Hyppää sisältöön

Rajavartiolaitos kippasi rekallisen popcornia Suomenlahteen – naposteltavat leviävät kuin öljy aalloilla, ja se harjoituksessa haluttiin nähdä

Vilkkaasti liikennöity Itämeri on Suomelle elintärkeä, mutta monimutkainen toimintaympäristö sisältää myös vaaranpaikkoja. Torstaina on vietetty Itämeripäivää.

Öljyonnettomuus Itämerellä voisi tapahtua koska tahansa
Öljyonnettomuus Itämerellä voisi tapahtua koska tahansa

Neljäkymmentä kuutiota popcornia tuotiin Kotkan edustalle rekkalastilla. Sitten ne kipattiin mereen.

Aalloilla ajelehtivat popcornit esittivät öljyä ja kemikaaleja, jotka ovat päässeet suuronnettomuuden myötä Itämereen.

Hallitsemattomasti, omiin suuntiinsa, niin kuin öljykin tekisi.

Jos Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus, se vaatii nopeaa toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Sitä harjoitellaankin vuosittain. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Rajavartiolaitos johti alkuviikosta Balex Delta 2021 -suuronnettomuusharjoitusta. Sen kansainväliset osanottajat toimivat kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kaksi isoa tankkeria on törmännyt toisiinsa Kotkan edustalla, Suomenlahdella.

Yhtä laajaa ja monikansallista ympäristövahinkojentorjuntaharjoitusta ei ole aiemmin toteutettu Suomessa Rajavartiolaitoksen johdolla. Suomi kuitenkin osallistuu vuosittain vastaaviin harjoituksiin.

Suuronnettomuus voi tapahtua huomenna

Suomenlahdesta on tullut viime vuosikymmenen aikana tullut yksi maailman vilkkaimmista laivaliikenteen väylistä.

Pelkästään Suomenlahdella liikennöi vuosittain yli 36 000 alusta. Sen kautta kuljetetaan jopa 180 miljoonaa tonnia öljyä. Onnettomuuksien mahdollisuutta lisää se, että kansainvälinen vesialue Suomenlahdella on kapea. Keskisyvyys on matala, vain 28 metriä, mikä lisäisi katastrofin vaikutuksia.

Aaltojen kuljettamat popcornit edustavat ennalta suunniteltua tilannetta. Totuus on silti se, että vastaavanlainen oikea onnettomuus voisi tapahtua koska tahansa.

— Riski on olemassa Itämerellä joka päivä. Läheltä piti -tilanteita on sattunut. Onneksi olemme liikennemäärän huomioiden toistaiseksi välttyneet suurilta onnettomuuksilta, Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikkö, komentaja Mikko Simola sanoo.

Suomenlahdella laivan ohjaaminen vaatii tarkkuutta, sillä merellinen ympäristö on haastava. Kuvassa komenta Mikko Simola ja kommodori Ari Laaksonen. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Suomenlahdella liikennemäärät ovat suuria ja kulkevat moneen suuntaan. Itä-länsisuunnassa merellä seilaa tankkeriliikenne Suomenlahden pohjukasta öljyterminaalien takia. Helsinki-Tallinna-välillä taas liikkuu päivittäin suuria matkustajalaivoja.

— Itämeri ja Suomen rannikon saaristoalueet ovat merenkulullisesti vaativia. Liikennemäärän ja alusten kohtaamisen lisäksi rannikkoväylät ovat maailmanlaajuisesti haastavia. Merellä ei voi tapahtua virheitä, komentaja Mikko Simola Rajavartiolaitoksen esikunnasta sanoo.

Kotkan edustalla pidettyyn kansainväliseen suuronnettomuusharjoitukseen osallistuivat lähes kaikki Itämeren rantavaltiot. Koronaepandemian vuoksi Venäjä jäi harjoituksesta pois.

Venäjä saa pääosan vientituloistaan öljystä.

Millaisia seurauksia onnettomuudella voisi olla?

Itämeri on hyvin valvottu ja onnettomuudet voidaan havaita nopeasti.

Jos öljyonnettomuus tapahtuisi, pitäisi torjuntatoimiin ryhtyä nopeasti. Jos öljy pääsisi leviämään avomereltä ja laivan läheisyydestä saariin tai rannikoille, sen siivoaminen olisi hidasta ja kustannukset nousisivat korkeammalle.

Itämerellä on Suomelle taloudellisesti hyvin merkittävä rooli. Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta seilaa Itämeren laineilla.

— Itämeren alueen rantavaltiot muodostavat puolet meidän ulkomaantaloussuhteistamme, kaupasta, ulkomaisista investoinneista ja matkailusta, sanoo professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.

Liuhto johtaa Pan-Eurooppa-instituuttia, joka seuraa taloudellista kehitystä Itämeren talousalueella ja EU:n itäisissä rajanaapureissa.

Itämeren yli kulkee suurin osa Suomen ulkomaankaupasta. Erilaiset häiriötilanteet Itämerellä voisivat pahimmillaan vaikuttaa Suomen talouteen. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Riittäisikö iso öljyonnettomuus rampauttamaan taloutta?

— Ympäristöonnettomuus ei itsessään aiheuttaisi tällaista, mutta se voisi käynnistää prosessin, jonka lopputulosta emme voi tietää, Liuhto sanoo.

Suuri ympäristöonnettomuus voisi kiristää poliittista ilmapiiriä Itämeren maiden keskuudessa.

— Toinen tankkeri voisi hyvin olla liputettu Kyprokselle tai johonkin muuhun mukavuuslippumaahan. Korvausten hakeminen voi olla hyvin vaikeaa, kun joku pesisi kätensä ihan täysin. Siitä tulisi kauhea syyttely, että kenen vika se olisi ja rannat olisivat likaisia, Liuhto sanoo.

Mukavuuslippulaivoilla tarkoitetaan aluksia, jotka on rekisteröity muun kuin kotivaltion lipun alle. Syyt voivat olla esimerkiksi verotuksessa tai valtion sääntelyn välttelyssä.

Rajavartiolaitos tarvitsisi rahaa dornier-lentokoneiden uusimiseen. — Niiden merkitys on aivan keskeinen tilannekuvan luomisessa, etsintätoimissa, meripelastustehtävissä ja erityisesti ympäristövahinkojen torjunnassa pinta-alusten ohjaamisessa pääpäästökohteelle, Mikko Simola sanoo. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Suurvaltojen kireät välit vaikuttavat Itämerellä

Jos laivaliikenne pysähtyisi, niin kävisi myös Suomen taloudelle. Lyhyelläkin häiriöllä voisi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Ympäristöonnettomuus tuskin kuitenkaan vaikuttaisi laivaliikenteeseen.

Laivaliikenteen pysäyttämiseen vaadittaisiin todennäköisesti sotilaallinen uhka.

Merkittävimmät uhat Itämeren alueella liittyvät suurvaltojen välisiin jännitteisiin.

Turvallisuuskomitean Turvallinen Suomi 2018 -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että Suomen kannalta vaarallisin kriisi on sodan välittömään uhkaan kehittyvä kriisiytyminen Itämeren alueella.

Jos lähialueella tapahtuvassa kriisissä olisi osapuolina Euroopan unionin jäsenmaita, Suomi ja Ruotsi eivät voisi jättäytyä tilanteen ulkopuolelle. Avunantolausekkeessa velvoitetaan jäsenmaat antamaan apua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle.

Itämeripäivän (siirryt toiseen palveluun) tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.