1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tasa-arvo

Vanhempien koulutus vaikuttaa lapsiin entistä enemmän: Koulutus toistaa etuoikeuksia, muistuttaa Karvin selvitys

Suomessa on hyväksyttyä ajatella, että olemme tasa-arvoisia. Myös peruskoulua pidetään usein tasa-arvoisena, mutta opetus vahvistaa esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja. Suomalainen työelämä on yhä kovin jakautunut miesten ja naisten aloihin.

Ennen tasa-arvoasioissa kiinnitettiin huomiota tyttöihin ja poikiin, nyt on huomioitava myös muun muassa uskonto ja seksuaalinen suuntautuminen, pohtivat Helsingissä Arabian peruskoulua käyvät kahdeksasluokkalaiset Ahti Leppänen ja Oona Tanner sekä yhdeksäsluokkalaiset Siiri Sievänen ja Iida Aittapelto. Kuvan nuoret eivät liity Karvin selvitykseen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Heikosti osaavien oppilaiden, niin tyttöjen kuin poikien, osaaminen heikkenee edelleen, parhaiten koulussa menestyvät korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvitti, mitkä tekijät liittyvät sukupuolten sisäisiin ja välisiin oppimistuloseroihin.

Selvitykseen koottiin ja analysoitiin tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, jotka koskevat kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolittuneita ja kulttuurisia käytäntöjä 20 viime vuoden ajalta.

Perusopetuksen ajatellaan usein olevan tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Sen oletetaan tarjoavan kaikille oppilaille samanlaiset mahdollisuudet toimia, toteuttaa itseään ja jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen.

– Sosiaalisen eriarvoi­suuden kasvaminen heikentää tasa-arvoisia mahdollisuuksia menestyä koulutuspolulla. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulutus toistaa sekä eriarvoisuuksia että etuoikeuksia ja miten näitä käytäntöjä, kohtelua ja olettamuksia voidaan muuttaa, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Viime aikoina esillä on ollut huoli pojista ja heidän pärjäämisestään koulussa. Osaamiseen vaikuttaa kuitenkin sukupuolta enemmän esimerkiksi oppilaan asenne ja motivaatio sekä vanhempien koulutustausta.

Selvityksessä todetaan, ettei tasa-arvoinen koulutus voi toteutua, ellei samaan aikaan kehitetä tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Oona Tanner oli viime vuonna mukana ryhmässä, joka teki Arabian peruskoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Sitä tehdessä kysyttiin muun muassa ekaluokkalaisilta, mitä he ymmärtävät tasa-arvon olevan. - He vastasivat, että se on sitä, että kaikki tekevät yhdessä töitä, Oona Tanner muistelee. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Oppimiseen vaikuttavat koulun arjessa muun muassa väkivallan pelko, rasismi, syrjintä ja kiusaaminen. Normit määrittävät, kuka saa olla koulussa oma itsensä, ketä kiusataan, kuka mahtuu porukkaan, kenen ääni kuuluu ja kenen ei. Selvityksen lopputulema on kuitenkin, että suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin.

Selvityksessä tutkittiin muun muassa kansallisia oppimistulosarviointeja, kansainvälisiä tutkimuksia, kuten Pisa-tutkimuksia, hallitusten hallitusohjelmia, perusopetuksen opetussuunnitelmia ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyjä koskevia raportteja.

Jos ei koskaan koe onnistuvansa, kiinnostus voi olla vähissä

Syitä oppimiseroihin on paljon. Yksi tekijä voi olla oppilaan opetusryhmä, luokka. Jos luokassa kolme oppilasta haluaa oppia ja muut eivät, mitä siitä seuraa?

– Millaisia kokemuksia oppilas saa, onnistumisia, epäonnistumisia? On tärkeää, että myös heikosti osaava oppilas onnistuu jossakin, että hän motivoituu, löytää kiinnostuksenkohteita. Tarvitaan yhteisöllistä näkökulmaa, Saarinen sanoo.

Selvityksen mukaan samaan aikaan koulun merkitys nuorten elämässä näyttää vähenevän. Selvityksen tekijät antavat 14 toimenpide-ehdotusta. Yksi niistä on, että oppijan luottamusta omaan osaamiseensa on vahvistettava.

Saarinen painottaa, että näkökulmat elämään ovat hyvin erilaisia.

– Vaikka Pohjois-Suomessa näkökulma tuleviin ammatteihin ja valinnanmahdollisuuksiin on erilainen kuin isoissa kaupungeissa, hän sanoo.

Myös Ahti Leppänen oli mukana tekemässä Arabian peruskoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. - Kirjasimme ylös, mitä kannattaisi parantaa ja mitkä ovat tärkeitä asioita, hän kertoo. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Arjen ja suunnitelmien välinen kuilu on kurottava umpeen

Sukupuolten tasa-arvoa on Suomessa edistetty vuosikymmenien ajan erilaisilla hankkeilla koulussa ja koulutuksessa. Niiden tulokset eivät ole juurtuneet arkeen. Tutkimusten mukaan tasa-arvoisena pidetty opetus tuottaa ja vahvistaa sukupuolten välisiä eroja. Se vahvistaa heteronormatiivisuutta, homofobiaa, rakenteellista rasismia ja kyvykkyyden ideaalia, joka poissulkee vammaiset.

– Suomessa on yritetty tosi paljon, on tehty tutkimusta, on ollut paljon hankkeita, on haluttu edistää tasa-arvoa. Koulutuksessa ja työelämässä on kuitenkin vahva segregaatio, Saarinen kuvailee jakautumista miesten ja naisten aloihin.

Koulujen täytyy nykyään tehdä tasa-arvosuunnitelma. Selvityksen mukaan niitä tehdään puutteellisesti, ilman konkreettisia tekoja.

Selvityksen tekijöiden toimenpide-ehdotuksista yksi on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien saaminen aidoiksi työkaluiksi koulussa.

– Arjen ja suunnitelmien välillä on nyt kuilu. Tarvitaan lisää tietoisempia opettajia, jotka tunnistavat, että eriarvoisilla olettamuksilla luodaan lapsen ja nuoren oppimista, Saarinen painottaa.

Muutosta tapahtuu koko ajan. - Kun olimme alaluokilla, opettaja saattoi vaikka kysyä, että "voisivatko vahvat pojat kantaa tämän", muistelee Siiri Sievänen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hän kuvailee, että suomalaisessa järjestelmässä muutokset tapahtuvat hitaasti: Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita vuosilta 2004 ja 2014. Vuonna 2004 niissä mainittiin sukupuolten tasa-arvo kaksi kertaa, vuonna 2014 jo 15 kertaa. Yhdenvertaisuus mainittiin vuonna 2004 kaksi kertaa, kymmenen vuotta myöhemmin 58 kertaa.

– Tarvitaan esimerkiksi oppimateriaaleja, jotta voidaan ymmärtää, mitä tasa-arvolla ja yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ja miten opettaja voi yhdistää sitä omaan opetukseensa. Opettajille ja oppilaille tarvitaan koulussa mahdollisuuksia keskustella esimerkiksi stereotyyppisistä sukupuoliin liittyvistä oletuksista ja niiden purkamisesta, Saarinen listaa.

Nuoret opettajaopiskelijat haastavat normeja

Ryhmän listaamiin toimenpide-ehdotuksiin kuuluu myös tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden edistäminen opettajankoulutuksessa.

– Opettajat, vanhemmat, opettajakouluttajat uusintavat tiedostamattaan oletuksia, miten tytön kuuluu tehdä ja miten pojan. Suomessa on hyväksyttyä ajatella, että olemme jo tasa-arvoisia, että kaikki on kaikille mahdollista, Saarinen havainnollistaa.

Parannettavaa on esimerkiksi siinä, että oppilaat nähtäisiin yksilöinä, ei sukupuolensa edustajina, miettii Iida Aittapelto. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Selvityksen tavoite oli nostaa esille erilaisia näkökulmia ja haastaa olemassaolevia oletuksia ja toimintatapoja.

– Jos joku erottuu porukasta, oletukset ja tavat toimia paljastuvat, Saarinen sanoo.

Kouluissa tehdään paljon hyvää työtä, hän painottaa.

Iida Aittapelto, Siiri Sievänen ja Oona Tanner kokevat, että tasa-arvoasioissa on aina jotakin parannettavaa. Heidän kokemuksensa on, että yhdenvertaisuuskysymykset otetaan huomioon koulun arjessa, eivätkä ne jää vain juhlapuheisiin. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Saarinen näkee kuitenkin toivoa nuorissa opettajaopiskelijoissa.

– Liikkeellä on paljon toisenlaista ajattelua, ollaan avoimempia pohtimaan normeja ja haastamaan niitä, hän huomauttaa.

Lue lisää aiheesta:

Lasten osaamisessa isoja eroja alkuopetuksen jälkeen – asiantuntija: "On oppilaita, jotka pääsevät liian heikoin taidoin kolmannelle luokalle"

"Koulun rakenteet ovat jämähtäneet" – nuoret opettajat arvostelevat ikuista tyttö–poika-jakoa, myös opetussuunnitelma vaatii muutosta

Opetusministeri Saramo: "Ei voi olla niin, että opetus vahvistaa sukupuolia koskevia olettamuksia" – opettajien koulutusta halutaan uudistaa

Nämä opettajat vetävät 83 oppilaan ryhmää yhdessä tilassa eivätkä vaihtaisi entiseen – nyt he kumoavat 5 sitkeää myyttiä nykykoulusta

"Eläköön feminiiniset pojat, machotytöt ja kaikki siltä väliltä" – koulut purkavat nyt vanhoja sukupuolirooleja, eikä se miellytä aivan kaikkia