Viron uusi presidentti on yliopistomiehiä ja toivoo koulutusyhteistyötä Suomen kanssa: "Meistä voisi tulla yhdessä koulutetuimpia kansakuntia"

Presidentti Alar Karis sanoo Ylen haastattelussa, että Viron suhde Suomeen on muuttunut avunsaannista kumppanuudeksi. Virolaispoliitikkojen korona-ajan närkästyneitä ulostuloja Suomen suuntaan hän pitää ystävyyteen hetkittäin kuuluvana nokkapokkana.

Viro sai uuden presidentin
Viro sai uuden presidentin

TALLINNA Viron parlamentti riigikogu on valinnut Alar Karisin Viron uudeksi presidentiksi. Karis sai 101-paikkaisen riigikogun toisessa äänestyksessä taakseen 72 kansanedustajaa. Valintaan tarvittiin kahden kolmasosan määräenemmistö eli 68 ääntä.

Eilen maanantaina järjestetyssä ensimmäisessä äänestyksessä Karisin äänimäärä jäi viidellä vajaaksi. Tänään tiistaina valinta oli jo odotettavissa. Aamulla hallituspuolueiden lisäksi myös oppositioon kuuluvat sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolainen Isänmaa viestittivät hyväksyvänsä Karisin.

– Päivä on pulkassa, hymyilevä Karis kommentoi vaalituloksen selvittyä.

Alar Karis astuu presidentin virkaan 11. lokakuuta.

Alar Karis joutui 31. elokuuta heti vaalituloksen selvittyä Viron parlamentissa median piiritykseen. Kuva: Priit Mürk / ERR

Viro ei enää saamapuolella

Ylelle antamassa haastattelussa Karis kuvailee Viron ja Suomen suhdetta erittäin hyväksi. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen tiukka korona-ajan maahantulolinja on herättänyt jonkin verran närää virolaisissa poliitikoissa.

– Ystävysten kesken tulee aina toisinaan sanomista. Se on kuitenkin ohimenevää. Tosiystävien väleihin sellainen ei pidemmällä tähtäimellä vaikuta, Karis sanoo.

Alar Karis kertoi Ylelle opiskelleensa yliopistossa suomea parin vuoden ajan. Tarttolaisnuorukaisen kielitaito kuitenkin kuihtui harjoittelun puutteessa. Kuva: Priit Mürk / ERR

Viron ja Suomen suhde on hänen mukaansa muuttunut tasavertaisemmaksi. Viro ei ole enää suhteessa Suomeen pelkästään saamapuolella, vaan sillä on myös annettavaa.

– Vaikkapa X-tie-palvelualustamme, joka on nykyään käytössä myös Suomessa. Digitaalisissa ratkaisuissa Viro kuuluu edelleen kansainväliseen eturiviin.

Alar Karisin henkilökohtainen Suomen-suhde on jäänyt ohueksi. Tartossa syntyneenä ja kasvaneena hän ei pystynyt neuvostoaikana katsomaan Pohjois-Virossa näkyneitä suomalaisia tv-kanavia.

– En tunne suomalaisten poliitikkojen joukosta ketään kovin läheisesti. Mutta viran myötä puhelimeen ilmestyy myös tarvittavia numeroita, tiistaina valittu presidentti arvioi.

"Tuolla tavalla en parlamenttiin pukeutuisi"

Viron nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid talloi useamman virolaispuolueen varpaille kantaaottavana ja piikikkäänäkin valtionpäämiehenä. Hän muun muassa saapui Viron edellisen hallituksen virkaanastujaisiin vuonna 2019 mielenosoituksellisessa puserossa.

Vuonna 2019 parlamenttiin ilmestyneen presidentti Kersti Kaljulaidin puserossa luki "Sana on vapaa". Kuva: Valda Kalnina / EPA

Alar Karisin mukaan presidentti voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Asia erikseen on, millä tyylillä.

– Keskustelu on tarpeen varsinkin nyt, kun yhteiskunta on jonkin verran jakautunut. Mutta jos minulta kysytään, ilmestyisinkö parlamenttiin tuolla tavalla pukeutuneena, niin en varmasti, Karis painottaa.

Yhtenä vahvuuksistaan presidenttinä Karis pitää yliopistotaustaa. Viro pyrkii olemaan laadukkaan opetuksen ja korkeakoulutuksen edelläkävijä.

– Samoin Suomi. Jos pystyisimme yhdistämään ponnistuksemme, meistä voisi tulla yhdessä maailman korkeasti koulutetuimpia kansakuntia, Alar Karis visioi.

Nato-maa Viro tervehtisi Karisin mukaan ilolla Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa. Hän ei kuitenkaan aio tyrkyttää kantaansa suomalaisille poliitikoille. Sellainenkin Viron presidentinlinnan isäntä on takavuosina nähty.

Oikeuskansleri: Suora kansanvaali merkitsisi lisää valtaoikeuksia

Viron presidentin vaalitapa on puhuttanut näidenkin vaalien alla. Puolueiden päättäessä presidentistä kansan tahto näkyy lopputuloksessa erittäin välillisesti.

Viron oikeuskansleri Ülle Madise sanoi Ylelle maanantaina, että suora kansanvaali on mahdollinen, mikäli parlamentti näin päättää.

– Siinä tapauksessa presidentin valtaoikeuksien pitäisi kuitenkin vastata hänen kansalaisilta saamansa luottamusta, Madise korosti.

Käytännössä tämä tarkoittaisi presidentin valtaoikeuksien lisäämistä. Siihen ei virolaispuolueissa ole kuitenkaan haluja.

Parlamenttipuolueista vain keskusta ja Ekre ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa suoraa kansanvaalia.

Lue lisää: