Teknoyhtiöiden rahasammot uhattuina – Apple ja Google eivät voi enää pakottaa sovelluskehittäjiä käyttämään maksujärjestelmiään Etelä-Koreassa

Apple ja Google vaativat, että sovelluksissa tehdy ostot tapahtuvat niiden maksujärjestelmien kautta. Apple ja Google keräävät jopa 30 prosentin välityspalkkion sovelluksissa tehdyistä maksuista. Etelä-Korea on ensimmäinen valtio, joka kieltää tämän.

Apple ja Google käyvät useita sovelluskauppoihin liittyviä oikeustaisteluita. Oikeudenkäynneissä julki tulleista dokumenteista on käynyt ilmi, että yhtiöiden hallinnoimien sovelluskauppojen käyttökate pyörii 60 ja 80 prosentin välillä. Kuva: AOP

Etelä-Korean parlamentti on hyväksynyt lakiesityksen, joka kieltää sovelluskauppoja vaatimasta niiden omien maksujärjestelmien käyttöä sovelluksissa. Käytännössä laki tarkoittaa sitä, etteivät Apple ja Google voi enää pakottaa eteläkorealaisia ohjelmistokehittäjiä käyttämään yhtiöiden omia maksujärjestelmiä sovelluksissa tehtävissä ostoksissa.

Tällä hetkellä Apple ja Google velvoittavat sovelluskehittäjiä käyttämään yhtiöiden omia maksujärjestelmiä, jolloin ne voivat periä jopa 30 prosentin välityspalkkioita sovelluksissa tehdyistä digitaalisista ostoksista.

Esimerkiksi kun iphonea käyttävä asiakas aloittaa sovelluksen kautta Spotifyn kuukausitilauksen, Apple ottaa tilauksesta 30 prosenttia joka kuukausi. Jos asiakas tekee tilauksen Spotifyn verkkosivujen kautta, suoratoistopalvelu saa täyden hinnan itselleen.

Spotify ja monet muut teknologiayhtiöt pitävät Applen ja Googlen ehtoja epäoikeudenmukaisina. Komission suuruuden lisäksi yhtiöt ovat nostaneet esille sen, että Apple ja Google usein kilpailevat samoilla markkinoilla omilla sovelluksillaan. Näiden sovellusten ei tarvitse maksaa 30 prosentin “veroa”. Välityspalkkio tarjoaa siis kilpailuedun Applen ja Googlen omille sovelluksille.

Euroopan komissio totesi huhtikuussa (siirryt toiseen palveluun), että Applen menettely vääristää kilpailua. Eurooppalainen lainsäädäntö aiheesta on yhä kesken.

Etelä-Korea sen sijaan on ensimmäinen valtio, joka lainsäädännön avulla kieltää maksujärjestelmien sitomisen sovelluskaupassa myytäviin sovelluksiin. Se miksi näin tapahtuu juuri Etelä-Koreassa johtuu siitä, että Google ilmoitti aikaisemmin tänä vuonna luopuvansa eteläkorealaisia kehittäjiä koskevasta erivapaudesta, joka vapautti kaikki paitsi pelejä kehittäneet yhtiöt maksamasta välityspalkkioita.

Apple haluaa osuutensa virtuaalisista joogatunneista

Sovelluskauppojen keräämät välityspalkkiot ovat nousseet esille viimeisen vuoden aikana useasti. Apple ja Google ovat perustelleet niiden tarvetta turvallisuudella, helppoudella ja käyttäjien yksityisyyden suojalla. Kriitikot pitävät niitä duopoliaseman väärinkäyttönä.

Sovelluskauppojen nykyisten sääntöjen mukaan jopa 30 prosenttiin nouseva välityspalkkio koskee digitaalisia tuotteita, eli juuri suoratoistopalveluita ja esimerkiksi mobiilipelejä. Fyysisten tuotteiden kohdalla sovellusten ei tarvitse maksaa välityspalkkiota.

Koronapandemian aikana tämä rajanveto kävi selväksi monelle pienyrittäjälle, kun koulutukset ja liikuntatunnit siirtyivät virtuaalisiin ympäristöihin. Aikaisemmin fyysisiä liikuntatunteja välittäneet sovellukset joutuivat yhtäkkiä maksamaan samoista, nyt vain virtuaalisista, tunneista 30 prosenttia Applelle, koska yhtiö katsoi kyseessä olevan digitaalinen palvelu (siirryt toiseen palveluun).

Applen linja sai kovaa kritiikkiä. Moni ihmetteli, miten maailman arvokkain yhtiö voi vaatia pandemian keskellä talousahdingossa olevilta yksityisyrittäjiltä 30 prosentin osuutta näiden palkkioista. Lopulta Apple suostui pitkin hampain luopumaan hetkeksi 30 prosentin välityspalkkiosta virtuaalisten joogatuntien kohdalla.

Myönnytys oli kuitenkin poikkeus. Muuten Apple ja Google ovat puolustaneet keräämiään välityspalkkioita tiukasti. Molemmat käyvät asian tiimoilta useita oikeustaisteluita, joista eniten julkisuutta on saanut peliyhtiö Epic Gamesin ja Applen välinen kamppailu.

Yhtiöt ovat muutenkin hallinneet sovelluskauppojaan kovalla otteella. Etelä-Korean uusi laki puuttuu myös tähän. Se vaatii, että Apple ja Google eivät voi vitkutella sovellusten hyväksymisen kanssa, eivätkä yhtiöt voi poistaa sovelluksia kaupoistaan ilman tarkkoja perusteluja.

Myönnytyksiltä näyttäviä eleitä

Apple ja Google ovat toki tehneet joitakin myönnytyksiksi tulkittavia päätöksiä. Viime vuoden loppupuolella Apple ilmoitti laskevansa alle miljoona dollaria vuodessa tienaavien sovellusten välityspalkkion 30 prosentista 15 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun).

Tämä päätös koskee noin 98 prosenttia kaikista App Storessa tarjolla olevista sovelluksista. Näiden lukujen valossa päätös näytti merkittävältä myönnytykseltä. Tosiasiassa nämä sovelluskehittäjät vastaavat alle viittä prosenttia Applen sovelluskaupan liikevaihdosta.

Pari kuukautta myöhemmin Google seurasi Applea ja ilmoitti vastaavanlaisesta linjauksesta.

Kumpikaan yhtiöistä ei kärsi valtavia taloudellisia tappioita myönnytyksistään. Uutissivusto CNBC:n (siirryt toiseen palveluun) haastattelema analyytikkoyhtiön mukaan Apple menettää muutoksen myötä alle 3 prosenttia ja Google noin 5 prosenttia sovelluskauppojensa liikevaihdosta. Toki kyse on sadoista miljoonista euroista, mutta Applen ja Googlen tapauksessa nämä ovat melko pieniä lukuja.

Toinen merkittävältä muutokselta näyttänyt ele nähtiin viime viikolla, kun Apple ilmoitti antavansa ohjelmistokehittäjille luvan kertoa asiakkailleen vaihtoehtoisista tavoista maksaa ostokset. Tähän asti App Storen säännöt ovat siis kieltäneet esimerkiksi Spotifyta kertomasta asiakkailleen, että se mieluusti ottaisi tilaukset verkkosivujensa kautta.

Oikeastaan tätä Spotify ei voi vieläkään tehdä sovelluksessa, mutta nyt Apple antaa sille luvan lähettää asiakkailleen sähköpostia aiheesta. Ensin sovellusten on vain saatava asiakkailtaan lupa tähän, mikä voi olla haastavaa, koska sovellukset eivät voi suoraan sanoa, että sähköpostissa odottaisi ehdotus maksutavan vaihdosta. Tämän Applen säännöt kieltävät yhä.

Laupeuden sijaan tämä osoittaa, kuinka tiukasti Apple hallinnoi asiakassuhteita. Eikä Apple tehnyt tätäkään päätöstä spontaanisti, vaan se liittyy Yhdysvalloissa yhtiötä vastaan nostettuun joukkokanteeseen, jonka yhtiö sai nyt sovittua. Tästä syystä päätös koskee vain yhdysvaltalaisia sovelluskehittäjiä.

Välityspalkkiot tuottavat miljardeja

Tähän asti sovelluskauppoja hallitsevat teknojätit ovat saaneet määrittää itse säännöt miten haluavat. Paineessa ne ovat antaneet periksi juuri sen verran kuin ovat katsoneet sopivaksi.

Etelä-Korean päätös voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Lainsäätäjät ympäri maailmaa ovat tiukentaneet suhtautumistaan teknologiayhtiöihin, kukin omista lähtökohdistaan. Etelä-Korean esimerkki voi innoittaa myös muita maita ottamaan vastaavanlaisia lakeja käyttöön.

Apple ja Google ovatkin varoitelleet Etelä-Korean lain vaaroista. Yhtiöiden mukaan maksujärjestelmien avaaminen johtaisi huonompiin käyttökokemuksiin, lisäisi huijauksia ja heikentäisi käyttäjien yksityisyyden suojaa.

Yhtiöiden rahoittamat etujärjestöt ovat viime kuukausina lobanneet ahkerasti amerikkalaisia viranomaisia ja poliitikkoja, jotta ne puuttuisivat Etelä-Korean suunnitelmiin. Järjestöjen mukaan laki rikkoo Yhdysvaltain ja Etelä-Korean välisiä kauppasopimuksia.

Yhdysvaltain kauppaviranomaiset ovat ilmoittaneet seuraavansa tilannetta, mutta sen voimakkaampia kannanottoja ei ole kuulunut. Tämä on poikkeuksellista, sillä yleensä ne nousevat heti puolustamaan amerikkalaisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Maltillinen linja johtuu siitä, että Yhdysvaltain hallinnossa on noussut vastaavanlaisia ajatuksia kuin Etelä-Koreassa (siirryt toiseen palveluun). Teknologiayhtiöiden valta-asemaa pyritään suitsimaan lakialoitteilla, joilla on sekä demokraattien että republikaanien tuki. Kaksi viikkoa sitten molempien puolueiden senaattorit esittelivät lakialoitteen (siirryt toiseen palveluun), joka kieltäisi Applelta ja Googlelta omien maksujärjestelmien vaatimisen, aivan kuten Etelä-Korean mallissa.

Jos Etelä-Korean lainsäädäntö omaksutaan laajasti ympäri maailmaa, sillä on huomattavia vaikutuksia Applen ja Googlen tulokseen. Esimerkiksi Applen palveluliiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 45,5 miljardia euroa, josta arviolta vajaa puolet tulee juuri maksuliikenteestä otetuista välityspalkkioista (siirryt toiseen palveluun).

Tulevaisuudessa nämä luvut vain kasvavat. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla sovelluksissa käytettiin ennätykselliset 55 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös: