Hyppää sisältöön

Sadunomaisesta Kiikunlähteestä tuli liian suosittu – retkietiketti unohtuu, kun roskaava ihmismassa pakkautuu pienelle lammelle

Hollolassa turkoosina hohtavalle Kiikunlähteellä on jo muutaman vuoden ajan jouduttu miettimään keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmisvirtaa alueelle. Maasto on vauroitunut, roskaantunut ja alueen asukkaiden rauha rikkoontunut.

Kiikunlähteen näköalatasanteelle johtavat portaat, lähde näkyy kauempana taustalla kauniin turkoosina.
Ongelmia lisää se, että elokuvastakin tuttu lähde sijaitsee kokonaan yksityisten maanomistajien mailla. Hollolan kunta rakennutti lammelle näköalatasanteen vuonna 2018.

Vilkkaimpina päivinä Kiikunlähteelle on suunnistanut satoja ihmisiä autoineen. Viime kesänä päijäthämäläinen Hollolan kunta ja lähteelle johtavan yksityistien asukkaat saivat tielle ajokiellon moottoriajoneuvoille. Samalla alueelta poistettiin pysäköintipaikat.

Ajokielto on hillinnyt liikennettä, mutta ei poistanut sitä täysin.

Alueen asukkaat ja kunta toivovat, että Kiikunlähteen annettaisiin nyt olla rauhassa jonkin aikaa, jotta lähdettä ympäröivä luonto elpyisi. Ihmismassojen vaeltelu vesirajassa vahingoitti rannan kasvustoa ja roskiakin kertyi aika lailla.

Kunta yritti suitsia kiihtynyttä luontomatkailua järkevämmäksi jo vuonna 2018 rakentamalla Kiikunlähteelle näköalatasanteen. Lisäksi alue aidattiin, mutta sekään ei hillinnyt innokkaimpia. Osa on pulahtanut uimaankin – välittämättä siitä, että lähteestä pumpataan käyttövesi osaan alueen talouksista.

Näköalatasanteen alapuolinen pintakasvillisuus on tuhoutunut ihmismassojen tamppauksessa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Suosittu luontoelokuva lisäsi kansainvaellusta

Paikan vetovoima on kasvanut vähitellen viime vuosina. Suosiota lisäsi Järven tarina -luontoelokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 2016. Elokuvaa kuvattiin muutaman vuoden aikana myös Kiikunlähteen turkoosin kirkkaassa vedessä.

Kiikunlähde kuuluu Suomen suurimpiin lähdealtaisiin. Sen pituus on 400 metriä. Kylmä pohjavesi pulppuaa neljästätoista lähteen silmästä hiekan seasta, eikä turkoosinsininen lähde jäädy koskaan. Arvion mukaan se tuottaa vettä noin 7 000 kuutiota vuorokaudessa.

Lähellä lähdettä asuva Leena Saarela on saanut hätistellä liian innokkaita luonnonystäviä useaan kertaan jopa pihapiiristään.

– On tultu pihaan asti ja yritetty asettautua piknikille. Autojen pysäköiminen tien varteen vaarantaa pelastusajoneuvojen pääsyn tänne, ja lisäksi täällä pitäisi päästä liikkumaan myös maatalouskoneilla.

Lähteelle voi edelleen saapua jalkaisin tai pyöräillen, vaikka kunta ja asukkaat muuten toivovat sen jättämistä toistaiseksi rauhaan.

Pienempikin luontokohde voi tulla yllättäen hyvin suosituksi

Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas kertoo, että monilla tuoreilla retkeilijöillä voi olla retkietiketti (siirryt toiseen palveluun) hukassa. Ehkä sen olemassaolosta ei edes tiedetä.

– Ei hoksata varustautua tarpeeksi lämpimillä vaatteilla tai kengillä ja jätetään roskia luontoon. Sytytetään avotuli tai poiketaan merkityiltä poluilta.

Airas kertoo, että sosiaalisella medialla ja erilaisilla retkeilijäyhteisöillä on merkittävä vaikutus siihen, mitkä kohteet nousevat suosituiksi.

– Sosiaalisen median vaikutuksesta pieni, vähemmän tunnettu luontokohde saattaa nousta yllättäen hyvinkin suosituksi ja halutuksi käyntikohteeksi.

Kiikunlähteelle saa kulkea vain jalkaisin tai pyöräillen. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Ensikertalaisten luontoretkeilijöiden määrä nousussa

Korona aiheutti valtavan luontobuumin, Sari Airas sanoo.

– Kansallispuistojen kävijämäärät pompsahtivat viime vuonna merkittävästi ylöspäin, kun ihmiset eivät päässeet matkustelemaan ja oli muitakin rajoituksia.

Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan ensikertalaisten osuus yli kaksinkertaistui kansallispuistojen luontokohteilla verrattuna kymmenen vuoden takaisiin lukuihin.

– Mukaan tuli paljon ensikertalaisia ja nuorempaa väkeä omatoimiretkeilemään. Tämä toi lisää myös kokemattomampia retkeilijöitä, Airas sanoo.

Lue myös:

.
.