1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hesburger

Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä – hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja

Ylelle puhuneille Hesburgerin nykyisille ja entisille työntekijöille ensimmäinen kosketus työelämään on ollut karu – työ pikaruokaravintolassa on sisältänyt kyyneleitä, huutamista ja työuupumusta.

Jasmin Ristolainen oli innoissaan, kun hän sai työpaikan Hesburgerista vuonna 2016. Hän oli tuolloin 18-vuotias. Into vaihtui nopeasti uupumukseen, eikä hän voi suositella Hesburgeria työpaikkana kenellekään. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kaksitoista Hesburgerin nykyistä ja entistä työntekijää kertoo Ylelle pikaruokaketjun henkilöstön huonosta kohtelusta. Työntekijöiden mukaan he joutuvat tekemään jopa kymmentuntisia päiviä ilman taukoja, työskentelemään ilman palkkaa ja lähtemään työvuoroista liian aikaisin ilman korvausta.

– Me työntekijät itketään työvuoroissa yhdessä, kun on niin tuskallista välillä, sanoo edelleen Hesburgerin palkkalistoilla oleva 21-vuotias nainen.

Huonot työolot ja nuoriin työntekijöihin kohdistuvat liian suuret vaatimukset ovat johtaneet pahimmillaan työntekijöiden uupumiseen. Useat Ylen haastattelemat työntekijät kertovat sairastuneensa. Yksi heistä on Jasmin Ristolainen.

– En tiennyt, mihin minun pitää kyetä tai venyä. Olin töissä aamusta lähtien iltakahteentoista saakka, ilman taukoja, pääkaupunkiseudulla aiemmin työskennellyt Ristolainen sanoo.

Tähän juttuun haastatellut nuoret työskentelevät tai ovat työskennelleet Hesburgerin ravintoloissa eri puolella Suomea. Heidän tehtävänimikkeitään ovat olleet työntekijä, vuoropäällikkö ja ravintolapäällikön sijainen. Työsopimukset ovat olleet osa-aikaisia.

Osa heistä esiintyy nimettömänä, sillä he ovat edelleen työsuhteessa tai heillä on esimerkiksi vielä viimeisiä palkkoja saamatta.

Työntekijöiden mielestä Hese käyttää nuoria hyväkseen

Hesburger on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Ylen haastattelemat työntekijät ovat sitä mieltä, että pikaruokayhtiö käyttää hyväkseen nuoria.

– Kun ei tiennyt paremmasta, ei osannut sanoa vastaan. Luuli, että sellaista työelämän kuuluu olla, sanoo yhä Hesburgerissa työskentelevä 21-vuotias.

Monelle Ylelle puhuneelle työntekijälle Hesburger oli ensimmäinen oikea työpaikka. He ovat vasta jälkikäteen ymmärtäneet, että esimerkiksi ilman taukoja työskenteleminen ei ole työelämässä normaalia. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Nuoret haluavat puhua julkisesti epäkohdista, koska he ovat kokeneet, etteivät ole tulleet kuulluksi yhtiön sisällä.

Ylen haastattelemat työntekijät puhuvat siitä, että he ovat kertoneet havaitsemistaan epäkohdista ravintolapäälliköille, kenttäpäälliköille ja jopa Etelä-Suomen operatiiviselle päällikölle. Silti mikään ei ole työntekijöiden mukaan muuttunut.

– Mietin sitä, että millaiset yhteiskunnalliset seuraukset sillä on, jos monia muitakin nuoria uupuu, Jasmin Ristolainen sanoo.

Ristolainen kertoo työskennelleensä Hesburgerissa yhteensä nelisen vuotta.

Nuorten mielestä Hesburgerin pitäisi lopettaa ongelmien kieltäminen

Jodelissa käytävä keskustelu (siirryt toiseen palveluun) on nostanut ravintola-alan työolot puheenaiheeksi viime päivinä. Jodel on anonyymi keskustelufoorumi, jota käytetään puhelimella. Jodelin keskusteluista ovat uutisoineet muun muassa Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela totesi eilen Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun), ettei hän tunnista Jodeliiin anonyymeja kommentteja jättäneitä henkilöitä heidän työntekijöikseen.

Ylen haastattelemat työntekijät ovat Hesburgerin perustajan lausunnosta ihmeissään. Yle on nähnyt kaikkien tässä jutussa esiintyvien työsopimukset tai -todistukset. He ovat työskennelleet yhteensä kymmenissä eri Hesburgerin ravintoloissa.

– Ongelmien kieltäminen pitäisi lopettaa, sanoo vastikään pääkaupunkiseudulla toimivasta Hesburgerista irtisanoutunut parikymppinen nainen.

Moni Ylelle puhunut työntekijä kertoo saaneensa traumoja keväällä 2021 käynnissä olleesta kampanjasta, jossa Hesburger myi suuria satseja ruokaa erityisen halvalla. Kampanja toteutettiin yhteistyössä ruokalähettipalvelun kanssa. – Se oli aivan hirveätä, kun ihmiset saattoivat tilata 80 nugettia peräjälkeen. Se vei todella paljon työntekijöiden resursseja ja aikaa, sanoo Turussa työskennellyt Viivi Peltonen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Työntekijöiden mukaan työtilanne kävi täysin sietämättömäksi, kun koronavirus tuli ja pyyhkäisi yli Suomen. Tuolloin etenkin pitsan ja purilaisten myynti lisääntyi (siirryt toiseen palveluun). Hesburger alkoi myymään ruokaa kuljetuspalveluiden ja itsepalvelukassojen kautta.

Mukaan otettavien tilausten kerääminen ja pakkaaminen vei entistä enemmän aikaa.

Lisääntynyt työtaakka ei työntekijöiden mukaan kuitenkaan näkynyt Hesburgerin tiskin takana. Työntekijöiden mielestä työvoimaa oli ihan yhtä vähän kuin ennenkin – joidenkin mielestä jopa aiempaa vähemmän.

– Tuntuu, että erityisesti koronan myötä työvuorojen miehitystä on ketjun johdon käskystä vähennetty. Teemme yhä useammin vuoroja kahdestaan, sanoo Itä-Suomessa yhä työskentelevä nuori mies.

Korona-aikana taukojen pitämisestä tuli mahdotonta

Kaikki Ylen haastattelemat nuoret kertovat työskennelleensä Hesburgerissa viimeisen puolentoista vuoden aikana pitkiä päiviä ja enimmäkseen kokonaan ilman taukoja.

– Pahimmillaan ei ehdi käydä vessassa, sanoo kolme ja puoli vuotta Hesburgerissa työskennellyt parikymppinen mies.

Työntekijät kertovat, että pääsääntöisesti ravintoloissa työvuorossa on vain kaksi ihmistä. Toinen on kassalla. Toinen hoitaa keittiön. Tauolle ei yksinkertaisesti pääse, kun asiakkaiden ja kotiinkuljetusten virta on katkeamaton.

Kaksi ja puoli vuotta Hesburgerissa työskennellyt Viivi Venäläinen kertoo lopettaneensa korona-aikana eväiden viemisen töihin kokonaan.

– Ei ollut mielessäkään, että voisi pitää taukoa työpäivän aikana. Ostin aina vain energiajuoman evääksi, Venäläinen sanoo.

Venäläinen irtisanoi itsensä Hesburgerista kesäkuussa.

Hesburgerin mukaan työtyytyväisyyskyselyjen tulokset ovat “tosi hyviä”

Ylen haastattelemat työntekijät kertovat, että suurin ongelma on alimiehitys.

– Työvuoroihin laitetaan yksinkertaisesti liian vähän ihmisiä. Kiire on jatkuvaa, mutta ylitöitä ei saa tehdä, sanoo Etelä-Suomessa työskentelevä 19-vuotias Hesburgerin työntekijä.

Kiire kiristää kaikkien hermoja – nuoret kertovat kohdanneensa huutavia esihenkilöitä – ja altistaa virheille.

– Kun on liian vähän porukkaa, tapahtuu enemmän virheitä. Jää majoneesit laittamatta ja tulee väärä juoma. Yhden ihmisen pitää huolehtia niin järjettömän monesta yhtä aikaa, sanoo vuosina 2019 ja 2021 Turussa työskennellyt Viivi Peltonen.

Monet Ylelle puhuneet Hesburgerin nykyiset tai entiset työntekijät olivat sitä mieltä, etteivät nuoret työntekijät uskalla vastata työtyytyväisyyskyselyihin rehellisesti. He pelkäävät seuraamuksia, sillä kyselyyn vastanneiden henkilöllisyys on helppo jäljittää pienessä työyhteisössä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Hesburgerin operatiivinen johtaja Vesa Viitanen vakuuttaa, että yhtiö kuuntelee työntekijöitään tarkalla korvalla. Työtyytyväisyysmittausten tulokset ovat Viitasen mukaan olleet “tosi hyviä”.

Mistä voi johtua, että teidän työtyytyväisyyskyselyissä on hyvät tulokset, mutta työntekijöiden todellisuus on täysin toinen?

– Siihen on vaikea vastata. Me olemme luotettaneet siihen, että työtyytyväisyyskyselyssä annetaan rehellisesti vastaukset, mutta jos ne ovatkin vääristyneitä. Meidän pitää kannustaa henkilöstöä antamaan palaute rehellisemmin ja puuttua entistä enemmän mahdollisiin epäkohtiin, Viitanen sanoo.

Viitasen mukaan yhtiön tarkoituksena ei ole suunnitella liian kiireisiä työvuoroja.

– Koronakaranteenien ja muiden syiden takia meillä on joissain tapauksissa jouduttu joustamaan, ettei ole taukoja ja ollaan menty alimiehityksellä. Se ei ole meidän tavoitteemme. Tavoite on, että työntekijät viihtyvät työssään ja ehtivät tauolle, Viitanen sanoo.

Minkä takia Hesburgerin ravintoloita pyöritetään niin pienellä henkilöstöllä?

– Se on liiketoimintaa, jossa me yritämme suhteuttaa työvoiman määrän asiakasvirtaan. Täytyy muistaa, että olemme lähteneet kampanjoimaan uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi, jotta me saamme riittävästi ihmisiä työvuoroihin.

Työntekijät kertovat joutuvansa tekemään töitä palkatta

Työntekijöiden mukaan työtunnit ovat suurennuslasin alla, ja vähäisestäkin työajan ylityksestä tulee sanomista yhtiön johdolta.

Tämä on johtanut siihen, että lähes kaikki Ylelle puhuneet työntekijät kertovat joutuneensa tekemään töitä omalla ajallaan. Työn tekeminen maksutta korostui vuoropäälliköiden ja ravintolapäälliköiden kohdalla.

– Olen tehnyt varmaan satoja tunteja ilman palkkaa, sanoo Jasmin Ristolainen.

– Jos ravintola menee kiinni yhdeksältä, siinä on puoli tuntia aikaa sulkea paikka. Siinä ajassa pitää tilittää rahat, pestä parilat ja lattiat, hoitaa tiskikone, tyhjentää roskikset, juoma-astiat... Ei se aika riitä yhtään mihinkään, Ristolainen jatkaa.

Vesa Viitasen mukaan Hesburger maksaa työntekijöilleen aina asiaankuuluvaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

– Kaikissa ohjeistuksissa kerrotaan, että me maksamme tehdystä työstä palkka. Maksamme työntekijöille jopa enemmän palkkaa, jos he joustavat ja jatkavat vuoroaan.

– Haluan kiittää henkilökuntaa korona-aikana työssä joustamisesta, Viitanen jatkaa.

Työnantaja painostaa lähtemään töistä liian aikaisin

Kaikki Ylen haastattelemat työntekijät kertovat myös joutuneensa niin kutsutun kotiuttamisen kanssa tekemisiin.

“Kotiuttamisella” työntekijät viittaavat siihen, että työntekijää pyydetään lähtemään töistä aikaisemmin kuin tämän työvuorolistaan merkitty vuoro päättyy. Loppuajan palkkaa ei työntekijöiden mukaan makseta.

– Olen saanut ohjeita kotiuttamiseen, että suoraan sanottuna pitää painostaa työntekijöitä lähtemään kotiin, sanoo edelleen Hesburgerissa vuoropäällikkönä työskentelevä 21-vuotias mies.

Työntekijälle kuuluisi maksaa palkka siltä ajalta, joka on merkitty työvuorolistaan. Työntekijöiden mukaan Hesburger ei ole kuitenkaan toiminut näin. Käytäntö on työntekijöiden mukaan käytössä kaikissa Hesburgerin ravintoloissa.

Miksi Hesburger on lähettänyt ennenaikaisesti työntekijöitä kotiin vastoin heidän omaa tahtoaan?

– Tää on vähän erikoinen asia. Ravintola-alalla myynnin vaihtelut voivat olla suuria. Jos me olemme ylimiehitetty, me voimme pyytää työntekijää lähtemään kotiin. Mutta se tapahtuu aina työntekijän suostumuksella. Emme pakota ketään lähtemään kotiin. Jos niin on toimittu, niin silloin on toimittu väärin, Hesburgerin Vesa Viitanen sanoo.

Ylen haastattelemien työntekijöiden mukaan “kotiuttamisen” taustalla on firman halu säästää henkilöstökuluissa. Työntekijät kokevatkin olevansa yhtiölle vain kuluerä.

– Kaikesta koetetaan säästää työntekijöiden kustannuksella. Työntekijän jaksamisesta ei välitetä yhtään, kunhan vain raha liikkuu, sanoo vuodesta 2014 lähtien Hesburgerissa työskennellyt nuori nainen.

Jasmin Ristolainen on työskennellyt työntekijänä, vuoropäällikkönä ja ravintolapäällikön sijaisena. Ravintolapäällikön tehtäviin hän ajautui tahtomattaan. Sitten hän paloi loppuun ja sairastui masennukseen. Ristolainen kertoo irtisanoutuneensa Hesburgerista toukokuussa 2021. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Työntekijöiden syyttävä sormi osoittaa yhtiön johtoon. Vuoropäälliköt ja ravintolapäälliköt yrittävät työntekijöiden mukaan parhaansa, mutta epärealistiset tavoitteet tulevat korkeammalta taholta.

– Johtajat voisivat tulla vaikka viikoksi töihin kassalle ja paistamaan pihvejä, että saisivat uusia näkökulmia, sanoo Uudellamaalla työskentelevä työntekijä.

Vesa Viitanen vakuuttaa, että Hesburgerin johto vierailee säännöllisesti ketjun ravintoloissa.

Hesburgerin ongelmiin on kaikilla Ylen haastattelemilla työntekijöillä yksi ratkaisu: lisää työvoimaa.

– Kyllä yrityksen pitää tehdä tuottoa ja pikaruokaravintoloissa on kiire, se on selkeää. Mutta ei siellä voida polkea ihmisiä alas niin kuin Hesburgerissa poljetaan, sanoo Pirkanmaalla edelleen työskentelevä parikymppinen nainen.

Aiheesta voi keskustella jutun lopussa perjantaihin 27. elokuuta kello 21 saakka.

Lisätyövoiman lisäksi Ylen haastattelemat työntekijät toivovat parannuksia Hesburgerin työhön perehdyttämiseen. – Minut heitettiin kylmiltään keittiöön ja sanottiin, että kyllä sinä osaat. En osannut, kertoo Pirkanmaalla Hesburgerin palveluksessa edelleen työskentelevä nuori nainen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Lue myös:

Mitä työntekijän pitää kestää? Hesburgerissa työskennelleet nuoret kertoivat kurjista oloista, valvova viranomainen kävi läpi pahimmat epäkohdat

Hesburgerin työntekijät kertoivat karuista työoloista, eikä perustaja Heikki Salmela ollut uskoa väitteitä – mieli muuttui, ja nyt alkaa selvitystyö

Hampurilaisketjun karut työolot nousivat esiin, ja nyt niitä kommentoi ammattiliitto: "Tämä sotii täysin Hesburgerin vastuullisuuskampanjaa vastaan"

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Onko työkulttuurimme kestävällä pohjalla?

Yle paljasti viime viikolla usean Hesburgerin työntekijän tarinoita huonoista työoloista: taukoja ei saa tai ehdi pitää, töistä saatetaan lähettää kotiin ennen työpäivän päättymistä ja pitkiksi venyneistä työpäivistä. Tämä kirvoitti somen kommentaattorit arvostelemaan nuoria työntekijöitä, vaikka suuri osa kansasta osoitti tukensa heseläisille. Miksi yhä useammat nuoret palavat loppuun jo parikymppisinä ja ovatko nuoret työelämän heittopusseja? Asiaa Marjukalle kertoo Tampereen yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi.