1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lääkekannabis

Lääkekannabis jakaa ammattilaisten mielipiteet jyrkästi – Markku Knuutila: Lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään sitä

Lääkärit ovat voineet määrätä lääkekannabista kokeellisena hoitona vuodesta 2008 saakka. Moni lääkäri jättää mahdollisuuden käyttämättä, koska sen reseptin kirjoittaminen on raskas prosessi.

Lääkekannabista lääkkeen käyttäjän kädessä
Juha kertoo saaneensa toimintakykynsä takaisin lääkekannabiksen avulla. Kuvaus: Jarkko Riikonen / Yle, leikkaus: Kristiina Lehto / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lääkekannabis on ollut jälleen tapetilla. Mutta miten suomalaiset suhtautuvat lääkekannabiksen käyttöön? Haastateltavana sosiologi Aleksi Hupli, joka kirjoitti aiheesta kirjan. Toimittajana Janne Tolonen. Aleksi Huplia haastatteli Onni Kalin.

Hermokivut, pahoinvointi ja spastisuus eli lihasten jäykkyys ovat MS-taudin oireita, joihin Keski-Suomessa asuva Juha saa apua lääkekannabiksesta. Hän on käyttänyt lääkekannabista oireiden helpottamiseen 10 vuotta.

Kannabiksen päihdyttävä vaikutus kesti Juhan mukaan pari viikkoa, kunnes toleranssi sille kasvoi.

– Ikävin MS-taudin oire on mielestäni pahoinvointi. Lääkekannabis auttaa siihen älyttömän hyvin. Toisaalta se pahoinvoinnin helpotus ei myöskään kestä kovin kauaa, minkä takia käytän lääkekannabista useamman kerran päivässä. Yleensä aina ennen syömistä, että saan ruokahalun.

Juha esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, koska häntä pelottaa, että lääkekannabiksesta puhuminen vaikeuttaa tulevaisuudessa reseptin saamista.

Nyt Juhan hoito uhkaa katketa, koska hänen on vaikeaa löytää lääkäriä, joka uusisi reseptin. Syy on se, että kannabis on kiistelty lääke.

Juha käyttää lääkekannabista enimmäkseen höyrystämällä. 4–5 kertaa päivän aikana höyrystämiseen kuluu aikaa noin pari tuntia. "Aluksi tämä tuntui kummalliselta ja ajattelin, että olisihan se helpompi vain heittää pilleri naamaan. Mutta siihen tottuu, ja nykyään se on rauhoittumishetki. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tutkimusta ei ole rahoitettu

Sosiologi Aleksi Hupli on tehnyt väitöskirjatyön niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä sekä ollut kirjoittamassa keväällä julkaistua kirjaa lääkekannabiksesta. Huplin mielestä lääkekannabikselle asetetaan eri standardit kuin muille huumausainelääkkeille.

Lääkekannabiksen lisäksi huumausainelääkkeitä Suomessa ovat esimerkiksi amfetamiini johdannaiset ADHD-lääkkeet tai kipulääkkeinä käytetyt opioidit.

– Mikä kelpaa todistusaineistoksi tehosta ja turvallisuudesta? Se, että kannabista on käytetty vuosituhansia? Se, että yliannostuskuolemia ei ole todettu? Riittääkö yksittäisen potilaan kertomus tehosta, vai pitääkö niiden aina olla kolmannen vaiheen plasebokontrolloituja kaksoissokkoutettuja tutkimuksia, joita on kallis tehdä? Hupli sanoo.

Huplin mielestä on tärkeää, että laadukasta loppuvaiheen lääketutkimusta tehdään, mutta lääkekannabiksen kohdalla tutkimuksia ei ole rahoitettu. Kannabista nimittäin ei voi patentoida.

Samaa sanoo Helsingin yliopiston farmakologian professori Esa Korpi.

– Eihän lääkefirmat tee sellaista tutkimusta, mistä ei voi mitään bisneshyötyä saada. Tämän pitäisi olla mahdollisesti eri valtioiden, EU:n, WHO:n tai valtiollisten isojen tutkimuslaitosten tehtävä. Jo tehdyissä potilaskokeissa kannabisvalmisteet eivät ole paria sairautta lukuun ottamatta osoittautuneet tehokkaaksi.

Kannabiksen pääasiallisesti vaikuttavan tekijän eli tetrahydrokannabinoli (THC) vaikutusmekanismi tunnetaan hyvin. Yhdiste vaikuttaa ihmisen endokannabinoidijärjestelmän kautta useisiin elimistön toimintoihin.

Muihin huumausaineisiin verrattuna kannabiksella on kuitenkin yksi selkeä ominaisuus, joka tekee siitä Korven mukaan turvallisen: Kannabis ei aiheuta kuolemia.

– Ei juurikaan ole tapauksia, jossa huumekuolema olisi johtunut pelkästään kannabiksesta. Se voi olla taustalla, mutta yleensä aina mukana on esimerkiksi opioidi tai alkoholi, joka sen kuoleman aiheuttaa.

Huume vai lääke?

Juha käyttää lääkekannabista neljästä viiteen kertaa päivässä. Aamun hän aloittaa syömällä lääkekannabiksella terästetyn suklaapalan. Juhan mukaan lääkkeestä on hänelle vain vähän haittoja. Hän käyttää lääkettä höyrystämällä, joka ärsyttää hieman hengitysteitä.

– Jos vaan söisin lääkekannabista, minulla menisi sitä noin puolitoista kertaa enemmän. Tämä on vähän kompromissi helppouden ja hinnan välillä.

Juha ei tällä hetkellä tiedä, mistä hän tulevaisuudessa saisi lääkettään. Hänellä ei ole vielä tiedossa lääkäriä, joka uusisi reseptin.

– Lääkäripuolella tuntuu olevan paljon sitä vanhoillista ajattelua, että kitketään tämä lääkekannabis pois, koska se on huume. Se tuntuu kohtuuttoman suurelta stigmalta siihen nähden, että sitä käytetään kuitenkin lääkkeenä ja olon helpottamiseksi eikä vaan viihteeksi.

Lääkekannabiksen reseptipurnukka. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lääkekannabis vaikuttaisi olevan kiistanalainen aihe lääkäripiireissä. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun israelilaisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) lääkärikunnalla ei ole yhteneväistä näkemystä siitä, onko kannabis lääke vai ei.

Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvikin mukaan lääkekannabikseen suhtautumisessa on sukupolvellisia eroja.

– Vuosikymmenien ajan kannabista käsiteltiin vain päihdelääketieteen puolella. Se tarkoittaa sitä, että lääkärikenttä tuntee sen puolen hyvin, mutta ei ole valmistumisensa jälkeen päivittänyt lähteitään.

Storvikin mielestä asiaan vaikuttaa myös lääkärien koulutus. Hänen mukaan perustason käsitys siitä, mitä kannabis on tai ei ole, on hataralla tasolla lääkärikunnassa. Esimerkiksi THC:n ja kannabiksen toisen vaikuttavan aineen kannabidiolin eli CBD:n välistä eroa on alettu opettaa yliopistoissa vasta viime vuosien aikana.

– Vastoin yleistä käsitystä, lääkärien ymmärrys lääkkeistä ei ole kovin syvällistä.

Juha on kirjoittanut MS-potilas -blogia kymmenen vuotta. Projekti on auttanut häntä jäsentelemään omia ajatuksiaan sairauteensa liittyen: "Halusin kertoa ihmisille minkälaista elämä on, jos on MS-tauti ja käyttää lääkekannabista." Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Valvontaviranomaisilla on kireä ote

Viimeisen viiden vuoden aikana Valvira on antanut muutaman yksittäisen lääkärin ammatinharjoittamista koskevan päätöksen, jotka ovat koskeneet kannabisvalmisteiden määräämistä.

Vain yhden lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta on kannabinoidien osalta rajoitettu. Kyseessä on Juhallekin viime vuosina reseptejä kirjoittanut lääkäri.

Valviran näkemyksen mukaan virallinen kliininen tutkimusnäyttö ei toistaiseksi tue kannabislääkevalmisteiden käyttöä esimerkiksi minkään kiputilan hoidossa.

Suomessa lääkekannabiksen määrääminen on ollut mahdollista vuodesta 2008. Sosiologi Aleksi Huplin ja psykiatri Marja Vihervaaran kirjoittaman Lääkekannabis -kirjan mukaan käänteentekevä hetki oli Turun hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2006. Siinä todettiin, etteivät kansainväliset huumausainesopimukset olleet missään vaiheessa kieltäneet kannabiksen lääkekäyttöä. Kaikki olivat vain olettaneet asian olevan näin, perehtymättä alkuperäisiin sopimusteksteihin.

Koko prosessissa oli mukana tiiviisti apteekkineuvos Markku Knuutila, jota ilman Suomen ensimmäinen lääkekannabispotilas tuskin olisi saanut lääkettään.

– Silloin eräs ylilääkäri sanoi, että kannabista voidaan määrätä “vain hänen kuolleen ruumiinsa yli”, sanoo Knuutila.

Kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on hyvin monimutkainen prosessi. Ensin lääkäri kirjoittaa potilaalle huumausainereseptin, jonka potilas vie apteekkiin.

Apteekki hakee Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta erityislupaa lääkkeen myöntämiseksi. Erityisluvan saamisen jälkeen apteekki hakee Fimealta lääkkeelle maahantuontilupaa. Luvan saatuaan apteekki lopulta lähettää luvan Hollannin lääkekannabisvirastoon, joka myöntää lääkkeelle maastavientiluvan.

Lisäksi Fimea anoo YK:n huumevalvontalautakunnalta kannabiskiintiötä Suomen valtiolle. Maakohtaiset kiintiöt myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Knuutilan mukaan työläät erityislupahakemukset väsyttävät lääkäreitä. Monet lääkärit myös kyllästyvät jatkuvaan ammattitaidon kyseenalaistamiseen.

– Lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään lääkekannabista. Yleensä joutuu johtajalääkärien puhutteluun ilman sen kummempaa perustelua, sanoo apteekkineuvos Knuutila.

Farmakologian dosentti Markus Storvikin mukaan lääketiede on hierarkkista toimintaa. Nuoret lääkärit eivät ota riskiä leimaantumisesta, vaan pyrkivät tekemään hyvin tiukasti asioita, joista nuorta lääkäriä ei voida hirttää.

– Kaikki käyvät läpi saman lihamyllyn kuusi vuotta, jonka jälkeen ajattelu menee tiukasti kiskoilla ja poikkeamia karsastetaan vaikka joskus olisikin aihetta poiketa.

Juha annostelemassa lääkekannabista höyrystettäväksi. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Reseptiprosessi on raskas

Erityisluvallisten valmisteiden lisäksi Suomessa on myös yksi myyntiluvallinen kannabisvalmiste: kannabiksesta uuttamalla valmistettu Sativex-suusuihke. Sativexia voivat määrätä ainoastaan neurologit tai neurologian alan sairaalayksiköiden lääkärit.

Jokainen erityislupahakemus maksaa potilaalle 20 euroa. Sen takia Knuutilan mukaan lääkärit yleensä kirjoittavat potilaille onnistuneiden ensikokeilujen jälkeen maksimimäärän eli vuoden reseptin, koska se tulee potilaalle halvemmaksi. Potilas voi kuitenkin nostaa lääkekannabista apteekista vain parin kuukauden erissä tarkassa valvonnassa.

Kallista on myös itse lääkekannabis. Juha arvioi, että häneltä kuluu hoitoon noin 500 euroa kuussa.

– Jos käyttäisin Sativexia niin menisi varmaan noin tuplat, sanoo.

Knuutilan kokemuksen mukaan suurin osa potilaista halusi käyttää erityisluvallisia valmisteita, koska he kokivat saavansa niistä enemmän apua kuin Sativexista.

Tyypillisesti Suomessa määrätään Hollannin valtion valvonnan alaisuudessa tuotettua Cannabis Flos varieteit Bedrocania ja Cannabis Flos varieteit Bediolia. Ne ovat pitoisuuksiltaan tarkkaan määriteltyjä kannabiskasveja. Myös Juhalla on reseptit molempiin.

Knuutilan mukaan terveydenhuollon julkisella puolella myyntiluvattomia valmisteita saa määrätä vain yliopistollisten sairaaloiden kipupoliklinikoiden lääkärit. Sen takia suurin osa resepteistä määrätään yksityisellä puolella.

Myös Juha on saanut reseptinsä yksityiseltä puolelta.

– Uuden lääkärin etsiminen on kallista hakuammuntaa, jos jostain ei saa vinkkiä. Reseptien uusinta on onneksi uudenkin lääkärin kanssa helpompaa ja varmempaa kuin silloin, kun reseptiä hakee ensimmäistä kertaa, sanoo Juha.

Fimean mukaan viimeisen viiden vuoden aikana myyntiluvattomiin kannabisvalmisteisiin liittyviä erityislupahakemuksia on vuosittain tehnyt noin 40–50 lääkäriä.

Vuonna 2017 tehdyn selvityksen arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 2 000–5 000 suomalaista käyttää kannabista lääkinnällisistä syistä ilman virallista reseptiä. Se on huomattavasti suurempi luku kuin mitä lääkekannabisreseptejä vuosittain kirjoitetaan.

Fimealta saatujen tietojen mukaan kaiken kaikkiaan Bediolille ja Bedrocanille erityislupahakemuksia on tehty viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 250.

Juha kertoo elävänsä nykyään liikunnallista elämää. Päiviä rytmittää kotona tehdyt kuntosalitreenit ja kävelylenkit. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lääkekannabiksen käyttäjiä ei tunneta

Juha on sairautensa vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Ennen sairastumistaan hän teki töitä ohjelmoinnin parissa. Nyt ohjelmointi on harrastus.

– Muutamat ekat vuodet en myöskään tiennyt, että kuinka nopeasti tämä menee niin sanotusti loppuun saakka.

Juhan MS-tauti on harvinaisempaa etenevää muotoa, johon on heikommin lääkkeitä tarjolla kuin yleisempään aaltoilevaan tautimuotoon. Juhan tauti siis pahenee tasaisesti. Tai ainakin paheni, kunnes hän ryhtyi käyttämään lääkekannabista. Juha uskoo, että aine on vähintäänkin epäsuorasti vaikuttanut asiaan, koska se on parantanut hänen toimintakykyään.

– Olen nykyään paremmassa fyysisessä kunnossa kuin mitä olin ennen diagnoosia. Se, että pystyn kuntoilemaan ja syömään kunnolla, on lääkekannabiksen ansiota. Lihasjäykkyydet ja hermokivut käytännössä estivät vähänkään tehokkaamman liikunnan kokonaan.

MS-tauti on kuitenkin ehtinyt tehdä pysyvää vahinkoa Juhaan. Pahoinvoinnin ja kipujen lisäksi hänen on vaikea keskittyä asioihin ja kuormittavissa tilanteissa aivoista loppuu niin sanotusti potku kesken päivän. Tauti myös väsyttää fyysisesti ja aiheuttaa masennusta.

– Lääkekannabisreseptin saamisen ainakin pitäisi olla helpompaa. Lääkekannabiksen käyttö on kuitenkin tarkkaan kontrolloitua.

Sosiologi Aleksi Huplin mukaan on harmillista, että Suomen lääkekannabiksen käyttäjistä tiedetään niin vähän. Kymmenen vuoden aikana kukaan ei ole selvittänyt, millä annoksilla kannabista on käytetty, mihin tarkoitukseen ja onko siitä saatu hoitovastetta.

– Kannabiksen käytön suhteen on korostettu haittoja, mutta eihän kukaan käytä mitään haittojen takia.

Voit keskustella lääkekannabiksesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

"Olisin mullan alla ilman lääkekannabista", sanoo itsemurhapäänsärkyä sairastava nainen – pian hän ei saa toivomaansa lääkettä ehkä mistään

Suklaatehdas löi lapun luukulle, mutta nyt samoissa tiloissa kasvaa kannabis – pilven laillistaminen Kanadassa pelasti kituvan pikkukaupungin

Lääkekannabis turvaa tanskalaisen Rei Mansan työkyvyn – myös suomalaiset "lääketieteelliset pakolaiset" hakevat apua klinikalta Kööpenhaminasta

Lääkekannabis tuo toivoa vaikean epilepsian hoitoon – "En tiedä pelastaako hoito lapseni, mutta jos se helpottaa oireita, siihen pitäisi olla oikeus"

Kannabiksesta voi tulla Afrikalle valtava tulonlähde – Ugandassa kannabista on syötetty sairaille eläimille, mutta nyt sitä viedään lääkkeeksi maailmalle