Hyppää sisältöön

Oikeus vapautti hakaristilippuja kantaneet syytteistä – pelkkä lippujen kantaminen ei ollut kiihottamista kansanryhmää vastaan

Helsingin käräjäoikeuden mukaan hakaristilippujen kantamisessa ei ollut kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Poliisi pysäytti uusnatsien Kohti Vapautta- kulkueen itsenäisyyspäivänä 2018 Helsingin Hakaniemessä. Poliisi otti mielenosoittajilta pois kolme hakaristilippua. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt itsenäisyyspäivän kulkueessa vuonna 2018 hakaristilippuja kantaneiden miesten syytteet.

Viittä Kohti Vapautta -kulkueeseen osallistunutta miestä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteen mukaan kolme miehistä kantoi lippuja, neljäs oli kulkueen järjestäjä ja viides marssi kulkueessa ja auttoi lipunkannossa.

Käräjäoikeuden mukaan kulkueessa kannetut liput liitetään yleisesti 1940-luvun natsi-Saksan ideologiaan, johon kuului muun muassa juutalaisten vainot ja joukkotuhonta. Syytetyt ovat lippuja kantamalla levittäneet sen mukaista viestiä.

Pelkkä hakaristilippujen kantaminen ei kuitenkaan täyttäneet kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jonkin ihmisryhmän uhkaamista, panettelemista tai solvaamista esimerkiksi rodun tai uskonnon perusteella.

– Asiassa ei ole näytetty, että hakaristilippu antaisi uhkaavan ja solvaavan viestin liittyen maahanmuuton vastustamiseen, oikeuden ratkaisussa todetaan.

Oikeus hylkäsi myös lipunkantajien syytteet haitanteosta virkamiehelle. Syyttäjän mukaan neljä miehistä oli yrittänyt estää poliiseja ottamasta natsilippuja pois. Oikeuden mukaan poliisilla ei ollut perusteita puuttua kulkueeseen kuuluneiden kokoontumisvapauteen.

Yksi kulkueeseen osallistuneista miehistä sai kuitenkin sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan helsinkiläisen koulun ulkopuolella pidetyn uhkaavan puheen vuoksi. Puheen kuvannut ja striimannut nainen sai niin ikään sakkorangaistuksen.

Tuomiosta ei äänestetty. Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Syytteen mukaan kaikki viisi syytettyä miestä olivat natsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäseniä. Korkein oikeus määräsi PVL:n viime vuonna lakkautettavaksi. Syytetyt kiistivät edustaneensa kulkueessa Vastarintaliikettä.

Valtakunnansyyttäjä aikoo valittaa

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo olevansa pettynyt käräjäoikeuden ratkaisuun. Kuva: Yle

Hakaristilippua ei Suomessa ole kielletty. Oikeus ottaa nyt Suomessa ensimmäistä kertaa kantaa natsilipun käyttöön rikoslain perusteella. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo Ylelle hakevansa valituslupaa.

– Ajattelin, että tämä olisi ollut koko lailla selvähkö asia, mutta huomaan että tämä vaatii nyt pohdiskelua. Omasta mielestäni syyte oli perusteltu, minun täytyy paneutua tuomioistuimen argumentteihin ajan kanssa, Toiviainen sanoo.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo olevansa yllättynyt käräjäoikeuden ratkaisusta. Hänestä on hyvä, jos asiaa arvioidaan myös ylemmässä oikeusasteessa.

– Nyt käräjäoikeus korosti tässä toisaalta sananvapautta ja toisaalta oikeutta osoittaa mieltä.

Euroopassa on maita, joissa hakaristilippu on kielletty tai sen käyttöä on muuten rajoitettu lailla. Nuotio pitää mahdollisena, että kielto nousee myös Suomessa keskusteluun.

– Se on ihan aiheellinen kysymys, ainakin jos tämä oikeudenkäynti johtaa siihen, että pykälä kiihottamisrikoksesta ei sovellu natsilipun kieltämiseen.

Lue myös:

.
.