Matkailussa ei ollutkaan kaikkien aikojen superkesä, vaikka ennätyksiä rikottiin – nyt lomailijoilla on ollut jo vaihtoehtoja luontopoluille

Heinäkuussa kotimaan matkailuyrityksissä kirjattiin enemmän yöpymisiä kuin kertaakaan aiemmin mittaushistoriassa. Kuitenkin vain osa matkailuyrityksistä on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan. Vilkkainta on ollut leirintäalueilla.

Järjestötyö Aivoliitossa toi rovaniemeläisen Jorma Kuirin (vas.) sekä Kokkolassa asuvat Sisko Väisäsen ja Kari Lintulan lomailemaan Ilomantsin Möhköön. Heille onnistunut loma tarkoittaa hyvää ruokaa ja seuraa sekä kauniita maisemia. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kulunut kesä on julistettu kotimaan matkailun superkesäksi. Osin se on sitä ollut, mutta koko maahan matkailubuumi ei ole yltänyt samalla voimalla.

Itärajalla Ilomantsin Möhkössä majataloa ja luontopalveluja pyörittävä Tuija Lauronen kertoo, että viime kesänä väkeä oli liikkeellä massoittain, mutta nyt on ollut rauhallisempaa.

Samaa sanoo läheisen Petkeljärven kansallispuiston yrittäjä Nina Tähti. Ensimmäisen koronakesän huipusta on tultu selvästi alaspäin.

– Viime vuonna ihmisillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kulkea luonnossa. Tänä kesänä on ollut festareita, konsertteja ja näyttelyitä, Tähti huomauttaa.

Myöskään matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ei suostu puhumaan kaikkien aikojen matkailukesästä. Järjestön mukaan osalle yrittäjistä kesä oli ennätyksellinen, mutta ei kaikille.

Yöpymisten superkesä

On mittarista kiinni, miten hyvältä matkailukesä näyttää. Jos katsotaan majoitusliikkeissä vietettyjä öitä, kesä oli poikkeuksellinen.

Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa kirjattiin enemmän yöpymisiä kuin kertaakaan aiemmin mittaushistorian aikana. Vain kolmessa maakunnassa yöpymiset jäivät korona-aikaa edeltävästä tasosta eli heinäkuusta 2019. Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa laskun taustalla oli ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen.

Pohjois-Karjalassa myös kotimaan matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin vähemmän. Vajaan 10 000 yöpymisen pudotus selittyy suurelta osin Ilosaarirockin peruuntumisella, sillä festivaali vetää Joensuuhun tuhansia ulkopaikkakuntalaisia. Lisäksi yksi Joensuun suurimmista hotelleista on ollut kesän remontissa.

Lapinkoirat Uljas, Urmas ja Kostja kulkevat mukana, kun Tuija Lauronen vie matkailijoita luontoretkille. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Matkailuyrittäjän tulot koostuvat pienistä puroista

Yöpymiset eivät kerro koko kuvaa matkailun tilanteesta. Esimerkiksi ilomantsilaisen Tuija Laurosen yrityksellä on majoituksen rinnalla kahvila ja ravintola, pitopalvelu sekä retki- ja ohjelmapalveluja.

Yksittäisten matkailijoiden väheneminen näkyi ennen kaikkea kahvilan myynnissä. Samalla juhlapalvelut kuitenkin piristyivät, kun ihmiset uskalsivat järjestää perhejuhlia vuoden tauon jälkeen. Myös retkeilyssä oli havaittavissa uudenlaista kysyntää.

Lauronen kertoo, että viime kesänä takuulähdöt olivat suosittuja. Matkailijat varasivat itselleen paikan esimerkiksi jokiveneretkelle, joka toteutui riippumatta siitä, monta ihmistä lähti matkaan. Tänä kesänä tilausretket kiilasivat takuulähtöjen edelle.

– Ihmiset tilasivat mieluummin retkiä omalle porukalle, Lauronen kertoo.

Kaikki matkailijat eivät jätä yhtä paljon rahaa

Yritysten näkökulmasta matkailijoissa on isoja eroja.

Petkeljärven retkeilykeskuksen yrittäjä Nina Tähti muistelee viime kesää, jolloin kävijöitä oli todella paljon. Suurin osa oli kuitenkin ohikulkijoita, jotka eivät käyttäneet paljoa palveluita.

Tänä kesänä viipymät ovat kasvaneet. Mitä enemmän aikaa vietetään, sitä enemmän ostetaan myös palveluja.

– Toki se on yrittäjän näkövinkkelistä parempi kuin, että käydään vain nukkumassa kahdeksan tuntia, Tähti sanoo.

Petkeljärven retkeilykeskuksen yrittäjä Nina Tähti kertoo, että tänä vuonna matkailijat ovat viipyneet pitempään ja vuokranneet esimerkiksi pyöriä ja kanootteja. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Liikevaihto on yöpymistä parempi mittari

Yöpymisiä tarkemman kuvan matkailualan tilanteesta saisi tarkastelemalla yritysten liikevaihtoa. Tässä vaiheessa vuotta ongelmana on, ettei koottua tietoa ole saatavilla.

Osviittaa antaa Maran jäsenyrityksilleen tekemä kysely. Sen mukaan kesän menestyjiä olivat leirintäalueiden yrittäjät: suurimmalla osalla liikevaihto kasvoi. Samaan aikaan etenkin pääkaupunkiseudun hotelleissa ja huvipuistoissa oli selvästi hiljaisempaa kuin korona-aikaa edeltävänä kesänä 2019. Kyselyyn vastasi runsaat 550 yritystä.

Korona-aikana kesän matkailusesonki on ollut tavallistakin lyhyempi. Kotimaan matkailun kiivain aika kestää juhannuksesta koulujen alkuun. Loppukesä on ollut keskieurooppalaisten matkailijoiden sesonkia, mutta nyt heitä on maassa vain kourallinen.

Matkailuyrityksissä on etsitty keinoja houkutella suomalaisia reissuun lomakauden ulkopuolella. Pientä piristymistä on ilmassa. Tuija Laurosen mukaan esimerkiksi yritykset ovat jälleen uskaltautuneet varaamaan retkiä.

– Työhyvinvointipäivät ovat olleet lähes puolitoista vuotta tauolla. Nyt kokoontumisia uskalletaan järjestää ja toive on, että se onnistuisi ulkona luonnossa.

Aiheesta voi keskustella 2.9.2021 kello 23.00 saakka.

Lue lisää: