1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. henkirikokset

Henkirikokseen syyllistyneet välttävät ase- tai siviilipalveluksen lähes varmasti – Koskelan surmaajat vapautuvat parikymppisinä

Käytännössä hyvin harva henkirikokseen syyllistynyt koskaan astuu ase- tai siviilipalvelukseen. Koskelan murhasta tuomitut istuvat tuomioistaan kolmanneksen.

Hyvin harva henkirikokseen syyllistynyt koskaan astuu ase- tai siviilipalvelukseen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingin Koskelassa 16-vuotiaan pojan viime joulukuussa murhanneet kolme uhrin ikätoveria vapautuvat tuomionsa suorittaneina näillä näkymin parin, kolmen vuoden kuluttua.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina yhden syytetyistä 10 vuoden 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Toinen syytetty sai 9 vuoden 2 kuukauden ja kolmas 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen. Kaikki saivat tuomion murhasta. He olivat tekoaikaan 16-vuotiaita. Tuomioista voidaan valittaa hovioikeuteen.

Alaikäisinä tuomitut istuvat 8–10 vuoden tuomioistaan noin kolmanneksen, joten he pääsevät vapaalle jalalle parikymppisinä nuorina miehinä.

Normaalisti tämänikäisillä on edessä kutsunnat, asevelvollisuuden suoritus tai siviilipalvelus. Asevelvollisuus kestää 5,5–11,6 kuukautta, siviilipalvelus 11,6 kuukautta. Vakavaan henkirikokseen syyllistyneet ovat periaatteessa samassa rivissä.

– Puolustusvoimat suhtautuu heihin kuten kehen tahansa asevelvolliseen, kaikki palveluskelpoisuusluokat ovat mahdollisia, kertoo kapteeni Timo Miettinen maavoimien esikunnasta.

Käytännössä hyvin harva henkirikokseen syyllistynyt kuitenkaan koskaan pukee ylleen "armeijan harmaita", nykyisin pikemmin maastopukua.

– Asiaa ei ole tilastoitu puolustusvoimissa. Kokemusperäisesti voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli varusmiespalvelus ei ole suoritettu ennen henkirikoksen tekemistä, niin pääosalla se myös jää suorittamatta joko terveydellisistä syistä tai T-luokituksen takia, Miettinen kertoo.

Varusmiespalveluksen suorittaa yhteensä yli 20 000 henkilöä vuosittain.

Riskitapaukset T-luokkaan

T-luokkaan määrätyn epäillään vaarantavan palvelusturvallisuuden varusmiespalveluksessa. Häntä ei siis vapauteta palveluksesta terveyssyistä, vaan häntä pidetään turvallisuusriskinä.

T-luokitus ei ole automaatio edes henkirikostapauksissa. Jokainen T-päätös vaatii perusteelliset tiedot ja tapauskohtaiset harkinnat. Myös kaikki muut palveluskelpoisuusluokat ovat mahdollisia.

T-luokkaan on määrätty vuodesta 2008 yhteensä 126 asevelvollista, siis noin 10 vuodessa. Alaikäisenä henkirikokseen syyllistyneitä heistä on hyvin vähän. Viime vuosina on henkirikoksesta tuomittu keskimäärin 3-4 alaikäistä vuodessa.

Jos henkirikostuomiosta vapautunut lähtee hoitamaan asevelvollisuuttaan normaalisti, saako varuskunta tiedon rikostaustasta?

– Lakisääteisesti saamme palveluksen aloittavista asevelvollisista rikos- ja sakkorekisteritiedot sekä rikosilmoitustiedot, joten joukko-osastoissa on kyseinen tieto, Miettinen kertoo.

Miten häneen suhtaudutaan palveluspaikassa, esimerkiksi onko ohjeistettu tarkkailemaan häntä normaalia enemmän vaikkapa kovapanosammunnoissa?

– Lähtökohtaisesti puolustusvoimat ei anna erillistä ohjausta yhden yksilön käsittelystä tai kohtelusta, vaan kaikkia palveluksessa olevia kohdellaan tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti. Kouluttajat saavat tarvittaessa tietää koulutettavien rikostiedot niiltä osin, kun niiden hyödyntäminen voidaan katsoa virkatehtävien mukaiseksi ja tarpeelliseksi.

Entä siviilipalvelus?

Entä siviilipalvelus? Jos asevelvollisuus "ei nappaa", voi asevelvollisuusikäinen hakea siviilipalvelukseen, myös henkirikostuomiosta vapautunut.

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, ettei siviilipalveluskeskus tilastoi henkirikoksen suorittaneita velvollisia. Hän ei kuitenkaan muista ensimmäistäkään henkirikoksesta tuomittua henkilöä, jonka Siviilipalveluskeskus olisi T-luokittanut tai joka olisi lähtenyt suorittamaan siviilipalvelustaan normaalisti.

– Jos siviilipalvelusvelvollisia henkirikoksen tehneitä on velvollisissa ollut, niin heidät on kyllä vapautettu, yleisimmin C-luokkaan. Eli taustalla on ollut persoonallisuushäiriötä, päihteitä ja niin edelleen.

Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 1 400 ihmistä.

Lue lisää:

Toimittaja Janne Tolonen selvittää asiaa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen kanssa.

Rikosoikeuden professori: Koskelan murhasta syytetyille luvassa jopa 15 vuotta vankeutta, mutta alaikäisinä he istuvat vain kolmanneksen

Poliisi selvitti: Koulu ja lastensuojelu toimivat lain mukaan ennen 16-vuotiaan surmaa Koskelassa, lastensuojelulaitoksen olosuhteet jännitteiset

Koskelan surmasta syytetyt olivat syyntakeisia, syytetyt toivovat laajan julkisuuden alentavan tuomiota – vankilaan lähetetty uhkaavia kirjeitä

Ymmärsivätkö 16-vuotiaan pojan Koskelassa surmanneet alaikäiset toimintansa seuraukset? Mielentilatutkimusten lopputulokset julki perjantaina

Eri puolilla Suomea sytytettiin kynttilöitä Koskelan uhrin muistolle: "Tämä ei saa jäädä vain otsikkotasolle ja raporteiksi"