Tornionjoen mainio lohikesä päättyy – tutkija povaa tulevistakin vuosista hyviä: "Toivottavasti kyttyrälohi ei löydä tietänsä Itämerelle"

Lohenkalastus päättyy Tornionjoella tiistaina puoliltaöin. Lohen tavoittelija on yhä useammin ensikertalainen ja nainen. 85 000 kuningaskalaa napsahti laskuriin, mutta todellisuudessa nousseita on ainakin 100 000.

Kyttyrälohi ei ole onnistunut valloittamaan Itämerta, mutta ei se mahdotonta ole, sanoo tutkija Atso Romakkaniemi
Kyttyrälohi ei ole onnistunut valloittamaan Itämerta, mutta ei se mahdotonta ole, sanoo tutkija Atso Romakkaniemi

Tornionjoen lohikesä päättyy myönteisissä merkeissä: kalaa on noussut hyvin, poikastuotanto on korkea ja jokivarren kalastusmatkailuyrityksiin on löytänyt entistä useampi jalokalan tavoittelija.

Kolarilaisen Lappean Lohen yrittäjällä Mauri Kylmämaalla on 22-vuotinen kokemus kalastusyrittäjyydestä. Hän on huomannut, että koronan myötä kahden viime vuoden aikana kotimaisia matkaajia on tullut kala-apajille entistä enemmän.

– Ulkomaalaisia ei ole juuri liikkunut korona-aikana. Jos ei tällaisia kesiä olisi tullut asiaa paikkaamaan, en tiedä mitä olisi tehty, Kylmämaa pohtii.

Mauri Kylmämaan mukaan ensikertalaisia lohen kalastajia on liikkeellä paljon. Nyt kauden loppupuolellakin Lappean lohella on lähes täyttä. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kolarilainen Eveliina Lehtola on kalastanut lohta Tornion- ja Muonionjoella kymmenisen vuotta. Hänen mielestään lohenpyynti joella soutaen on parasta aivojen nollausta.

– Välillä joella palelee, sormet on kohmeessa ja vaaput roskassa, mutta kun se iso kala iskee, niin kaikki huonot hetket jää pois mielestä

Lehtola on töissä perheyrityksessä, jossa myydään myös kalastustarvikkeita. Tänä kesänä vaaput ovat menneet hyllyistä vilkkaasti kaupaksi.

– Entistä useammin niitä ostavat myös naiset, iloitsee Eveliina Lehtola.

Iso kala pyyhkii mielestä kaikki huonot hetket, sanoo kolarilainen Eveliina Lehtola. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Tänä kesänä Lehtola on saanut 10,5 kilon lohen. Perheen sisäisessä kilpailussa hän ei paljon jää miehensä Teuvon taakse; ennätyslohi painoi 20 kiloa, miehen ennätyskala vain 800 grammaa enemmän.

Hyvä lohivuosi, kertoo kaikuluotaintutkimus

Nousukalaa on osunut myös muiden vieheisiin ja sitä on Väylässä ollut varsin mukavasti.

Luonnonvarakeskus seuraa lohennousua Tornionjokeen kaikuluotaimella vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle. Kattilakoskella sijaitsevan kaikuluotaimen ohi on uinut tänä kesänä jo yli 85 000 lohta.

Se on seurantahistorian kolmanneksi paras vuosi.

– Nyt on noussut enemmän kahden merivuoden kaloja. Kaksi vuotta sitten merelle lähteneille lohenpoikasille on ollut hyvin ravintoa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Juankoskelaiset Kaapo ja Tomi Venäläinen saivat Väylältä 8 kilon lohen. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kesällä 2020 Kattilakosken kaikuluotaimen ohi ui hieman vajaa 70 000 ja edellisvuonna 65 000 lohta. Huippulukemat ovat vuosilta 2014 ja 2016, jolloin nousulohia havaittiin noin 100 000 kappaletta.

Romakkaniemi huomauttaa, että kaikkia lohia kaikuluotain ei havaitse. Tänäkin vuonna nousulohien todellinen määrä on hänen mukaansa ainakin 100 000 yksilöä.

– Tällä hetkellä Tornionjoen lohikanta on käytännössä maailman vahvin atlantinlohen lohikanta, mitä mistään yksittäisestä joesta löytyy.

Katso aamun koko lähetys Tornionjoen rannalta:

Haastattelussa kalastaja Eveliina Lehtola, yrittäjä Mauri Kylmämaa ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi. Toimittajana Jari Peltoperä.

"Kalastus on kestävällä tasolla"

Lohikannan runsaudessa näkyy usein vaihtelua siten, että vahva vuosiluokka synnyttää uuden vahvan vuosiluokan.

– Tänä kesänä kudulle nousseet lohet ovat syntyneet viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin jokeen nousi lohia ennätysmääriä, mikä vielä osaltaan selittää hyvää lohikesää.

Romakkaniemen mukaan nyt on myös kolmas peräkkäinen vuosi, kun Etelä-Itämeren avomerikalastus on vähentynyt.

– Lähivuodet näyttävät minun silmissä hyviltä, tietenkin yllätyksiä voi tulla. Uskoisin, että lähimmät 1–2 vuotta ollaan aika mukavassa tilanteessa. Sitä pidemmälle en uskalla ennustaa.

Suurimpia uhkia ovat ilmastonmuutos ja Itämeren tila. Myös lohien terveystilanne on ollut viime vuosina huolena, joskin tänä kesänä lohet ovat olleet hyvässä kunnossa.

Tornionjoesta pyydetään vuosittain noin viidennes, joskus jopa neljännes nousulohista. Romakkaniemen mukaan nousevien kalojen määrään nähden kalastus on kestävällä tasolla.

Poikasmäärä on monikymmenkertainen pohjavuosiin verrattuna

Myös poikastuotanto on hyvällä tasolla, mistä kertoo se, että Tornionjoen ja sen sivujokien sähkökalastuksista on saatu tänä kesänä hyviä tuloksia.

Luken erityisasiantuntija Ville Vähä sanoo, että tähän mennessä lohen poikasten keskitiheys on ollut noin 40 poikasta aarilla, kun vielä 1990-luvun alussa keskitiheys Tornionjoessa oli alle yksi poikanen aarilla.

Poikasia on löytynyt koko jokialueelta aina Suomen ja Ruotsin tunturialueilta jokisuulle saakka.

Sähkökalastuksen tärkeimpiä kohteita ovat juuri lohen kesänvanhat poikaset, jotka ovat peräisin edellissyksyn kudusta ja kuoriutuneet mätimunasta alkukesästä.

Lohen vapakalastus päättyy Tornionjoella tiistaina 1.9. Viimeinen rutistus on kuitenkin varsin lyhyt, sillä viikkorauhoitus alkaa sunnuntaina ja päättyy maanantai-iltana.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 28.8. kello 23 saakka.