Vanhusten kotihoidon uudistus sai täystyrmäyksen – lakiesitystä arvostellaan keskeneräisyydestä ja puuttuvista ratkaisuista hoitajapulaan

Lausunnonantajat moittivat lakiesitystä vanhuspalvelulain uudistamisesta. Ongelmia nähdään erityisesti henkilöstön riittävyyden varmistamisessa. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan keskeneräinen esitys on korjattava ennen eduskuntakäsittelyä.

Vanhuspalvelulain uudistuksen tarkoituksena on parantaa kotiin annettavien palvelujen saatavuutta ja laatua sekä parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Vanhuspalvelulain uudistuksen toinen vaihe saa osakseen ryöpytystä viime viikolla päättyneellä lausuntokierroksella.

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädettiin hoitajamitoituksesta laitoshoitoon. Toisessa vaiheessa on tarkoitus puuttua erityisesti vanhusten kotihoidossa pitkään jatkuneisiin ongelmiin.

Keväällä lausuntokierroksella lähteneessä esityksessä patistellaan kuntia parantamaan kotihoidon laatua muun muassa valvontaa vahvistamalla. Lakiin lisättäisiin säännökset, joiden perusteella mahdolliseen työvoiman vajaukseen olisi reagoitava toimintayksikössä välittömästi.

Lisäksi henkilöstön riittävyyttä vahvistettaisiin muun muassa hyödyntämällä etäkäyntejä ja muita teknologisia ratkaisuja sekä parantamalla johtamista.

Hoitajajapulan paikkailuyritys jää puolitiehen

Esitetyt keinot kotihoidon ongelmien korjaamiseksi eivät valtaosaa lausunnonantajista tyydytä. Kritiikkiä tulee erityisesti siitä, että esityksen konkreettiset toimet henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi jäävät puuttumaan. Lain nähdään myös asettavan toimintayksiköiden johtajat kestämättömään tilanteeseen.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön lausunnossa huomautetaan, että lakiluonnoksessa ei esitetä mitään keinoja, joilla henkilöstön riittävyys paranisi.

– Säännösten tavoitteita ei voida toteuttaa ilman merkittäviä resurssilisäyksiä. Nykyiset esitykset eivät voi turvata riittävää henkilöstöä eivätkä hoidon laatua. Yksiköiden johtajien asema muodostuu kohtuuttomaksi, kun heidän asetetaan vastuuseen henkilöstön riittävyydestä, vaikka siihen ei ole osoitettu varoja, gerontologian professori Marja Jylhän allekirjoittamassa lausunnossa arvioidaan.

Lakiluonnosta keväällä esitelleen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan kotihoitoon ollaan osoittamassa 45 miljoonan euron lisämäärärahaa. Rahoitusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu nykyisten ongelmien ratkaisemiseen, vaan lakiuudistuksen mukanaan tuomien uusien vaatimusten täyttämiseen.

Uusiin vaatimuksiin kuuluu kotihoidon järjestäminen jatkossa kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin.

Kuntaliiton mukaan yöhoidon järjestämisen kustannusvaikutus on arvioitu lakiesityksessä todennäköisesti liian alhaiseksi. Muutaman syrjäseudulla toisistaan kaukana asuvan asiakkaan yökotihoidon järjestäminen voi Kuntaliiton mukaan sitoa suuren osan kotihoidon henkilöstöresurssista.

Suomen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Krista Kiuru vanhuspalvelulain uudistusta koskevassa tiedotustilaisuudessa 16.6.2021.

Kunnat turhautuneita: kotihoidon ongelmat eivät ratkea raportoinnilla

Lausuntopalautteessa korostetaan, että monet henkilöstön riittävyyden turvaamiseen ehdotetuista keinoista ovat jo käytössä. Esimerkiksi esityksessä mainittuja teknologisia ratkaisuja hyödynnetään jo nyt useissa kunnissa.

Vanhusten kotihoidosta vastaavien kuntien ja kuntayhtymien mukaan ongelmana ei tähänkään asti ole ollut kuntien haluttomuus toteuttaa palveluita vaan se, että henkilöstöä ei ole tarpeeksi toteuttamaan lainsäädännön velvoitteita. Lakiin kirjattava säännös henkilöstöpulasta raportoinnista ylemmälle taholle katsotaan turhaksi tilanteessa, jossa lisää henkilöstöä ei ole saatavilla.

Helsingin kaupungin mukaan hoitajapulassa kyseessä on kansallisesti kriittinen ja merkittävä asia, jota kunta ei voi yksin ratkaista.

– Ongelmat ovat johdolla ja toimintayksikön henkilöstöpolitiikasta vastaavilla henkilöillä jo erittäin hyvin tiedossa ja henkilöstön saatavuuden eteen tehdään kaikki mahdollinen. Resurssipula on jatkuva päivittäinen ongelma, joka ei ratkea asiasta eteenpäin tiedottamalla, Helsingin kaupungin lausunnossa kirjoitetaan.

Kunnat kaipaavat valtiolta järeämpiä toimia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi uusien velvoitteiden sijaan.

– Lakia ei voida noudattaa niin kauan, kuin henkilöstövaje jatkaa kasvuaan, Espoon kaupungin lausunnossa todetaan.

Myöskään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei pidä kotihoidon henkilöstön riittävyyttä koskevia säännöksiä onnistuneina.

THL:n mukaan kotihoidon asiakkaiden ja kotihoidon käyntien määrän voidaan olettaa tulevina vuosina kasvavan voimakkaasti. Lakiuudistuksen tueksi kaivataan THL:n mukaan koulutusmäärien lisäämistä ja toimenpiteitä hoitotyön vetovoimaisuuden nostamiseksi.

Työntekijät pitävät ehdotusta asiakkaan luona ruokailusta kohtuuttomana

Sote-alan työntekijäjärjestöt suhtautuvat esitykseen samalla skeptisyydellä kuin kunnat ja asiantuntijatahot.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super arvioi, että esitetyt lakimuutokset eivät tule todellisuudessa korjaamaan kotihoidon laatupuutteita. Järjestön mukaan laatu saattaa jopa heikentyä lakiluonnoksessa esitetyn ympärivuorokautisen kotihoidon vaatimusten takia.

Superin mukaan osa kotihoidon työntekijöistä ei halua tehdä yötyötä ja kolmeen vuoroon jaettu henkilökuntamäärä ei riitä edes tällä hetkellä vaadittavaan hoidon tasoon kahdessa vuorossa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL näkee riskinä sen, että lakia ei noudateta ja asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus vaarantuvat

– Omavalvontasuunnitelmat tai velvoite ilmoittaa ketjussa ylemmälle taholle henkilöstövajauksesta eivät ratkaise ongelmaa. Nämä käytännöt ovat jo olemassa mutta eivät toteudu, JHL:n lausunnossa arvioidaan.

Lisäksi työntekijäjärjestöjä närästää lakiluonnoksessa mainittu ehdotus siitä, että työntekijän aikaa asiakkaan luona lisättäisiin sillä, että työntekijä aterioi asiakkaan kotona. Työntekijäjärjestöt pitävät vaatimusta kohtuuttomana.

Myöskään Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei pidä ehdotusta mahdollisena.

– Asiassa on otettava huomioon työntekijöiden oikeus omaan taukoon sekä asiakkaiden asuntojen erilaiset hygieniaolosuhteet, Etelä-Suomen avin lausunnossa kirjoitetaan.

Superin mukaan työntekijöiden määrä ei riitä kotihoidon järjestämiseen myös yöaikaan. Kuvituskuvaa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Eduskunnan oikeusasiamies vaatii esityksen korjaamista ennen eduskuntakäsittelyä

Lausuntopalautteessa esitystä arvostellaan päällekkäisestä sääntelystä.

Nykyinenkin laki edellyttää, että kotihoidon piirissä oleville on laadittava palvelusuunnitelma. Siinä määritellään, millaisia palveluita kunta tarjoaa vanhukselle. Uudistuksen olisi tarkoitus tehdä suunnitelmassa luvatuista palveluista aiempaa sitovampia.

Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnossa lakiesitystä moititaan keskeneräiseksi. Ongelmiksi mainitaan muun muassa sääntely asioissa, joista on jo säädetty. Oikeusasiamiehen mukaan esitys vaatii perusteellista remonttia ennen eduskuntakäsittelyä.

– Näkemykseni mukaan ehdotuksen mukaisten oikeusnormien toimeenpanoon sisältyisi riskejä, joita ei ole mahdollista kontrolloida yksinomaan uuden lainsäädännön huolellisella ohjeistamisella ja toimeenpanolla, vaan riskien hallinta edellyttää esityksen korjaamista. Osa ehdotetuista pykälistä tulisi korjata, osa poistaa kokonaan tai korvata muun sääntelyn avulla, lausunnossa kirjoitetaan.

Eduskunnan oikeusasiamies arvioi, että esitys tarjoaa palvelun tuottajille ja järjestäjille lukuisia mahdollisuuksia pyrkiä kiertämään oikeusnormeja kustannusten säästämiseksi. Sen sijaan useat ehdotetut säännökset, joilla on esityksen perustelujen mukaan tarkoitus parantaa palvelun laatua, ovat luonteeltaan lakiin kirjattuja toivomuksia.

– En pidä tämänkaltaista sääntelytapaa onnistuneena, maan ylimmän laillisuusvalvojan lausunnossa summataan.

Esitykseen suopeammin suhtautuvat lausunnonantajat kiittelevät uudistuksen tavoitteita ja vanhuspalvelulain pykälien täsmentämistä.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste ry arvioi esityksen selkeyttävän monien palvelujen sisältöä, mutta järjestö korostaa onnistumisen riippuvan toteutuksesta.

– Lähtökohtaisesti mikään kohta ei ole hyvä tai huono, onnistuminen riippuu toteutuksesta, järjestön lausunnossa kirjoitetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä esitystä korjaillaan lausuntopalauteten pohjalta. Hallituksen olisi tarkoitus tuoda esitys vanhuspalvelujen uudistamisesta eduskuntaan alkavan syksyn aikana. Lait astuisivat voimaan vuonna 2023.

Uudistus koskisi huomattavaa joukkoa suomalaisista. Kotihoidon piirissä asiakkaita on noin 200 000. Määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina Suomen väestön ikääntyessä.

Lisää aiheesta: