1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. polttokennoauto

Vedyllä kulkevat autot ovat jopa sähköautoja ympäristöystävällisempiä – Suomessa niillä ei ajeta, sillä tankkausasemia ei ole

Euroopassa Saksa ja Hollanti sijoittavat vetyyn. Myös Suomella voisi olla hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään uutta tekniikkaa, sillä koko energiajärjestelmä on murroksessa, sanoo VTT:n tutkija.

Vedyllä toimivan maasturin hinta on noin 70 000 euroa. Kuva: Jyrki Ojala

Liikkeelle lähtö jännittää jostain syystä vähän.

Kun painaa kaasuapoljinta, mitään ei tapahdu. Pysäköintivaihde on päällä! Vaihteenvalitsin on työnnettävä eteen – nyt auto liukuu pehmeästi ja mukavan äänettömästi eteenpäin.

Nappuloita kojelaudassa on paljon, ja auton perustoimintoihin tutustuminen vie opastettunakin kymmenisen minuuttia. Toisaalta muissakin nykyautoissa on paljon ominaisuuksia, joihin ei välttämättä ole tottunut vanhemmissa automalleissa.

Nykyaikaisen auton käyttöönotto voi viedä aiempaa enemmän aikaa, sillä hyvinvarustelluissa malleissa on runsaasti toimintoja. Kuva: Jyrki Ojala

Pienen koeajon jälkeen pakoputkesta tippuu vain joitain vesipisaroita. Ympäristöä kuormittavia päästöjä pakoputkesta ei tule lainkaan.

Tällainen on polttokennoauto eli vetyauto, Huyndain katumaasturi Nexo.

Auto on Suomen oloissa erittäin harvinainen: tekniikkaa on kehitetty parikymmentä vuotta, mutta se on silti hyvin uutta. Vetyautoja valmistetaan todella pieniä määriä suhteutettuna kaikkiin maailmassa tuotettaviin autoihin, eikä kaikilla automerkeillä edes ole vetyversiota.

Yle kokeili Nexoa, joka oli tuotu esittelyyn Latvian Riiasta. Auton myyntihinta Suomessa olisi noin 70 000 euroa.

Vetytankki on vahvuus, mutta Suomessa myös heikkous

Nexo on käytännössä sähköauto, mutta siinä on siis vedyllä täytettävä säiliö, joka täyteen tankattuna liikuttaa autoa ajotavasta riippuen noin 700 kilometriä.

Vetytankki on auton vahvuus, mutta Suomessa myös sen heikkous. Auton nimittäin pystyy tankkaamaan täyteen noin viidessä minuutissa, mutta Suomessa ei ole ainoatakaan vetyä tarjoavaa tankkausasemaa.

Sen sijaan esimerkiksi Tallinnassa tankkaus onnistuu, samoin Riiassa. Myös Keski-Euroopassa on jo olemassa vetyautojen tankkausasemien verkosto.

Sähköauto on ympäristöystävällinen, mutta...

Kun mietitään tieliikenteen ympäristötavoitteita, keskustelu vetyautoista on julkisuudessa hämmästyttävän vähäistä.

Ympäristön kannalta polttokennoauton edut suhteessa akustoilla toimivaan sähköautoon voivat ollakiistattomat, jos vetypolttoaine tuotetaan uusiutuvalla energialla, tuulivoimalla (siirryt toiseen palveluun) tai aurinkoenergialla.:

Ensinnäkään vetyauto ei tarvitse kuin pienen akun verrattuna sähköautoon, koska siinä sähköä tuotetaan polttokennojen avulla vedystä. Siis myös akkujen materiaaleja tarvitaan vähemmän.

Sähköauton akustojen materiaaleista vain noin 50 prosenttia pystytään kierrättämään, loppu menee kaatopaikkajätteeksi.

Akuissa tarvittavat mineraalivarannot ovat rajalliset. Jos koko maailman autokanta aiotaan sähköistää, on arvioitu, että mineraalit voivat loppua kesken.

Lisäksi sähköautoilun lisääntyessä kysyntä akkumineraaleista nostaa niiden hintaa, minkä seurauksena todennäköisesti myös autojen hinnat kallistuvat.

Akkuteollisuus tarvitsee myös uusia kaivoksia, jotka taas kasvattavat ympäristöriskien määrää, sillä akustoissa tarvittava litium on erotettava avoaltaissa.

Vetyauto saa energiansa polttokennossa vedystä tuotetulla sähköllä. Kuva: Jyrki Ojala

Rekkaliikenteen sähköistäminen vaatii vetyä

Tulevaisuuden ilmastostrategioita miettivien on myös otettava huomioon, että raskasta liikennettä ei voi sähköistää perinteisellä sähköautotekniikalla.

VTT:n vanhempi tutkija, tekniikan tohtori, Ville Saarinen kertoo miksi.

– Jos puhutaan esimerkiksi 30-tonnin sähkörekasta, jonka käyttömatka on esimerkiksi 400–500 km, niin sellainen rekka-auto tarvitsisi akuston, joka painaisi itsessään jo noin kahdeksan tonnia. Siinähän ei ole mitään järkeä, Saarinen sanoo.

Raskaassa liikenteessä ympäristöystävällisemmän liikkumisen tulevaisuus onkin todennäköisesti vedyssä.

Polttokennoauton tunnistaa tällaisesta merkistä. Kuva: Jyrki Ojala

Polttokennorekkoja onkin jo markkinoilla. Huyndai Motor Finlandin toimitusjohtaja Esa Kurikka kertoo, että esimerkiksi Sveitsiin on jo toimitettu 46 valmistajan vetyrekkaa, ja vuoteen 2025 mennessä Sveitsin teillä liikkuu todennäköisesti jo 1 500 yhtiön polttokennorekkaa.

Hollannissa ja Saksassa uskotaan vetyyn

Euroopassa myös Hollannissa ja Saksassa on lähdetty sijoittamaan vetyyn, tosin eri syistä.

– Esimerkiksi Hollanti on päättänyt, että kaikki julkinen liikenne olla nollapäästöistä vuonna 2025., VTT:n tutkija Ville Saarinen sanoo.

Saksaa taas motivoi Saarisen mukaan halu päästä irti fossiilisista polttoaineista ja venäläisestä maakaasusta, ja vety tarjoaa yhden vaihtoehdon.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

Jos ajatellaan koko tieliikennettä, ratkaistavana on raskaan liikenteen lisäksi, mikä käyttövoima sopii esimerkiksi matkailuvaunujen vetoajoneuvoihin. Koeajamamme vetymaasturi ei siihen taivu. Myöskään monet sähköautomallit eivät voi niitä vetää.

Polttokennomaasturin moottoritila. Kuva: Jyrki Ojala

Vaikka vetyautoista on puhuttu jo parikymmentä vuotta, tekniikka on siis edelleen uutta ja sen kehittäminen on vienyt oman aikansa.

Toisaalta, ensimmäiset hybridiautotkin tulivat Suomeen vuosituhannen taitteessa, ja vasta nyt hybridimallit ovat lyömässä kunnolla läpi.

Tankkauspisteitä suunnitteilla myös Suomeen

Vaikka Suomessa polttokennoautoja ei Suomessa ole vielä saatavilla, muissa Pohjoismaissa niitä on kaupan. Myynti voisi käynnistyä meilläkin, kun Suomeen saadaan vedyn tankkauspisteitä.

Toimitusjohtaja Kurikan mukaan sellaisia on odotettavissa vuoteen 2023 mennessä, ensin pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle sekä Turkuun. Tankkausasemia puuhaa yksityinen yritys.

Myös VTT:ssä on suunnitteilla tankkauspiste Suomeen, tarjouskilpailu on Saarisen mukaan parhaillaan vetämässä. "Vetybuumi" on käynnissä, mutta Suomessa se ei näy.

– Suomessa on selvästi maltillisempi muutosinto. Suomella olisi tosi paljon mahdollisuuksia vedyssä. Tässä on valtava bisnespotentiaali, kun koko energiajärjestelmä on muuttumassa. Suomi on mukana, mutta ei ensimmäisessä vaunussa, Saarinen kuvailee.

Ympäristöystävällisemmän liikenteen lisääntymisen isoimpana esteenä on siis edelleen pula sopivista tankkaus- ja latauspisteistä – olipa kyse vetyautoista tai sähköautoista. Esimerkiksi Saksassa sähköautojen latauspaikat ovat paikoin erittäin ruuhkaisia.

Suomessa kattavaa latausverkostoa ei vielä ole: etu on niiden puolella, jotka asuvat omakotitalossa ja voivat ladata sähköautonsa edullisesti yön aikana omasta pistorasiasta.

Tilanne eriarvoistaa autoilijoita ja voi muodostua tulpaksi sähköautoa haluavalle.

Artikkelia muokattu 9.9. 2021 klo 9.45 Tekstissä alun perin mainittu vetyauton latausasema muutettu tankkausasemaksi.

Lue lisää:

Vety on tärkeä keino vähentää päästöjä, mutta aivan kaikkeen se ei taivu – utopia meristä vellovina polttoainesäiliöinä on kiehtonut jo yli vuosisadan

Suomesta uusiutuvan energian mallimaa? Kokonainen vetytalous aiotaan herättää henkiin EU:n elvytysmiljardeilla

Analyysi: Vuosi sitten kaikki puhuivat sähköautoista – autoteollisuuden seuraava trendi on kuitenkin vetyauto