1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Euroopan maat jäivät Kabulissa täysin Yhdysvaltain avun varaan – ja niin ne jäänevät jatkossakin, tutkijat arvioivat

Euroopan maat eivät saaneet kansalaisiaan Afganistanista turvaan ilman Yhdysvaltojen apua. Tutkijoiden mielestä EU:n olisi pitänyt olla näkyvämmin mukana Kabulin evakuoinneissa. Euroopan maat ovat kuitenkin hyvin eri linjoilla puolustuspolitiikassaan ja EU:n yhteinen armeija on yhtä kaukana kuin ennenkin.

Kaikkia halukkaita ei ehditä evakuoida Afganistanista ennen elokuun loppua. Ulkoministeriö on sumentanut kuvista paikalla olleiden siviilien kasvoja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi Kuva: Försvarsmakten / Utrikesministeriet

Afganistanin nopea luhistuminen Talibanin käsiin on ollut valtava yllätys Yhdysvalloille, EU-maille ja Britannialle.

Euroopan unionin ja Britannian nöyryytystä lisää vielä se, että tuhansien ihmisten nopea evakuointi Kabulin kentältä ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman Yhdysvaltoja.

Yhdysvaltain Ilmavoimat järjesti Kabuliin yhden historian suurimmista ilmasilloista. Sen käytössä on ollut parhaimmillaan yli 230 rahtikonetta, ilmatankkauskonetta ja pienempiä lentokoneita. Lisäksi evakuointilentoja on hoitanut ainakin 18 tavallista matkustajakonetta, kertoo muun muassa Defence One (siirryt toiseen palveluun).

Lentoja ovat turvanneet amerikkalaiset hävittäjät ja taisteluhelikopterit. Yhdysvallat on myös vastannut Kabulin kentän lennonjohdosta.

Lisäksi tiedustelutieto evakuoinnin turvallisuusuhkista tuli Yhdysvalloilta.

Enimmillään USA:n Ilmavoimien rahtikoneeseen on otettu lähes 650 siviiliä. Kuva: Försvarsmakten / Utrikesministeriet

Eurooppalaiset halusivat lisää aikaa

Parhaimmillaan Kabulista on lennätetty turvaan yli kaksikymmentätuhatta ihmistä vuorokaudessa.

Afganistanin loppunäytös on saanut monet ihmettelemään EU:n vähäistä roolia, eikä syyttä. BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvalloilla on ollut kentällä kuusituhatta sotilasta, Britannialla noin tuhat ja muilla Nato-mailla pienempiä joukkoja.

Kentällä oli myös suomalaisia sotilaita.

Britannia ja EU ovat joutuneet vetoamaan Yhdysvaltoihin, että evakuoinnin takarajaa siirrettäisiin syyskuun puolelle. Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu.

Miksi EU on osoittautunut niin köykäiseksi toimijaksi, ja mitä Afganistan lopulta merkitsee EU:n tulevalle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle?

Ehkä muutosta nykymenoon.

Tutkijat: Kabulin evakuointi ei anna hyvää kuvaa EU:n tahdosta ja kyvystä

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija ja tohtorikoulutettava Heljä Ossa pitää mahdollisena, että Euroopan unionin näkymättömyys Kabulin evakuoinneissa havahduttaa unionin maat miettimään kykyään toimia sotilaallisesti yhdessä.

Nyt Kabulin lentoasemalla Euroopan unionin joukkoja ei nähty. Oli vain yksittäisten jäsenmaiden sotilaita osana Yhdysvaltain johtamaa evakuointioperaatiota.

Vaikka Yhdysvallat suuntaa voimiaan Kiinaan, se on jopa vahvistanut läsnäoloaan itäisessä Euroopassa, Heljä Ossa muistuttaa. Kuva: Timo Mäkipää

– Afganistanin tilanne saattaa olla jonkinlainen kimmoke tällaiselle tiiviimmälle, tehokkaammalle Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle, Ossa arvioi.

Heljä Ossa korostaa, että yksittäiset EU:n jäsenmaat ovat hoitaneet evakuointinsa Kabulista hyvin, Suomi mukaan lukien. Mutta itse unioni on loistanut poissaolollaan.

– Eurooppa ja EU pyrkii olemaan jatkuvasti suurempi globaali tekijä myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Siitä näkökulmasta katsottuna EU:n olisi pitänyt olla näkyvämpi ihmisten evakuoinnissa Kabulista.

Samantyyppisesti kommentoi tilannetta presidentti Sauli Niinistö puheessaan suurlähettiläspäivillä tällä viikolla.

Sen sijaan EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ihmettelee arvostelua, jonka mukaan EU olisi ollut näkymättömissä. Helsingin Sanomain haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Urpilainen muistuttaa, että EU:lla ei ole omia joukkoja tai kalustoa, mutta EU-tasolla jäsenmaiden ministerit sopivat yhteisestä linjasta. “Mitä EU olisi voinut tehdä vielä enemmän” Urpilainen kysyi.

Amerikka vei, Eurooppa vikisi

Brysseliläisen ajatushautomon European Policy Centerin apulaisjohtaja Ricardo Borges de Castro pitää selvänä, että eurooppalaiset ovat olleet viime päivien kriisissä ja jo ennen sitä voimattomia sivustakatsojia.

–Kriisi on osoittanut heikkoutemme joukkojen lähettämisessä ja uskottavassa osallistumisessa tämänkaltaisten kriisien hoitoon.

Borges de Castron mielestä Afganistanin tapahtumien pitäisi olla herätys Euroopan maille.

Borges de Castron mukaan EU ei voi olla uskottava toimija ellei se pysty reagoimaan kriiseissä. Kuva: Mathieu Golinvaux / Euroopan komissio

Hänen näkemyksensä saavat tukea myös The International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksesta. Sen Euroopan yksikön johtaja Ben Schreer arvioi, että eurooppalaisilla ei ole ollut sen paremmin kunnon suunnitelmia kuin poliittista haluakaan ratkaista kriisiä, vaikka sekä presidentti Donald Trump että presidentti Joe Biden olivat kertoneet Yhdysvaltojen vetäytymissuunnitelmista.

– Kysymys kuuluukin, millaisia vetäytymissuunnitelmia Euroopan pääkaupungeissa laadittiin näin sekavassa tilanteessa? Se olisi ollut haaste paremmissakin oloissa.

Schreerin mukaan eurooppalaiset ovat jääneet täysin amerikkalaisten suunnitelmien, resurssien ja poliittisten päätösten varaan. Kabulin lentokentällä syntyneestä kaaoksesta on syytetty amerikkalaisia, mutta Schreerin mukaan syitä on muissakin.

– On jossain määrin ongelmallista osoittaa vain amerikkalaisia sormella kaaoksesta.

EU:n nopean toiminnan joukot eivät olekaan nopeita

EU:lla on kyllä nopean toiminnan joukot – tai virallisesti joukkojen nimi on Euroopan unionin taisteluosastot. Niitä ei kuitenkaan Kabulissa käytetty.

Yhtenä syynä nopean toiminnan joukkojen käyttämättä jättämiseen on pidetty sitä, että joukkoja ei olisi saatu paikalle riittävän nopeasti. Aikaa ja tupakkaa olisi kulunut jo siitä lähtien, kun 27 jäsenmaata olisi koettanut kursia kasaan yksimielistä päätöstä joukkojen lähettämisestä.

Taisteluosastot perustettiin vuonna 2005. EU: nopean toiminnan valmiuksien lujittamiseksi EU-johtajat sopivat vuonna2017, että taisteluosastojen käyttö rahoitetaan yhteisenä kustannuksena.

Euroopan unionin vähäinen rooli Afganistanissa näyttää kiteytyvän juuri siihen, että EU ei saa sotilaita liikkeelle nopeasti kehittyvien kriisien hallintaan. Afganistanin tapauksessa syyt ovat samat kuin aina ennenkin, Ricardo Borges de Castro arvioi.

– Olemme liian riippuvaisia Yhdysvaltojen turvatakuista, EU:lla ei ole poliittista tahtoa eikä välineitäkään, ja vaikka välineitä olisi, niitä ei saada käyttöön.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös suomalaistutkijan mukaan EU:n näkymättömyys sotilaallisessa kiriisinhallinnassa johtuu jäsenmaiden halun puutteesta. Tai pitäisikö sanoa, että EU:n näkymättömyys johtuu tahtomattomuudesta ja haluttomuudesta?

– Ei ollut tarpeeksi tahtotilaa, tällaisella yhteisellä kollektiivisella tasolla, Heljä Ossa kiteyttää.

– Voimavaroja, resursseja olisi. Euroopan turvallisuus ja puolustus on hyvin hajanainen eli yksittäisellä jäsenvaltiolla on kyllä voimavaroja, mutta niiden yhteensovittaminen tuntuu olevan haaste.

Ben Schreer kuitenkin huomauttaa, että Afganistanin operaatiossa toimijana oli Nato. Operaatiota johti Yhdysvallat eikä Afganistanissa koskaan ollut erityisen paljon eurooppalaista sotavoimaa, mikä osaltaan selittää ettei EU:n joukkoja edes yritetty lähettää Kabuliin.

EU:n ulkopoliittinen johtaja kaipaa sotaretkeläisiä

Afganistanin kriisin vuoksi EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell on joutunut toteamaan, että unioni tarvitsee muskeleita.

Borrell on puhunut 50 000 sotilaan joukosta, sotaretkeläisistä. Englanniksi termi on expeditionary force, jota Borrell on itse käyttänyt.

Kyse on sotilasjoukoista, jotka pystyisivät toimimaan Afganistanin kaltaisissa olosuhteissa.

Haastattelussaan (siirryt toiseen palveluun) France24-verkkosivulla Josep Borrell arvioi, että Eurooppa reagoi vain kriiseissä. Siinä mielessä Afganistan voi olla herätys.

– Hetki on lyönyt antaa Euroopalle sotilaallinen kyky, jotta se kykenee tarvittaessa taistelemaan, Borrell muotoili näkemyksensä haastattelussa.

European Policy Centerin apulaisjohtaja Ricardo Borges de Castro pitää ymmärrettävänä, että EU haluaa uskottavuutensa vuoksi vahvistaa sotilaallista voimaansa Afganistanin tapahtumien jälkeen.

Hän viittaa strategiseen kompassiin eli valmisteilla olevaan unionin uuteen turvallisuusstrategiaan. Yksi osa sitä on riittävä sotilaallinen valmius.

–Todellinen nopean toiminnan joukko olisi ilman muuta oltava, jotta se voisi auttaa Euroopan maiden kansalaisia.

Myös The International Institute for Strategic -tutkimuslaitoksen Euroopan yksikön johtaja Ben Schreer uskoo, että tulee uusia kriisejä, joissa tarvitaan sotilaita.

Borellin kaavailema 50 000 sotilaan joukko tarkoittaisi suomalaisittain kahta tai kolmea divisionaa. Kuinka todennäköistä on, että EU saisi koottua tällaisen joukon?

EU-armeija ei ole lähelläkään

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Heljä Ossa ei odota nopeita käänteitä EU:n uudesta sotilaallisesta kyvystä.

– Puheen tasolla kehitystä on tai ainakin sitä toivotaan selkeästi. Käytännössä en näe lähivuosina dramaattista kehitystä, Ossa arvioi.

The International Institute for Strategic -tutkimuslaitoksen Euroopan yksikön johtaja Ben Schreer on arviossaan vielä jyrkempi. Hän ei usko ollenkaan kymmenientuhansien sotilaiden EU-armeijaan.

– Muistan, että vuosikymmeniä sitten puhuttiin kuudenkymmenentuhannen sotilaan joukosta, sitten tavoiteltiin kymmentä-viittätoistatuhatta, ja nyt taas kuuttakymmentätuhatta. Olen hyvin skeptinen.

EU:ssa kukin katselee omaan suuntaansa

Kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole kiinnostuneita kehittämään EU-tasoisia turvallisuus- ja puolustuskykyjä. Näille maille sotilasliitto Nato on tärkein turvallisuustoimija Euroopassa eikä Naton merkitystä haluta vähentää.

Sen jälkeen kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan, Nato on lisännyt läsnäoloaan esimerkiksi Baltiassa ja Itä-Euroopassa.

Heljä Ossan mukaan Kabulin evakuointien jääminen paljon Yhdysvaltojen varaan on nostanut keskusteluun ajatuksen Euroopan strategisesta autonomiasta eli miten Eurooppa olisi puolustus- ja turvallisuuspoliittisesti itsenäisempi ilman Yhdysvaltojen tukea.

Ossa työskentelee sotataidon laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän valmistelee väitöskirjaansa juuri siitä, miten Yhdysvallat suhtautuu Euroopan strategiseen autonomiaan

Erityisesti Ranska on korostanut EU:n roolin vahvistamista.

EU-maiden tehokkaampi sotilaallinen yhteistyö vaatisi tulevaisuudessa jäsenmaiden yhteistä näkemystä.

Naiset ja lapset joutuivat erityiseen vaaraan keväällä kun kansainvälisten joukkojen vetäytyminen alkoi. Kuolleiden ja haavoittuneiden määrä nousi ylimmilleen vuoden 2009 jälkeen. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

– Tarvittaisiin ensinnäkin yhteinen käsitys, mikä on EU:n tavoite globaalissa turvallisuudessa ja omassa eurooppalaisessa turvallisuudessa. Tuntuu, että EU:n jäsenmailla ei ole tällaista yhteistä visiota ja yhteistä tavoitetta, Ossa arvioi.

Ben Schreer muistuttaa, että Euroopan strategisesta itsenäisyydestä on puhuttu todella pitkään, mutta teot ovat jääneet puheiden tasolle. Hänen mukaansa poliittista tahtoa ei ole riittävästi.

Schreer ei myöskään usko, että Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta tai Natosta, vaikka USA:n painopiste siirtyykin kohti Kiinaa. Keskeisiä syitä tähän ovat Schreerin mukaan Venäjä ja arktisen alueen merkitys.

– Kunhan pöly laskeutuu, geopoliittiset realiteetit tulevat esiin. Euroopan maat jatkavat edelleen puolustuksessaan tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Itse asiassa Schreer uskoo, että Yhdysvaltojen merkitys esimerkiksi Suomelle ja muille Pohjoismaille vain kasvaa tulevaisuudessa, nimenomaan Venäjän ja pohjoisten alueiden vuoksi.

Lue lisää:

Ainakin 13 amerikkalaissotilasta ja 72 afganistanilaista siviiliä kuoli itsemurhaiskussa Kabulissa, Isisin paikallinen haara otti iskun nimiinsä – tämä tapahtumista tiedetään nyt

“Amerikan aika on loppu” – professori Martti Koskenniemi arvioi, että lännen ylimielisyys vei Afganistan-operaation karille

Afganistanin yllätysluhistuminen saattoi olla viimeinen niitti demokratian viemiselle asein – tutkija: Ajatus oli älytön

Suomi lopettaa lentoevakuoinnit perjantaina ja selvittää maareittejä lopuille evakuoitaville – 170 odottaa yhä kuljetusta Afganistanista Suomeen