Mitä työntekijän pitää kestää? Hesburgerissa työskennelleet nuoret kertoivat kurjista oloista, valvova viranomainen kävi läpi pahimmat epäkohdat

Hesburgerin nykyiset ja entiset työntekijät kertoivat Ylelle tehneensä töitä palkatta ja pitkiä työpäiviä ilman taukoja. Kysyimme valvovalta viranomaiselta kommentit työntekijöiden kuvaamiin tilanteisiin.

Pikaruokaravintoloiden työolot nousivat keskusteluun tällä viikolla. Ravintoloiden työntekijät alkoivat jakaa kokemuksiaan anonyymissa keskustelufoorumissa Jodelissa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kaksitoista Hesburgerin nykyistä ja entistä työntekijää kertoi eilen Ylelle epäkohdista pikaruokaketjun työoloissa.

Haastateltavat nostivat esille muun muassa työn tekemisen ilman taukoja ja palkkaa sekä puutteet työhön perehdyttämisessä. Monelle heistä Hesburger oli ensimmäinen oikea työpaikka.

Kävimme läpi seitsemän kokemusta yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan Päivi Laakson ja työsuojelutarkastaja Tarmo Järvisen kanssa.

  • Lue myös: Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä – hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja

1. Onko työntekijän suostuttava tekemään työtä ilman palkkaa?

Omalla ajalla ei tarvitse tehdä töitä. Työntekijällä on kuitenkin velvollisuus noudattaa työvuorolistaan merkittyjä työvuoroja.

Ylelle puhuneet Hesburgerin työntekijät kertovat, että työvuoroissa on niin kiire, että he ovat joutuneet tulemaan etukäteen töihin tai jäämään työvuoron jälkeen tekemään töitä selviytyäkseen heille osoitetuista tehtävistä.

– Jos ravintola menee kiinni yhdeksältä, siinä on puoli tuntia aikaa sulkea paikka. Siinä ajassa pitää tilittää rahat, pestä parilat ja lattiat, hoitaa tiskikone, tyhjentää roskikset, juoma-astiat... Ei se aika riitä yhtään mihinkään, yksi haastatelluista sanoi.

Miten kuuluisi menetellä tilanteissa, joissa työntekijä kokee, ettei hän kiireen takia ehdi tekemään työvuoron aikana kaikkia hänelle määriteltyjä tehtäviä?

– Palaute pitää antaa esimiehelle. Työnantajan on järjestettävä työvuorot sillä tavalla, että kaikki työtehtävät ehtii annetussa ajassa tekemään, sanoo työsuojelutarkastaja Tarmo Järvinen.

Hesburger-ketju työllisti viime vuonna Suomessa noin 5 400 henkilöä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

2. Pitääkö työtä tehdä ilman taukoja?

Jotkut Ylelle puhuneet Hesburgerin työntekijät kertovat työskennelleensä kymmenen tunnin pituisia päiviä ilman taukoja. Se ei ole työehtosopimuksen mukaan sallittua.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oltava vähintään yksi kahvitauko, kun työvuoron pituus on yli neljä tuntia.

Mikäli työnantaja ei pysty järjestämään työn luonteesta johtuen varsinaista taukoa, tulee työntekijällä olla mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa.

Mitä virvokkeiden nauttiminen työn lomassa käytännössä tarkoittaa?

– Se tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oltava oikeus lyhyeen taukoon. Käytännössä virvokkeiden nauttiminen työn lomassa tarkoittaa juomataukoa tai kahvitaukoa, jonka aikana työn on keskeydyttävä hetkellisesti, Järvinen kertoo.

Yli kuuden tunnin työpäivän aikana työntekijällä on oltava lisäksi mahdollisuus ruokataukoon. Se on vähintään puolen tunnin lepoaika tai riittävän pitkä tauko, jonka aikana ehtii ruokailla. Ruokataukoa ei lasketa työajaksi, jos työntekijä saa sen aikana poistua vapaasti työpaikalta.

3.Saako työntekijä työskennellä kymmentuntisia päiviä?

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaan työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja ei kuitenkaan saa teettää kohtuuttomasti.

Työntekijän suostumuksella aikaa voidaan pidentää yli kymmeneen tuntiin.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus on yleissitova. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen ravitsemusalalla toimivan työantajan on sovellettava työehtosopimusta.

Pikaruokaravintoloissa työskentelee kuitenkin paljon alaikäisiä. Alle 18-vuotias saa tehdä vain 8-tuntisia päiviä ja alle 15-vuotias enintään seitsemän tuntia päivässä.

Hesburger on suomalainen pikaruokaketju, jonka kotimaassa toimivien ravintoloiden verollinen myynti oli viime vuonna 217 miljoonaa euroa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

4. Saako työnantaja laittaa työntekijät työskentelemään päivästä toiseen kiireessä, ilman taukoja?

– Jos työntekijä ei voi toistuvasti pitää kahvitaukoja tai lakisääteistä ruokataukoa, kuulostaa työn mitoituksessa olevan jotain vialla, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päällikkö Päivi Laakso.

Laakson mukaan työssä saa olla satunnaisia päivän aikana ohimeneviä ruuhkahuippuja, mutta tauottomuus ei saa olla jatkuvaa tai toistuvaa.

Työnantaja vastaa työn mitoituksesta eli siitä, että käytössä olevien työntekijöiden määrä on sellainen, että työntekijät ehtivät pitää taukoja, eikä kenenkään turvallisuus tai terveys vaarannu töissä.

5. Onko ok, että työntekijä syö eväänsä varaston tai pukuhuoneen lattialla?

Työpaikalla on oltava taukotila jossakin muodossa.

Hesburgerin työntekijät kertovat Ylelle, että joissakin hampurilaisketjun ravintoloissa ei ole erillistä kahvihuonetta. He kertovat syövänsä eväänsä pahimmillaan varaston tai pukuhuoneen lattialla.

– Varasto tai pukuhuoneen lattia, eikä pukeutumis- tai suihkutilat ole koskaan asianmukainen ruokailutila. Näin asia ei saa olla työpaikalla, sanoo työsuojelutarkastaja Tarmo Järvinen.

  • Lue myös: Hampurilaisketjun karut työolot nousivat esiin, ja nyt niitä kommentoi ammattiliitto: "Tämä sotii täysin Hesburgerin vastuullisuuskampanjaa vastaan"

6. Voiko työntekijän lähettää kotiin aiemmin kuin työvuorolistaan merkitty työvuoro päättyy ilman, että koko työvuorosta maksetaan palkkaa?

Kaikki Ylelle puhuneet työntekijät kertovat joutuneensa tekemisiin niin kutsutun kotiuttamisen kanssa.

“Kotiuttamisella” työntekijät viittaavat siihen, että työntekijää pyydetään lähtemään töistä aikaisemmin kuin tämän työvuorolistaan merkitty vuoro päättyy. Loppuajan palkkaa ei työntekijöiden mukaan makseta.

– Työntekijällä on oikeus pitää kiinni työvuorosta. Jos työvuorolistaa muutetaan, se vaatii molempien osapuolten suostumuksen, sanoo Tarmo Järvinen.

Hesburger toimii Suomen lisäksi ulkomailla. Kuva: Antti Haanpää / Yle

7. Saako työntekijän laittaa tekemään työtehtäviä, joihin häntä ei ole perehdytetty?

Hesburgerin työntekijät kertovat kokeneensa perehdyttämisen työtehtäviin riittämättömäksi. Jotkut työntekijät kertovat tilanteista, joissa he ovat joutuneet töihin keittiöön ilman, että heille on esimerkiksi opetettu purilaisten paistamista. Vain harvoille oli kerrottu taukokäytännöistä.

– Perehdyttäjän pitää arvioida, kuinka paljon yksittäinen työntekijä tarvitsee perehdyttämistä. Ensimmäisessä työpaikassa oleva työntekijä tarvitsee enemmän perehdyttämistä kuin jo pitkään työelämässä ollut, Tarmo Järvinen aluehallintovirastosta sanoo.

Pitääkö työnantajan informoida työntekijää esimerkiksi siitä, että hänellä on oikeus pitää tauko yli neljän tunnin työvuoron aikana?

– Kyllä, taukokäytännöistä pitää kertoa työntekijälle. Osa perehdyttämistä on se, että opastetaan työpaikan käytäntöihin, työsopimuksiin ja työlainsäädäntöön, kertoo Järvinen.

Onko työehtosopimuksen tai työlainsäädännön antaminen luettavaksi riittävää?

– Ei riitä, että ensimmäisessä työpaikassa työnnetään pelkästään luettavaa. Se ei ole työlainsäädännön mukaista, Järvinen sanoo.

Työsuojelutarkastaja huomauttaa, että työnantajan pitää järjestää myös esimiehelle aikaa perehdyttämiseen.

– Uuden työntekijän perehdyttäminen ei tule normaalin työn päälle, vaan siihen on oikeasti varattava aikaa, sanoo Tarmo Järvinen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 28.8.2021 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Onko työkulttuurimme kestävällä pohjalla?

Yle paljasti viime viikolla usean Hesburgerin työntekijän tarinoita huonoista työoloista: taukoja ei saa tai ehdi pitää, töistä saatetaan lähettää kotiin ennen työpäivän päättymistä ja pitkiksi venyneistä työpäivistä. Tämä kirvoitti somen kommentaattorit arvostelemaan nuoria työntekijöitä, vaikka suuri osa kansasta osoitti tukensa heseläisille. Miksi yhä useammat nuoret palavat loppuun jo parikymppisinä ja ovatko nuoret työelämän heittopusseja? Asiaa Marjukalle kertoo Tampereen yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi.