Hyppää sisältöön

Uusi raportti: Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuutta ja Suomessa varautuminen on myöhässä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvallisuuteen pitäisi ennakoida paremmin, tutkijat toteavat tuoreessa raportissa. Yksi uhka syntyy, jos ilmastotoimia päädytään tekemään epätasa-arvoisin keinoin.

Mielenosoittajat vastustivat päätöstä bensan hinnan nostamisesta Pariisissa Ranskassa vuonna 2018. Kuva: Christophe Petit Tesson / AOP

Ilmastonmuutos muodostaa turvallisuusuhan myös Suomessa, todetaan uudessa raportissa.

Valtioneuvoston tilaama raportti selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia vuoteen 2035 mennessä, jolloin Suomen on määrä olla hiilineutraali. Raportin kirjoittajina on joukko yhteiskuntatieteilijöitä sekä ilmasto- ja turvallisuusasiantuntijoita. Se julkaistaan tänään tiistaina.

Raportti avaa turvallisuusnäkökulman ilmastoa ja päästöjen vähentämistä koskevaan keskusteluun. Aihetta ei ole Suomessa vielä juuri käsitelty, arvioi vanhempi tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

– Suomessa on oltu vähän myöhässä ilmastoturvallisuuden kanssa. Vaikka täällä ei ole esimerkiksi hirmumyrskyjä, globaalit muutokset ulottuvat myös tänne.

Raportti jakaa ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset kolmeen tasoon: suoriin, kejuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.

Niin sanotut suorat vaikutukset ovat esimerkiksi hirmumyrskyjä tai tulvia. Ne eivät ainakaan vielä näy Suomessa samassa mittakaavassa kuin vaikkapa tällä hetkellä Yhdysvalloissa.

Hakalan mukaan juuri suorien vaikutusten vähäisyys on vaikuttanut siihen, ettei ilmastosta ja turvallisuudesta juuri puhuta Suomessa.

Uhat syntyvät kuitenkin niin sanotuista ketjuuntuvista ja siirtymävaikutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät poliittisissa päätöksissä ja kehityskuluissa.

Ketjuuntuvia turvallisuusvaikutuksia ovat raportin mukaan muun muassa yhteiskunnan polarisaatio, taloudellinen ja alueellinen eriarvoistuminen sekä maahanmuuttopaineiden kasvu.

Erityisesti polarisaatio ja eriarvoistuminen voivat kiristää yhteiskunnallista keskustelua ja aiheuttaa jopa konflikteja.

– Jos ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat yhteiskunnan huonossa asemassa oleviin ja huonontavat heidän asemaansa entisestään, on mahdollista, että yhteiskunnallinen keskustelu kiristyy. Silloin voi purkautua levottomuuksia, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa polarisaatio ei ole Suomessa toistaiseksi kasvanut, mutta esimerkiksi turpeen polton lopettamisestä käydyssä keskustelussa reaktiot ovat olleet paikoin voimakkaita.

Vastakkainasettelun uhka piilee myös polttoaineveron korotukseen liittyvässä keskustelussa. Hallitus päättää liikenteen päästöjen puolittamisesta ja muista puuttuvista ilmastotoimista budjettineuvottelujen yhteydessä ensi viikolla.

Keskustelu turpeen energiakäytön lopettamisesta on aiehuttanut voimakkaita reaktioita Suomessa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Hakalan mukaan polarisaation ja eriarvoisuuden uhka kasvaa suuremmaksi sitä mukaa, mitä pidemmälle ilmastopäätöksiä lykätään.

Vaarallisinta on, jos päästövähennyksiä tehdään kiireen vuoksi epädemokraattisesti. Hän kertoo esimerkin Kiinasta, missä hiilen jakelu talojen (siirryt toiseen palveluun) lämmitystä varten kiellettiin nopeassa aikataulussa.

– Se oli katastrofaalinen toimenpide köyhille. Epädemokraattisesti suunnitellut ja dramaattiset toimenpiteet ovat huonoja. Ja pelkona on, että niihin myös mennään, kun ilmastonmuutosta pitää hillitä kiireellä.

Ilmastopäätöksiä ei silti pidä tarkastella siitä näkökulmasta, seuraako niistä mahdollisesti protesteja tai eriäviä mielipiteitä, korostaa Hakala. Ratkaisuissa pitää sen sijaan nojata tutkittuun tietoon.

– Pitää hyväksyä, että ilmatotoimia pitää tehdä, mutta pitäisi olla hyvin tutkittu tai selvitetty, miten esimerkiksi ihmiset köyhyysrajan alapuolella selviävät niistä.

Hakala nostaa esiin myös alueellisen eriarvoisuuden, joka korostuu Suomessa.

– Maaseudun ei voi vain antaa näivettyä pois, vaan toimissa pitäisi olla aluepoliittinen näkemys. Kaupungeissa on huomattavasti helpompaa siirtyä esimerkiksi sähköautoihin kuin muualla.

Niin sanotuista siirtymävaikutuksista huomionarvoisia ovat kansainväliset valtasuhteet. Esimerkiksi fossiilisen energian tuotanto vaikuttaa valtioiden välisiin suhteisiin.

Vaikkapa Venäjä on riippuvainen kaasun ja öljyn tuotannosta. Mitä naapurimaan ulkopolitiikassa tapahtuu, kun muu maailma luopuu fossiilisista polttoaineista?

– Sitä ei ole vielä juuri arvioitu. Fossiilienergian tuotannosta täytyy siirtyä pois, ja mitä hallitummin se tapahtuu, sitä vähemmän on riskejä, Emma Hakala sanoo.

Tutkija Emma Hakalan mukaan ilmastotoimista ei saisi koitua liian suurta haittaa yhteiskunnan huono-osaisille. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Ilmastonmuutos on "uhkakerroin"

Suomessa on varauduttu ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin tähän saakka lähinnä suorien, säähän liittyvien vaikutusten osalta.

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi sähkönsiirron runkoverkko on myrskynkestävä, jotta paikallisia sähkökatkoja laajempia vahinkoja ei syntyisi.

Hakalan mielestä ilmastonmuutos pitäisi sisällyttää kansalliseen riskiarvioon nykyistä perusteellisemmin. Riskiarviossa kartoitetaan kolmen vuoden välein ihmisiä, ympäristöä ja muun muassa kriittisiä järjestelmiä uhkaavat riskit, joihin viranomaisten tulee varautua.

Nyt ilmastonmuutos esiintyy arviossa lähinnä maininnan tasolla, Hakala sanoo. Myös huoltovarmuutta pitäisi tarkastella ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Ilmastonmuutos pitäisi ottaa oikeastaan kaikessa huomioon. Päätöksiä pitäisi tehdä suunnitelmallisesti mutta niin, ettei niistä koituisi haittaa vähäosaisille.

Kansainvälisessä turvallisuuskeskustelussa ilmastonmuutoksen uhkia on jo huomioitu. Ruotsi, Saksa ja Hollanti toivat jäsenkaudellaan ilmastonmuutoksen YK:n turvallisuusneuvoston agendalle.

Yhdysvaltain puolustusvoimat taas on nimennyt ilmastonmuutoksen “uhkakertoimeksi”. Se tarkoittaa, että muutos voimistaa nykyisiä riskejä ja niiden seurauksia.

Hakala suhtautuu termiin jossain määrin kriittisesti.

– Siitä tulee käsitys, että ilmastonmuutos olisi jokin luonnon laki, joka vain tulee ja voimistaa muita uhkakertoimia. Ihminen on kuitenkin omalla toiminnallaan lisännyt sen vaikutuksia.

Lue lisää:

.
.