1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rakentaminen & kiinteistöt

Kun omakotitalo vajoaa, siitä voi tulla myyntikelvoton – rakennustekniikan asiantuntija kertoo näkevänsä tapauksia vuosittain: "Nehän eivät paljastu"

Talon perustusten pettäminen on aina omistajille ja asukkaille järkytys. Edessä voi olla vuosien tai loppuelämän henkinen kärsimys talon omistajalle tai kiinteistöyhtiön osakkeenomistajille, jotka voivat hetkessä menettää suurimman osan omaisuudestaan.

Lappeenrannassa joudutaan purkamaan 20-vuotias kerrostalo. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suomessa on viime päivinä uutisoitu kahdestakin tapauksesta, jossa talo on alkanut vajota ja muuttunut asuinkelvottomaksi.

Lappeenrannassa puretaan vain 20 vuotta vanha kerrostalo, koska yksi talon seinässä olevista pystypalkeista vajoaa alas. Sen seurauksena taloon on tullut mittavia vesivahinkoja ja seinät ovat lohkeilleet.

Tampereen lähellä Pälkäneellä puolestaan reilut 30 vuotta vanha rivitalo vajoaa maahan niin pahasti, että se on jo pitemmän aikaa ollut käyttökiellossa. Viime viikolla rivitaloyhtiö kävi oikeutta kuntaa vastaan ja vaati 600 000 euron vahingonkorvauksia. Käräjäoikeuden päätös siitä on tulossa syyskuun lopussa.

Lähihistoriasta löytyy myös useita vastaavia tapauksia. Pari vuotta sitten Turussa jouduttiin keskeyttämään toriparkin rakentaminen, kun maa vajosi jopa 20 senttimetriä.

Vain reilut 10 vuotta sitten Aurajoen ylittävä Myllysilta notkahti. 1970-luvulla rakennettu silta piti purkaa.

Turussa Aurajoen ylittävä Myllysilta notkahti keskeltä. Tämä kuva on otettu kaksi vuorokautta tapahtuman jälkeen 8.3.2010. Kuva: YLE / Lassi Lähteenmäki

Lisäksi Helsingin Sanomat on uutisoinut (siirryt toiseen palveluun) järvenpääläisestä 1960-luvulla rakennetusta kerrostalosta, joka alkoi vajota, koska sitä ei oltu paalutettu kunnolla. Rakennuksesta tuli purkukuntoinen.

Lappeenrannan ja Pälkäneen tapauksia yhdistää se, että paikalla on aiemmin ollut monttu, johon oli tuotu maatuvaa jätettä kuten oksia, risuja tai kantoja.

Lappeenrantalaisen kerrostalon tilliseinästä paistaa valo läpi. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kun montun päälle oli alettu rakentaa, siihen oli tuotu täyttömaata. Eloperäinen jäte oli jäänyt täyttömaan alle. Vuosien kuluessa eloperäinen jäte alkoi maatua ja maa vajota. Samalla alkoi vajota myös maan päällä oleva rakennus.

Jos rakennus vajoaisi kauttaaltaan yhtä paljon, ongelmaa ei välttämättä syntyisi. Mutta kun vajoaminen tapahtuu esimerkiksi vain yhdestä nurkasta, on ongelma valmis.

Vajoaman ei tarvitse edes olla suuri. Lappeenrannan 20-vuotias kerrostalo on vajonnut yhdestä kohdasta muutaman millimetrin, mutta jo se riittää aiheuttamaan isot vahingot.

Uusia tapauksia tulee

Juha Karvonen on seurannut suomalaista rakentamista jo 30 vuoden ajan. Ensin suunnittelijana ja asiantuntijana maa- ja vesirakentamisessa, ja nyt 15 viime vuotta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa rakennustekniikan lehtorina.

Karvonen kertoo, että pelkästään 170 000 asukkaan Kymenlaaksosta hänen tietoonsa saattaa tulla useampi vajoamistapaus vuodessa. Koko maassa tapauksia voi siis olla vuosittain jopa kymmeniä.

Karvosen mukaan kerrostalojen tai suurten rakennusten vajoamiset ovat kuitenkin todella harvinaisia. Yleensä ongelma kohtaa pientaloa, kuten omakotitaloja.

– Pahimmassa tapauksessa vastakkaisissa nurkissa oli yli 20 senttimetrin korkeusero. Olen nähnyt ja todennut sellaisen toimeksiannon yhteydessä eräässä pientalossa, kertoo Juha Karvonen.

Paljastui, että pientalossa oli pohjatutkimus jätetty kokonaan tekemättä.

– Toisella puolella taloa oli paksu savikerros ja toisella puolella savea ei ollut juuri ollenkaan. Savi oli alkanut vuosien aikana puristua kokoon, jolloin savinen puoli alkoi vajota alas.

Monta syytä

Vajoaminen johtuu lehtori Juha Karvosen mukaan siitä, että rakennuksen alla joku maakerros puristuu kokoon, mikä johtaa rakennuksen painumiseen. Pahimmassa tapauksessa painuminen on epätasaista.

Karvosen mielipide talojen vajoamisiin on yksiselitteinen. Niitä ei saisi Suomessa tapahtua.

– Suomessa on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka ohjaa rakentamista. Laki ja asetukset edellyttävät, että rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa huolella. Lisäksi rakentamista tulee valvoa. Myös rakennusvalvonta tarkistaa, että rakennetaan oikeaoppisesti.

Turussa toriparkin rakentaminen viivästyi, kun maa alkoi vajota. Kuva vuodelta 2019. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Joskus syynä voi olla inhimillinen virhe. Rakentajalla on saattanut olla väärä ennakkokäsitys maaperän laadusta.

Tällaista tapahtuu lehtori Juha Karvosen mukaan erityisesti alueilla, joilla on jo aiemmin ollut rakennuksia tai joille on joskus menneisyydessä tehty maaperän täyttö.

– Puuttuu dokumentointi siitä, mitä alueella on tehty ja mitä ehkä laadukkaiden pintamaakerrosten alla oikeasti on. Sitä ei pohjatutkimuksillakaan ole välttämättä saatu selville.

Salailua

Pientalon omistajalle tieto rakennuksen yhden nurkan vajoamisesta on usein järkytys. Se on niin iso asia, että siitä puhuminen on vaikeaa.

– Nehän eivät paljastu. Harva haluaa kertoa, että itse rakennettu talo vajoaa yhdestä nurkasta. Talon rakentamiseen on saattanut mennä kymmenien vuosien ansiot, kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen.

Tapaukset paljastuvatkin Karvosen mukaan vasta siinä vaiheessa, kun rakennusta ollaan myymässä.

– Rakennuksen arvo alenee rajusti tai se on jopa myyntikelvoton. Ei kukaan huoli sellaista taloa, joka on kallellaan.

Betonielementtien välinen sauma on liikkunut lappeenrantalaisessa kerrostalossa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suomen kiinteistövälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerbergin käsityksen mukaan talojen vajoamiset ovat Suomessa äärettömän harvinaisia. Niitä tulee toisinaan vastaan, mutta verrattuna koko Suomessa tehtyjen talokauppojen määrään ne ovat yksittäistapauksia.

– Yleensä ne ovat sellaisia taloja, jotka jo muutenkin ovat tulleet elinkaarensa päähän.

Mannerberg ei usko pelkoa olevan uusissa taloissa, sillä rakentajien vastuuajat ovat nykyään pitkät.

Monia ongelmia

Omakotitalossa nurkan vajoamisen huomaa usein rakenteiden repeämisenä. Tiilitalon seinään voi tulla esimerkiksi halkeama.

– Nurkan vajoaminen voi jopa halkaista tiiliä. Betonisissa ja muuratuissa rakennuksissa ongelma näkyy helpoiten, kertoo lehtori Juha Karvonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

Toinen merkki on putkijohtojen rikkoutuminen.

– Pesuhuoneessa kallistukset muuttuvat. Putkijohdot ja liitokset hajoavat.

Repeävä seinä on varoittava merkki rakennevauriosta. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Kieroon menneessä talossa ovet ja ikkunat eivät ehkä aukea, niitä ei saa kiinni tai ne aukeavat itsekseen.

Jopa talon ilmatiiviys kärsii, mikä on vahingollista erityisesti matala- ja passiivienergiataloille.

– Puutalo kestää paremmin muodonmuutoksia kuin muuratut talot.

Perusta tutkittava

Lehtori Juha Karvonen kannustaa kaikkia tekemään huolellisen maaperätutkimuksen ennen rakennustöiden aloittamista.

– Mieluummin laitetaan rahat poreammeeseen kuin perusteelliseen maaperätutkimukseen. Itse tekisin toisin päin ja varmistaisin, että rakennus on vakaalla pohjalla, sanoo Juha Karvonen.

Jos rakennus painuu epätasaisesti, sen saattaa voida korjata – varsinkin, jos työhön käydään ajoissa eikä taloon ole vielä ehtinyt tulla merkittäviä rakenteellisia vaurioita.

Karvonen kuitenkin muistuttaa, että jokainen korjauskohde on erilainen ja siten myös kustannuksissa on eroja.

– Yleensä pienrakennuksen runko joko siirretään paalujen varaan tai rakennuksen alle pumpataan esimerkiksi polymeeriä, kertoo Karvonen.

Lue seuraavaksi: Vasta 20-vuotias kerrostalo osoittautui korjauskelvottomaksi – kaikki asukkaat joutuvat muuttamaan pois