinen tilanne Afganistanissa on ja millainen hätä siellä on. Kansalaisten on hyvä nähdä, mitä paikan päällä tapahtuu, kun oma valtio suorittaa operaatiota ulkomailla. Kotilaisen mielestä ulkoministeriön keskiviikkona julkaisemat kuvat olivat siinä mielessä parempia kuin puolustusvoimien, että niissä näkyi asiayhteys paremmin ja siten ne kertovat koko tilanteesta enemmän.

– Toivoisin myös, että se saisi ihmisten päät kääntymään niin, että sieltä tänne tulevia turvapaikanhakijoita ei pidettäisi elintasosurffareina. Kuvakritiikki ei missään nimessä tarkoita sitä, etteikö ihmisiä pitäisi auttaa, hän korostaa.

Rauli Virtasen mukaan on inhimillisesti kiinnostavaa, että nyt kuvissa näkyy myös pakenevia naisia ja lapsia.

– Se kertoo siitä ahdingosta, että koko perhe on otettu mukaan. Voi miettiä, ottaisiko vaimonsa ja lapsena mukaan väkijoukkoon, jossa on tallaantunut ja haavoittunut ihmisiä, Virtanen sanoo.

Evakuointivirkailija tervehtii koneeseen astuvia ihmisiä. Tutkija Noora Kotilaisen mielestä ulkoministeriön kuvat ovat siinä mielessä parempia kuin puolustusvoimien julkaisemat, että niistä asiayhteys ja tilanne välittyvät paremmin. Kuva: Ulkoministeriö

Sotakuvaston pitkä historia

Noora Kotilainen sanoo, että sota on vain osittain taistelua aseilla: sodassa pyritään myös aina vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja esittämään oma taistelu oikeutetuksi.

– Kuvat ovat tässä järjettömän vahvoja välineitä.

Sellaisiin operaatioihin, joista ei haluta kertoa tai halutaan kertoa vain tietty näkökulma, ei päästetä vapaita toimittajia ja kuvajournalisteja.

– Afganistaniin ei ole juuri päästetty toimittajia liikkumaan vapaasti vuoden 2002 jälkeen, Kotilainen sanoo.

Ehkä kuuluisin esimerkki mielipiteisiin vaikuttaneesta sotakuvasta on Vietnamin sodan aikana otettu kuva, jossa napalmipommituksen kohteeksi joutuneesta kylästä pakenee lapsia ja etenkin kuvan keskellä ilman vaatteita juokseva, huutava tyttö kiinnittää huomion. "Napalm girl" -kuvaksi nimetty otos vaikutti osaltaan mielipiteiden kääntymisessä Vietnamin sotaa vastaan.

Lue lisää: Napalm-tytöstä tuli Vietnamin sodan symboli

"Napalm girl" -kuvana tunnettu valokuva Vietnamin sodasta on ehkä tunnetuin esimerkki mielipiteisiin vaikuttaneesta sotakuvasta. Kuvan tyttö on nimeltään Phan Thị Kim Phúc. Kuva: Nick Ut / AP

– Tosin myöhemmin on tutkimuksessa esitetty, että mielipide olisi jo siinä vaiheessa kääntynyt ja kuva pääsi siksi esille, Kotilainen huomauttaa.

Myös esimerkiksi holokaustia kuvaavat kuvat ja kuvat Abu Ghraibin vankilasta ovat sotakuvastoa, vaikka ne eivät ole suoraan taistelusta.

Sodasta ja sen vaikutuksista on kerrottu myös esimerkiksi maalaustaiteessa, usein sellaisista kulmista, jota valtiot eivät ole halunneet esille. Sotaa ovat kuvanneet maalauksissaan esimerkiksi Fransisco de Goya ja Pablo Picasso teoksessaan Guernica.

Suomen sotakuvastoa on tallentanut puolustusvoimien kuva-arkisto eli SA-kuva-arkisto, jossa on esimerkiksi 160 000 toisen maailmansodan ajan kuvaa.

– Meillä on myös kuvastoa, jota ei olla haluttu näyttää julkisesti, mutta jota on päästy tutkimaan. Niissä vihollisten ruumiita on esimerkiksi naulattu tienviittoihin ja milloin mihinkin, Kotilainen kertoo.

Sotakuvastolla onkin Kotilaisen mukaan kaksi päätarkoitusta: empatian herättäminen omaa puolta kohtaan ja vihan herättäminen vastapuolta kohtaan esimerkiksi kuvaamalla vastapuolen aiheuttamaa tuhoa.

Voit keskustella aiheesta 28.8. kello 23 saakka.

Lue lisää: Ulkoministeriö: Evakuoitujen määrä jo lähes 340 henkilöä, Kabulin lentoasemalla pelätään terrori-iskua, evakuointeja ajetaan alas

Lue lisää: “Amerikan aika on loppu” – professori Martti Koskenniemi arvioi, että lännen ylimielisyys vei Afganistan-operaation karille