"Porteilla oli kasvava totaalinen kaaos" – UM:n Jussi Tanner evakuoi ihmisiä Kabulin kentällä ja kertoo nyt, kuinka sotilaiden tulo muutti kaiken

UM:n Jussi Tanner ja Nelli Mikkola olivat Afganistanissa evakuoimassa ihmisiä Suomeen. Tilanne oli arvaamaton ja riskialtis, Suomeen palanneet virkamiehet kuvailivat oloja Kabulissa Ylen aamussa tiistaina.

Kabulissa evakiointioperaation ajan työskennelleet Jussi Tanner ja Nelli Mikkola vierailivat tänään tiistaina Ylen aamussa.
Kabulissa evakiointioperaation ajan työskennelleet Jussi Tanner ja Nelli Mikkola vierailivat tänään tiistaina Ylen aamussa.

Virkamiehet kuvailevat suomalaissotilaiden ja -virkamiesten suorittamaa Kabulin lentokentän evakuointioperaatiota arvaamattomaksi ja riskialttiiksi. Ulkoministeriön virkamiehillä oli evakuoinneissa suuri vastuu.

Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner kertoo, että tilanne oli kaksijakoinen, kun ulkoministeriön evakuointitiimi meni Kabuliin tiistaina, elokuun 17. päivänä.

– Tilanne lentokentän sisäpuolella oli rauhallinen, mutta ulkopuolella oli porteilla oli kasvava totaalinen kaaos. Kontaktilinja ulko- ja sisäpuolen välillä oli meidän toiminnan polttopiste, ulkoministeriön tiimiä Kabulissa johtanut Jussi Tanner kertoi Ylen aamussa tiistaiaamuna.

Aluksi lentokentälle pääsi ihmisiä, mutta hyvin pian Tannerin tiimille valkeni, että evakuoinnin toteuttaminen ei ollut mahdollista, koska kentälle sisään pääseminen alkoi olla sattuman kauppaa. Siksi paikalle tarvittiin isompaa tiimiä tehostamaan toimintaa.

Tannerin johtama ulkoministeriön suojausosasto vahvistui aluksi kahdesta henkilöstä viiteen. Sen jälkeen lauantaina 21.8. paikalle saatiin Puolustusvoimien suojausosasto.

Suomalaisten sotilaiden saapuminen lauantaina oli käänteentekevä hetki operaation onnistumisen kannalta. Tuolloin ihmisiä pystyttiin ohjaamaan sopiviin paikkoihin noudettavaksi ja tekemään valintaa, ketkä pääsevät mukaan. Norjalaisten avulla oli tehty suunnitelma evakuoinnista, jonka aikaikkuna oli ensitietojen mukaan hyvin kapea.

– Mutta kun suojausjoukko tuli, se tarjosi mahdollisuuden onnistua. Kun yhdessä lähdimme rakentamaan tilannetta, hallittu evakuointi lopulta onnistui, ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner kertoi Ylen aamussa.

Ammuntaa, haavoittuneita, terrori-iskun kasvava riski

Ulkoministeriön ja Puolustusvoimien yhteistyö toimi virkamiesten arvioiden mukaan hyvin. Evakuointivaiheessa ihmisiä sekä ohjattiin oikeaan paikkaan, että ihan käytännössä pelastettiin.

Noudettavia ohjeistettiin pukeutumaan tietyin värikoodein, jotta henkilöt voitiin tunnistaa helposti. Riskejä oli paljon ja tilanne oli vaativa.

– Kyllä tiettyjä riskejä oli. Oli aika paljon ammuntaa ja haavoittuneita, varsinkin alkuvaiheessa. Terrori-iskun uhka oli koko ajan olemassa, siitä raportoitiin ja uhka kiihtyi loppua kohti. Turvallisuusriski ja tunnelma eli ajassa, ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner muisteli.

Hänen mukaansa loppujen lopuksi operaatio onnistui paremmin kuin oli ennalta ajateltu.

Kabulin edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola kertoo, että Suomen Afganistanin edustossa Kabulissa tavattiin kasvotusten evakuoitavia ihmisiä ja kirjoitettiin heille matkustusasiakirjoja. Sekä Mikkola että Tanner olivat paikan päällä Kabulissa.

– Alkuperäinen ajatus oli, että diplomaatit ja edustuston palkkaamat afgaanikollegat olisivat päässeet samalla koneella pois, mutta lentokentällä turvallisuustilanne heikkeni ja kone ei päässyt laskeutumaan, joten jouduimme miettimään tilanteen uudestaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille, Mikkola kertoi Ylen aamussa.

Sekä Mikkola että Tanner suhtautuvat kaksijakoisesti tapahtumiin ja operaatioon Kabulissa.

– Tämä on ollut surullinen ja vaikea paikka kaikille, jotka ovat Afganistanissa tehneet töitä, mutta on ollut myös hienoa nähdä inhimillisiä tekoja ja auttamista, Mikkola pohti.

Monet kerääntyivät 20. elokuuta Hamid Karzain lentoaseman sotilasalueen ulkopuolelle. Kuva: Wakil Kohsar / AFP

Haavisto: Suomi jatkaa evakuointeja, mutta uusia listoja ei enää laadita

Ylen aamussa vierailleen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan nyt tutkitaan, miten loput Afganistaniin jääneet, Suomeen evakuointia odottavat ihmiset saataisiin pois maasta. Haaviston mukaan erityisesti seurataan sitä, millä tavalla Kabulin lentokenttä avautuu. Myös Afganistanin maarajojen avautumista Pakistanin, Iranin ja Uzbekistanin kanssa seurataan tarkalla silmällä.

– Olen puhunut Turkin ulkoministerin kanssa. Turkilla ja Qatarilla on suunnitelmia tukea Talibania siinä, että Kabulin lentokenttä saataisi avattua kaupallisiin yhteyksiin. Se, syntyykö sopimusta Talibanin kanssa, jää nähtäväksi. Mutta hyvä olisi, että kenttä aukeaisi normaalille liikenteelle, Haavisto sanoi Ylen aamussa.

Suomi jatkaa niiden ihmisten evakuointia, jotka ovat evakuoitavien listalla, mutta uusia evakuointilistoja ei enää laadita. Samalla kansainvälinen yhteisö pyrkii neuvottelemaan Talibanin kanssa Kabulin lentokentän pitämisestä auki kansainväliselle liikenteelle.

– Kansainvälinen yhteisö on vedonnut sen puolesta, Suomi mukaan lukien, että Taliban pitäisi rajoja auki ja päästäisi ne ihmiset lähtemään, jotka maasta haluavat poistua.

Suomi on evakuoinut Kabulista kaikkiaan 413 ihmistä. Heistä 250 on Suomen kansalaisia sekä Suomen lähetystössä työskennelleitä perheineen. Lisäksi evakuoitiin yhteensä 80 EU-delegaatioon ja Nato-operaation Suomen-kiintiöön kuuluvaa. Lauantaina kerrottiin vielä yhteensä 83:n suurlähetystön turvamiehen ja heidän perheenjäsenensä evakuoinnista.

Yhteensä Kabulista on evakoitu 123 000 ihmistä Talibanin valtaannousun jälkeen elokuun puolivälissä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomi jatkaa niiden ihmisten evakuointia Afganistanista, jotka ovat evakuoitavien listalla, mutta uusia evakuointilistoja ei enää laadita. Kansainvälinen yhteisö pyrkii neuvottelemaan Talibanin kanssa Kabulin lentokentän pitämisestä auki kansainväliselle liikenteelle. Kuva: Silja Viitala / Yle

Bussi odotti 58 tuntia Talibanin tiesululla

Haaviston mukaan erityisesti viimeiset päivät Kabulissa olivat hankalia, kun Taliban pani omat tiesulkunsa kiinni ja Yhdysvallat ilmoitti tarkan aikarajan kansainväliselle yhteisölle maasta poistumisesta ja evakuoinnin päättämisestä. Suomen evakuoitavia kuljettanut bussi joutui odottamaan yli kaksi vuorokautta Talibanin tiesululla.

– 83 hengen bussi odotti 58 tuntia Talibanin tiesululla. Se oli tuskallinen odotus varmasti heille ja myös meille, kun koitettiin kaikki kivet kääntää, että saataisi Talibanin tiesulku auki ja bussi liikkumaan kentällä, Haavisto kertoi Ylen aamussa.

Viime yönä oli historiallinen hetki, kun viimeisetkin amerikkalaissotilaat lähtivät Afganistanista. Haaviston mukaan kaikki jännittivät loppuun asti, pystyvätkö viimeiset joukot lähtemään turvallisesti.

– Viime viikon lopulla oli terrori-isku ja maanantaina ammuttiin raketteja Kabulin kentällä, eli ei ollut ihan helppo lähtö amerikkalaisilla. Mutta he tekivät nyt sen, mitä Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden oli omassa kampanjassaan luvannut: että Afganistanin sota päättyy.

Haavisto olisi toivonut, että Qatarissa Dohassa olisi syntynyt neuvotteluratkaisu järjestyneempään vallanvaihtoon ja siirtymiseen.

– Sitä ei nyt syntynyt ja tämä loppu oli sillä tavalla kaoottinen.

Afganistanin sodassa kuoli kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä yli 170 000 ihmistä. Uhreista lähes 70 000 oli afganistanilaisia armeijan ja poliisin edustajia ja lähes 50 000 siviilejä.

Yhdysvallat on käyttänyt yhdysvaltalaisyliopiston arvioiden mukaan 2,3 biljoonaa dollaria eli vajaat kaksi biljoonaa euroa sotimiseen Afganistanissa ja Pakistanissa vuoden 2001 jälkeen.