Hyppää sisältöön

Vuosaarenhuipulla on tunnelma kuin Tunturi-Lapissa – Nyt virallisesti aukeavan, uudistetun ulkoilualueen alla makaa miljoonia tonneja roskaa

Itä-Helsingin omaperäinen virkistysalue avataan ensi viikolla virallisesti kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. 60 metrin korkeuteen nousevan täyttömäen laelta avautuu huikeat maisemat koko Helsingin metropolin alueelle.

Vuosaarenhuipulla on näkymät kuin Tunturi-Lapissa
Vuosaarenhuipulla on näkymät kuin Tunturi-Lapissa

Tässä on alue, jota ihminen on muokannut isolla kädellä.

Näille niityille kipattiin 1960–1980-luvuilla kaikkiaan noin 3,4 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Vuosaaren kaatopaikka suljettiin yli 30 vuotta sitten, ja seuraavien vuosikymmenten aikana alueelle tuotiin viisi miljoonaa kuutiota ylijäämämaata eri puolilta Helsinkiä.

2000-luvulla kaatopaikkakaasujen talteenottoa on parannettu, ja aluetta on maisemoitu ja rakennettu uuteen uskoon. Nyt historiasta muistuttavat enää infokyltit ja opastekontit, joita on viime viikkojen aikana asennettu paikoilleen. Vuosaarenhuipuksi nimetty alue on ollut etenkin itähelsinkiläisten suosima virkistysalue jo pitkään, mutta aluetta ei ole koskaan virallisesti otettu käyttöön.

– Tätä ei ole koskaan virallisesti avattu, vaikka tietty joukko ihmisiä on jo pitkään tiennyt, että tänne voi tulla. Nyt tämä valtava itähelsinkiläinen virkistysalue halutaan antaa kaikkien käyttöön, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila.

Maisema joka ei jätä kylmäksi

Aiemmin alue tunnettiin nimellä Helsingin itäinen maantäyttöalue. Paikalle on tuotu ylijäämämaita sieltä, missä Helsinkiä on rakennettu: Vuosaaren satama-alueelta, Kruunuvuorenrannasta, Hartwall-areenan rakennustyömaalta sekä lukuisilta pienemmiltä työmailta eri puolilta kaupunkia.

Alueen korkein kohta on 60 metrin korkeudella merenpinnasta, joten Vuosaarenhuippu on varsin kuvaava nimi. Alue on silti muutakin: Vuosaarenhuippu on kaikkiaan noin 30 hehtaarin kokoinen maa-alue, johon kuuluu varsinaisen täyttömän lisäksi vanhan kaatopaikan uudelleen maisemoitu alue laajoine niittyineen.

Huipulta avautuu näkymä kaikkiin ilmansuuntiin pitkälle Sipoonkorven kansallispuistoon, Kilpilahden jalostamolle, Helsingin ja Vantaan lähiöihin ja merelle.

Uudet opasteviitat ja merkityt luontopolut helpottavat laajalla alueella kulkemista. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Huipulle johtavia reittejä on maisemoitu hauskasti: välillä näkymä on kuin Tunturi-Lapissa ja välillä kuljetaan kivikäytävien ja pähkinäpensaslehtojen keskellä. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komitea palkitsi Vuosaarenhuipun ja sen pääarkkitehti Jukka Toivosen Paras luontoteko -kilpailussa vuonna 2006.

Alue avataan kaikkien käyttöön virallisesti syyskuun alussa, ja samalla otetaan käyttöön uusi sisäänkäynti Niinisaarentien puolella. Sisäänkäynnin yhteyteen on valmistunut iso parkkipaikka, roskasäiliöt ja opastekontit, joissa kerrotaan alueen historiasta ja luontoarvoista. Samalla aukeaa kaksi opastettua luontopolkua, joita pitkin alueeseen on helppo omin nokin tutustua.

Vuosaarenhuipun uusi pääsisäänkäynti parkkipaikkoineen sijaitsee Niinisaarentiellä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Helsingin rakentamispalvelu Staran puutarhuri ja työnjohtaja Maarit Naatus on jatkanut Jukka Toivosen työtä tämän jäätyä eläkkeelle vajaat pari vuotta sitten. Naatus pitää paikkaa ja työtä arvossaan: työpäivien aikana on tullut todistettua muun muassa kyykäärmeiden parittelua sekä harvinaisen ampiaishämähäkin liikkeitä.

– Tämä on täysin erilainen paikka kuin joku puisto, koska täällä seurataan miten luonto toimii ja yritetään mukailla sitä ja elää sen mukaan. Me ei tehdä väkisin mitään vaan toimitaan luonnon ehdoilla.

Kivitasku on Vuosaarenhuipun tyypillinen lintulaji. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Vuosaarenhuipun polkuja kulkiessa on vaikea kuvitella, että jossain näiden maiden alla lepää miljoonia tonneja roskaa. Viime kuukausien aikana vanhojen kaatopaikkojen roskia on putkahtanut maan pintaan muun muassa Helsingin Iso Huopalahdessa (siirryt toiseen palveluun) ja Vantaan Sotungissa.

Vuosaaressa vastaavaa ei tule tapahtumaan, Tuuli Ylikotila vakuuttaa.

– Koko kaatopaikka-alue on kunnostettu kokonaan uusiksi, ja se työ saatiin valmiiksi vasta viime vuonna. Alueelle on rakennettu muun muassa kokonaan uusi kaasujenkeräysjärjestelmä.

Vuosaarenhuipulle johtava tie kivimuureineen. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Tekstiä korjattu 30.8.2021 kello 9.40: Tekstissä kerrottiin aiemmin, että Vuosaarenhuippu ja sen pääarkkitehti Jukka Toivonen tiimeineen palkittiin vuonna 2006 Maailman luonnonsuojelusäätiön IUCN:n toimesta parhaana tekona monimuotoisen luonnon puolesta. IUCN ei kuitenkaan ole nimeltään Maailman luonnonsuojelusäätiö, vaan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, jonka Suomen osasto palkitsi Vuosaarenhuipun ja sen pääarkkitehdin Paras luontoteko -kilpailussa vuonna 2006.

Voit keskustella aiheesta lauantaina 28.8.2021 kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.