1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Asuntojen hinnat

Sokkotarjoukset ja "rakkauskirjeet" rantautuivat Suomenkin asuntokaupoille – listasimme viisi kuumilla asuntomarkkinoilla juuri nyt näkyvää ilmiötä

Asuntorahoittaja Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat nousevat nopeimmin yli kymmeneen vuoteen. Kovimman nousun odotetaan olevan ohi.

Suosituilla alueilla asuntokaupoilla saa nyt olla nopea. Asunnon sijaintitoiveet eivät ole suuresti muuttuneet, vaikka tilaa halutaan nyt lisää, kertoo Hypon asuntomarkkinakatsaus. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Asuntomarkkinat käyvät edelleen kuumina, hinnat nousevat vauhdilla ja korkotason odotetaan pysyvän matalana vielä pitkään.

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan vanhat osakeasunnot olivat heinäkuussa 3,1 prosenttia vuodentakaista kalliimpia, ja hinnannousu jatkui suurimmissa kaupungeissa – eniten Helsingissä, missä nousua oli 6,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Asuntomarkkinakatsauksensa julkisti hiljattain myös asuntorahoittaja Hypo. Yle keräsi Hypon tuoreen katsauksen pohjalta viisi asuntomarkkinoilla näkyvää ilmiötä juuri nyt.

1. Asuntojen hinnannousu nopeinta kymmeneen vuoteen

Hypo ennustaa asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna kolme prosenttia koko maassa ja 5,5 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Hinnannousu on Hypon mukaan nopeinta yli kymmeneen vuoteen. Kovinta nousu on kasvukolmiossa: Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan korona-aikana isojen asuntojen hintakehitys on ollut pieniä nopeampaa – vielä ennen koronaa oli päinvastoin.

– Nyt haetaan isompaa. Koko 2010-luku elettiin aikaa, jolloin yksiöiden hinnat nousivat isojen asuntojen hintoja nopeammin kasvukeskuksissa. Tämä kehitys on nyt pysähtynyt tai kääntynyt jopa toiseen suuntaan, Brotherus sanoo.

Ostajien kiinnostusta lisäneliöihin selittää muun muassa yleistyneen etätyön ja kotoilun tuoma tilantarve. Toisaalta myös yksinasuvien määrä on koko maassa kasvanut, mikä ylläpitää yksiöiden kysyntää.

Brotherus arvioi, että asuntomarkkinoiden kovin hinnannousu alkaa nyt taittua. Hypon ensi vuodelle ennustama kasvu on pääkaupunkiseudulla 3,5 prosenttia ja koko maassa prosentin.

– Palvelut palailevat, euroja on käytettäväksi muuhunkin kuin omaan kotiin. Samalla kasvukeskuksissa uudistuotanto on hyvin aktiivista, ja tarjontaa tulee lisää.

Lue myös: Korona-aika paisutti suomalaisten säästöt: Yle selvitti, mihin kaikkeen rahat käytetään – ja nousevatko matkakuumeen lisäksi myös hinnat

2. Sokkotarjoukset ja rakkauskirjeet rantautuivat Suomeen

Vilkkaassa asuntomarkkinassa Suomeen on pesiytynyt uusia, ulkomailta rantautuneita kummallisuuksia.

Tällaisia ovat esimerkiksi ostotarjouksen yhteydessä lähetettävät “rakkauskirjeet” tai “terveiset myyjälle”, joilla ostaja pyrkii perustelemaan, miksi asunto pitäisi myydä juuri hänelle. Asunto ei välttämättä enää menekään eniten tarjonneelle.

– On tiedossa useampia tapauksia, joissa korkein tarjous ei ole voittanut, vaan on haluttu myydä parhaaksi katsotulle ostajalle. Jos myyjä tekee pääkaupunkiseudulla joka tapauksessa 50 000 euron voitot asuntoa myydessään, voi olla, ettei parin tuhannen euron heitto tarjouksissa tunnu enää niin keskeiseltä.

Maailmalta ovat rantautuneet myös sokkokaupat, jotka ovat Suomessakin levinneet asuntosijoittajien keskuudesta oman asunnon ostajiin. Brotheruksen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa kaksi kolmesta ostajasta on alkuvuonna tehnyt tarjouksen asuntoa näkemättä.

Sokkona tarjoaminen voi olla joillekin keino päästä mukaan vähintään hintaneuvotteluihin, jos näytöt ovat täynnä ja useampi asunto on jo vilkkaassa markkinassa mennyt ohi sormien.

Asuntorahoittaja ei sokkotarjouksia kuitenkaan suosittele, koska hätäilty virhekauppa voi kalvaa pitkään.

– Kannattaa tutustua rauhassa papereihin ja käydä kokemassa ja näkemässä asunto henkilökohtaisesti, jotta se on varmasti omien toiveiden mukainen.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan sokkotarjoukset ja "rakkauskirjeiden" lähettely ovat Suomessa marginaali-ilmiöitä, mutta kertovat kuumina käyvistä markkinoista. Kuva: Esa Fills / Yle

3. Salamakaupat ja pyyntihinnan ylittävät tarjoukset ovat nousukauden ilmiöitä

Hypon katsauksen mukaan kasvukeskuksissa asunnoista maksetaan nyt usein yli pyyntihinnan ja asunnot liikkuvat suosituimmilla alueilla niin nopeasti, että edes näyttöjä ei välttämättä järjestetä.

Tarjouskaupan yleistyminen myös isoissa kohteissa on kuitenkin osaltaan hälventänyt salamakauppaa. Tarjouskaupassa ostajat tekevät tarjouksia määritellystä lähtöhinnasta ylöspäin.

– Aiemmin tarjouskauppaa on käyty lähinnä yksiöistä, mutta nyt niitä on nähty jopa miljoona-asunnoista. Se kertoo erittäin kuumasta asuntomarkkinasta, Brotherus sanoo.

4. Vuokramarkkinoilla edelleen viileää

Asuntokauppa toipui ensimmäisen koronakevään romahduksen jälkeen nopeasti, mutta vuokramarkkinoihin kriisi on iskenyt kovemmin.

Vuokra-asuntojen kysyntä on laskenut, kun moni opiskelija ei etäopintoihin siirryttyä muuttanutkaan opiskelupaikkakunnalleen, ja matkailun pysähtyminen vei turistit Airbnb-kohteista.

Palvelutyöntekijöiden vaikea työtilanne osuu vuokramarkkinoihin voimakkaasti. Matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöistä huomattava osa on vuokra-asujia.

Vuokrat ovat jääneet hintakehityksestä jälkeen jopa pahemmin kuin tilastot antavat ymmärtää, arvioidaan Hypon katsauksessa. Syynä on Hypon mukaan se, että virallisista tilastosta puuttuvat yksityisten vuokranantajien ilman asumistukea maksettavat vuokrat, jotka ovat kaikkein kovimman hintakilpailun kohteena.

– Pitkään vuokrat nousivat nopeammin kuin asuntojen hinnat, mutta nyt tämä on kääntynyt päälaelleen, ja hinnat nousevat vuokria nopeammin.

Brotheruksen mukaan vuokramarkkinoiden hidastuminen on saanut osan piensijoittajista myymään kohteitaan, mutta isot institutionaaliset sijoittajat puolestaan ovat pyrkineet lisäämään omistuksiaan.

– Aktiivisia markkinoilla ovat olleet ne vuokranantajat, joiden tase kestää tyhjiä kuukausia tai vaikeampaa vuokrattavuutta. Osa piensijoittajista taas on realisoinut kohteensa, kun myyntimarkkina toimii, mutta vuokramarkkina ei.

Lue myös:

Milloin korot nousevat, onko Helsingin asuntojen hinnoissa kupla? Kysyimme ekonomisteilta kuusi kysymystä asuntomarkkinoista

Vuokrien nousu pysähtynyt miltei kaikissa kaupungeissa – kaksioita vuokrataan vähemmän, kun etätyöahtaudesta halutaan isompiin asuntoihin

Tarjouskaupalla menee nyt isompiakin koteja. Suosituilla alueilla asuntokaupoilla saa olla nopea, sillä ostajia riittää. Kuva: Tiina Jutila / Yle

5. Uudisrakentaminen ennätyslukemissa – Nurmijärvi-ilmiötä ei tullutkaan

Kesäkuussa aloitettiin yli 6 500 uuden asunnon rakentaminen, mikä on suurin lukema sitten vuoden 2000 toukokuun. Yli puolet näistä kodeista rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.

Brotheruksen mukaan tämä on yksi osoitus siitä, että kaupungistuminen jatkuu eikä korona-aikana povattu massamuutto pois kaupungeista näytä toteutuvan.

– Asuntojen hinnat kertovat siitä, mikä on ostajien maksukyky ja -halu. Kun hinnat nousevat nopeimmin kaupunkimaisessa ympäristössä, se kertoo, että siellä ollaan valmiita maksamaan ja kaupungin imu on hyvin vahva.

Kaupungistumiskehityksen jatkumisen puolesta puhuu Brotheruksen mukaan sekin, että myös uudistuotanto keskittyy vahvasti kasvukeskuksiin.

Lue myös:

Milloin korot nousevat, onko Helsingin asuntojen hinnoissa kupla? Kysyimme ekonomisteilta kuusi kysymystä asuntomarkkinoista

Pitääkö asuntovelallisen huolestua inflaatiosta? Kokeile‌ ‌laskurilla,‌ ‌miten‌ ‌koronnousu‌ ‌vaikuttaa‌ ‌lainakuluihisi

Euroopan keskuspankki kiihdyttää pandemiaan liittyviä velkaostojaan – EKP:n uusi strategia tarkoittaa, että korot pysyvät matalina arvioitua pidempään