1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teiden kunnossapito

Sorateiden pöllyäminen saattaa siirtyä historiaan – kotimaisessa keksinnössä sokerintuotannon jäte sitoo soran pienimmät osat yhteen

Lahdessa kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa uutta menetelmää sorateiden kunnostamiseksi. Aiemmin jätteeksi päätynyt sokerintuotannon kuituroska otetaan hyötykäyttöön sidosaineena. Sorapintaisia maanteitä on Suomessa lähemmäs 300 000 kilometriä.

Lähikuva sorasta.
Katso, kuinka soratielle levitetään asfalttilevittäjällä kuituliuosta, joka pitäisi vähentää teiden pöllyämistä. Uusi menetelmä on myös ympäristöystävällinen.

Lahden Karistossa uusitaan tällä viikolla soratien pintaa aivan uudella tavalla. Nyt kokeilussa olevan uuden menetelmän toivotaan pidentävän jatkossa teiden huoltoväliä huomattavasti. Tästä hyötyisivät niin tienkäyttäjät kuin ympäristökin.

Sorateiden kiviainekseen sekoitetaan sokerintuotannossa ylijäänyttä ainesta, joka jää jäljelle, kun sokerijuurikkaasta on puserrettu sokeri. Tämä ikään kuin liimaa soratien pienimpiä kiviainespartikkeleita yhteen. Aiemmin aines päätyi kaatopaikalle jätteenä.

Sokerijuurikkaan leikkeestä valmistettavalla sidosaineella on moninmutkainen nimi: FIBRY MFC RC. Puserruksen jälkeen sokerijuurikkaasta jää jäljelle kuitumaista ainesta, jossa ei ole jäljellä sokeria. Kuituleike prosessoidaan, ja siitä saadaan pastamainen seos. Käytännössä kyseessä on mikrokuituselluloosa, jonka lyhenne englanniksi on MFC.

Katso tästä uutinen aiheesta:

Kilometrin pituisella testipätkällä toinen puoli on ilman sideainetta ja toinen sideaineen kanssa. Näitä verrataan toisiinsa tulevien kuukausien aikana.

Säkylän sokeritehtaan jäte saa uuden elämän

Innovaatio tehtiin taannoin Espoon Otaniemessä laboratoriossa. Nyt Säkylässä sokeritehtaan naapuritontilla valmistetaan tätä tulevaisuuden sidosainetta. Raaka-aine on kotimaista ja tulee läheltä. Pilottihankkeen toteuttavat sidosainetta valmistava Bang & Bonsomer, seoksen kokeilupätkälle levittävä Peab Asfaltti ja Lahden kaupunki.

Bang & Bonsomerin myyntipäällikkö Susanna Jokiperä on toiveikas uuden menetelmän suhteen.

– Laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että huoltoväli pitenee tämän seoksen käytön ansiosta. Nyt tätä päästään ensimmäistä kertaa kokeilemaan ihan käytännössä.

Jos tosielämän kokeet toimivat, vähenee sorateiden pöllyäminen. Kuoppiakaan ei pitäisi syntyä niin herkästi kuin perinteisillä menetelmillä.

– Pöllyämistähän ei voi mitata rahassa, mutta sen vähentyminen on käytettävyyden kannalta suuri asia tienkäyttäjille, toteaa Jokiperä.

Yhteistä neuvonpitoa kokeilupätkällä. Mukana pilotissa ovat Peab Asfalt, Bang & Bonsomer ja Lahden kaupunki. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

"Huoltovälin tarve saattaa tulevaisuudessa puolittua"

Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 kilometriä sorateitä. Valtiolla niitä on hoidossaan noin 27 000 kilometriä (siirryt toiseen palveluun). Mennyt poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä on kohdellut kaltoin reilua 10 000 soratiekilometriä, arvioi Väyläviraston maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen.

– Ehkä kolmannes tuosta määrästä kaipaa nyt syksyllä perusteellista kunnostusta, Pirinen arvioi.

Kunnostus vie rahaa. Mikäli huoltoväliä kyetään pidentämään, se tuo automaattisesti säästöjä. Suomen suurin asfaltoija Peab Asfaltti on Lahdessa mukana pilottihankkeessa. Aluepäällikkö Jorma Jäntti arvioi tulevia säästöjä rennolla otteella.

– Villi arvioni on, että seoksen käytön jälkeen sorateiden huoltovälin tarve saattaa puolittua. Kaikki riippuu siitä, kuinka sidosaine toimii käytännössä liikennekuormien alla.

Kukaan ei anna tarkkoja arvioita säästöistä, sillä niitä voidaan laskea vasta Lahden Kariston kokeilun jälkeen.

Sorateiden huono kunto on yksi suurimmista autoilijoiden ongelmista etenkin haja-asutusalueilla. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Työvaiheet voidaan tehdä perinteisellä kalustolla

Lahden kaupunki halusi mukaan kokeiluun, ja Peab Asfaltilla on Lahdessa valmiina kokeiluun tarvittava kalusto.

– Tien pinta tasataan ja jyrätään perinteisin menetelmin, sitten sekoitetaan kuitulios normaaliin hoitomurskeeseen, levitetään asfalttilevittäjällä ja lopuksi jyrätään tiiviiksi, Jäntti selostaa työvaiheita.

Menetelmä on myös ympäristöystävällinen. Kiviainekset ja sidosaines voidaan sekoittaa suoraan huollettavalla tieosuudella, jolloin vältytään pitkiltä kuljetusmatkoilta ja säästetään energiaa.

Alustavia tuloksia mahdollisesti jo syksyllä

Pöllyämistä vähentää se, että uuden seoksen on tarkoitus olla perinteistä soratietä kestävämpää ja helpommin tiivistyvää. Tavoitteena on saada sorateistä helpommin huollettavia ja ekologisempia.

Tuloksia on mahdollista saada jo tänä syksynä. Karistossa tehdään alle kilometrin mittaiselle soratien pätkälle kaksi osuutta, joista toinen huolletaan perinteisillä menetelmillä ja toinen uudella päällysteellä.

Lahden kaupungin katupäällikkö Jani Tuhkanen odottaa innolla tuloksia.

– Koko matkalla on samat olosuhteet ja liikennemäärät. Etenkin jos sataa runsaasti, näemme melko pian syntyykö kuoppia, kommentoi katupäällikkö.

Toiveena on, että syyskuun alussa saataisiin vielä muutama aurinkoinen sääjakso. Silloin myös pöllyämistä voitaisiin alustavasti havainnoida.

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Sorateiden pintojen uusiminen sokerintuotannon sivuvirran avulla tukee kaupungin mukaan hiilineutraalimman ympäristön tavoitteita.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.