Tämä teos nousee Mauno Koiviston muistomerkiksi – Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen: "Teoksen kaksi osaa kuvaavat presidenttiä idän ja lännen välissä"

Suunnittelukilpailuun tuli 110 hyväksyttyä teosehdotusta, joista kuusi palkittiin. Palkintolautakunnan mukaan voittajatyö "Välittäjä" tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin.

Kirsi Kaulasen teos Välittäjä on voittanut Presidentti Mauno Koiviston muistomerkistä järjestetyn suunnittelukilpailun. Havainnekuva. Kuva: Kirsi Kaulanen

Presidentti Mauno Koiviston muistomerkistä järjestetyn suunnittelukilpailun on voittanut Välittäjä-työ, jonka on suunnitellut Kirsi Kaulanen. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 20 000 euroa.

– Olin 13-vuotias, kun Koivisto valittiin presidentiksi. Koin hänet vakaana ja turvallisena. Teoksen kaksi osaa kuvaavat presidenttiä idän ja lännen välissä, voittaja kertoi omassa puheenvuorossaan.

Kilpailun voittaja Kirsi Kaulanen julkistamistilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa. Kuva: Petteri Bulow / Yle

Toisen palkinnon sai Matti Vesanen työllään Hitaalla tiellä.

Palkintolautakunnan mukaan Matti Vesasen Hitaalla tiellä -teos ottaa puiston tilaa haltuun neljällä eri elementillä: kävelevää presidentti Mauno Koivistoa esittävällä näköispatsaalla, pronssiportilla, graniittikäytävällä ja pyöreällä suihkulähteellä. Se on perinteisen kuvanveiston ja käsitteellisemmän tilataiteen yhdistelmä, joka toimii hyvin Pikkuparlamentin puistossa, palkintolautakunta toteaa. Kuva: Matti Vesanen

Kolmas palkinto annettiin Sillanrakentajat-työlle, jonka on suunnitellut Pauno Pohjolainen. Toinen palkinto on 15 000 ja kolmas palkinto 10 000 euroa.

Pauno Pohjolaisen Sillanrakentajat-työ tulkitsee presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä sillanrakentajana idän ja lännen, yhteiskuntaluokkien sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä, palkintolautakunta katsoo. Tekijä on halunnut tuoda työssään esille presidentti Koivistossa arvostamaansa rakentajaa ja puhdetöiden tekijää. Kuva: Pauno Pohjolainen

Tunnustuspalkinto, 3 333 euroa myönnettiin Markus Kåhren Fundeerauksia, Nestori Syrjälän Sanat ja Anssi Pulkkisen Satamajätkä fundeeraamassa -töille.

Kilpailun tulokset julkistettiin tänään, keskiviikkona aamupäivällä keskustakirjasto Oodissa. Kokoontumisrajoitusten vuoksi julkistamistilaisuuteen ei voinut ottaa yleisöä paikalle.

Markus Kåhren Fundeerauksia teos koostuu korkeista kiillotetuista teräspylväistä, joiden välistä katsojalle avautuu palkkien heijastavissa pinnoissa uusia näkymiä sekä itseensä että ympäristöön. Samalla teos viittaa niihin monimutkaisiin maailmanpoliittisiin tilanteisiin, joissa Koivisto toimi. Kuva: Markus Kåhre

Kaikkiin kilpailutöihin on mahdollisuus tutustua verkossa (siirryt toiseen palveluun). Palkittujen töiden pienoismallit ovat esillä Oodissa kahden viikon ajan, 15. syyskuuta saakka.

Kilpailuun saatiin 110 hyväksyttyä teosehdotusta. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Nestori Syrjälän Sanat-työ koostuu useista elementeistä: Kivistä, altaasta ja vedestä, joka nousee ja laskee muutaman kerran päivässä. Nimensä mukaisesti teoksen keskeinen elementti on sanat, joita on kaiverrettu pyöreähköihin punagraniittisiin kiviin. Kuva: Nestori Syrjälä

Raati: Muistomerkkiehdotus heijastaa Suomen asemaa idän ja lännen välissä

Palkintolautakunnan mukaan voittanut muistomerkkiehdotus sijoittuu Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin. Sen materiaali, kiillotettu ruostumaton teräs, peilaa ohikulkijan ja teoksen ympäristön osaksi teosta.

Lautakunta katsoo, että teos asettaa katsojan kahdenlaisen ajatusmaailman väliin. Siten se heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Mauno Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.

Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa, perusteluissa sanotaan.

Anssi Pulkkisen Satamajätkä fundeeraamassa -teos edustaa nykyaikaista muistomerkkitaidetta ja on kunnianosoitus presidentti Koiviston ajattelulle. Monumentaalinen veistos koostuu toisiinsa kietoutuvista ristikoista, jotka muistuttavat sataman nostokurkia. Sen yhtenä lähtökohtana on ollut presidentti Mauno Koiviston satamatyön vuodet. Moniulotteinen muoto viittaa siihen monimutkaiseen ympäristöön, jossa valtiomies ja poliitikko toimii. Kuva: Anssi Pulkkinen

Pikkuparlamentin puistoon uusi teos syksyllä 2023

Tavoitteena on, että Pikkuparlamentin puistoon Helsinkiin tarkoitettu muistomerkki on valmis syksyllä 2023. Tuolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Koiviston syntymästä. Hän kuoli Helsingissä 12. toukokuuta 2017.

Koivisto oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Hän toimi presidenttinä 27. tammikuuta 1982 alkaen aina 1. maaliskuuta 1994 saakka.

Kaikista entisistä edesmenneistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkit sijaitsevat Helsingissä ja ne ovat valmistuttuaan lahjoitettu Helsingin kaupungille. Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailu jatkaa tätä perinnettä.

Juttua korjattu 1.9. kello 10:14 Aeimmin jutussa kerrottiin, että kaikista entisistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkki on toteutettu kaikista edesmenneistä presidenteistä.

Korjattu 1.9. kello 11:46 Pauno Pohjosen nimi oikein, etunimi oli kirjoitettu jutussa Taunoksi. SamoinMarkus Kåhren nimeen muutettu å-kirjain.

Voit keskustella muistomerkkiehdotuksista tänään kello 23:een saakka.