1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työllisyys ja työttömyys

Kuntien työllisyyskokeilu köhii pahoin, tahtia jarruttavat korona ja byrokratia – Työttömien yhdistyksen hankepäällikkö: “Asiat sillai seisoo”

Yle kysyi, miten kokeilu siirtää työllisyyspalvelut valtiolta kunnille on käynnistynyt. Varsinkin suurissa kaupungeissa alku on ollut vaikea. Tuloksilla olisi kiire, sillä seuraava uudistus luuraa jo nurkan takana.

Maru Holopainen juttelee ihmisille Hyvinvointia työttömille - Katutapahtumassa Jyväskylässä
Suolahden työttömien yhdistyksen hankepäällikkö Maru Holopainen kertoo, miten työllisyyskokeilu on käynnistynyt Äänekoskella.

Hallituksen jättihanke, työllisyyden kuntakokeilu kangertelee.

Kokeilu edeltää kahta muuta hallituksen työllisyysuudistusta, joten sen onnistuminen olisi elintärkeää.

Osittain vaikeudet selittyvät koronalla, mutta muustakin on kysymys.

Kokeilu alkoi maaliskuussa. Silloin vaikeimmin työllistyvät eli pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja nuoret työnhakijat siirrettiin te-toimistoilta kuntien vastuulle.

Nyt, puolen vuoden jälkeen sisäänmenovaiheen pitäisi olla jo ohi ja työttömien palveluiden rullata.

Toisin on, huokaa Suolahden työttömien yhdistyksen hankepäällikkö Maru Holopainen: kokeilu on lähtenyt käytiin Jyväskylän alueella hitaasti ja jäykästi.

Holopainen kertoo, että asiat seisovat ja virkailijoita ei saa kiinni. Osin se johtuu siitä, että he ovat etätöissä. Työttömien yhdistyksillä on palkkatukilaisia ja työkokeilijoita, joiden asioita pitäisi hoitaa yhdessä kuntakokeilun virkailijoiden kanssa.

– Siellä työllisyysyksikössä on kummallinen ote. Se ei toimi niin kuin olisi odottanut. Paremmin pitäisi toimia, kun näin kauan on jo mennyt. Odotimme paljon tehokkaampaa toimintaa.

Hän on ilmoittanut paikalliseen työllisyyskokeiluun, että yhdistys voisi tarjota tuetun paikan heti 15 työttömälle.

– Tällä alueella kunnan työllisyysyksikön hoiviin siirrettiin 1044 asiakasta. Se jono ei oikein liiku sieltä työllisyysyksiköstä mihinkään. Vähän semmoinen hidas ratas, ei oikein lähde käyntiin.

Pitkäaikaistyöttömiä auttava Maru Holopainen on tuskastunut työllisyyskokeilun hitaaseen alkuun. Työttömät eivät pääse eteenpäin luvattuihin palveluihin. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Holopaisen mukaan monelle työttömälle on myös epäselvää, minne he kuuluvat: te-toimistoon vai kunnan työllisyysyksikköön.

– Työttömät kokevat hankalana verkkoasioinnin ja sen, ettei ketään saa kiinni akuuteissa jutuissa. Kaikilla verkkoasiointi ei ole mahdollista tai he ovat pudonneet systeemistä ulos kokonaan. He tarvitsevat ohjausta. Olen monta sinne työllisyysyksikköön ohjannut kysymään.

Valmiit hankkeet odottavat työttömiä

Työtä työttömille- hankkeen päällikkö Maru Holopainen arvelee, että osasyy hitauteen ovat kokeilun uudet työntekijät, joilla ei ole kokemusta pitkäaikaistyöttömien palveluista.

Työttömien yhdistykset ovat pitkään tarjonneet tuettuja työpaikkoja, joihin ei tarvitse erityistä osaamista.

– Ihmiset virkistyvät nopeasti, kun pääsevät työn syrjään kiinni. Mielestäni näitä ihmisiä ei tarvitse hirveästi syynätä työllisyysyksikössä. Jos he pääsisivät aloittamaan heti työn ja sitten sen lomassa arvioitaisiin työkyky ja ohjattaisiin eteenpäin. Olisimme odottaneet, että meitä käytettäisiin tässä hyväksi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on aiemmin sanonut, että kolmas sektori (siirryt toiseen palveluun), esimerkiksi erilaiset yhdistykset ja järjestöt tullaan pitämään mukana hallituksen työllisyysuudistuksissa.

Maru Holopainen ei ole tästä vakuuttunut.

Holopaisen mukaan ongelmista on keskusteltu myös toisten työttömien yhdistysten ja järjestöjen edustajien kanssa, ja muissakin kunnissa on samanlaisia vaikeuksia.

– Heillä valmiit hankkeet odottavat työllistettäviä, mutta työttömien joukko ei liiku. Palveluihin ohjaaminen ei toimi. Se on vähän taloudellinen tappiokin, jos ei laiteta toimeksi. Kun aikaa kuluu koko ajan enemmän ja enemmän, se tarkoittaa että rahaakin kuluu hukkaan.

Sirpa Martins Hyvinvointia työttömille - Katutapahtumassa Jyväskylässä
Toteutuuko tavoite työttömien henkilökohtaisesta avusta? Äänekoskelainen työtön Sirpa Martins kertoo, ettei osa pitkäaikaistyöttömistä ole saanut yksilöllistä ohjausta.

Työttömien pitäisi saada kokeilussa yksilöllistä ohjausta aiempaa enemmän, sanoo äänekoskelainen työnohjaaja Sirpa Martins. Hän on ollut työttömänä vuoden ja kahdeksan kuukautta.

Martins kertoo vaatineensa ja saaneensa henkilökohtaista palvelua, mutta kaikki eivät tähän pysty.

– Juuri aamulla juttelin erään pitkäaikaistyöttömän kanssa. Hän kertoi, että kahden vuoden aikana ei ole saanut yhtään henkilökohtaista ohjausta. Hänelle on vain ilmoitettu monta kertaa, että ohjaaja on vaihtunut.

Myös Äänekosken kunnanvaltuutettuna toimiva Martins onnistui hankkimaan palkkatuetun paikan vanhuspuolelta, mutta luottamushenkilöille tarkoitettu etäkoulutus aiheutti yllättäviä vaikeuksia.

Hän kertoo, että koulutuksen sisältöä piti selittää kahteen otteeseen te-toimistossa ja työllisyysyksikössä, koska se saattoi yllättäen pienentää hänen palkkatukensa määrää.

Oma virkailija on vakuuttanut nyt Martinsille, että kaiken pitäisi olla kunnossa ja työ vanhuspalveluissa voi alkaa ensi maanantaina.

Työttömien siirto olisi pitänyt valmistella paremmin

Yle kyseli 25 kokeilualueen johtohenkilöltä, mikä on mennyt pieleen ja mitä ongelmille on tehty. 20 aluetta vastasi kyselyyn.

Kokeilun johtajien vastauksissa toistuvat samat ongelmat:

  • Työttömien siirto te-toimistoilta (työvoimatoimisto, työkkäri) kunnille valmisteltiin ja toteutettiin ilman yhteistä suunnittelua.
  • Siirtyneillä asiakkailla ei ollutkaan ajantasaista työllistymissunnitelmaa.
  • Kaikkiin te-toimiston rekisterissä oleviin asiakastietoihin ei pääse kokeilun puolelta käsiksi.
  • Te-toimistoista siirtyi ennakoitua vähemmän kokeneita virkailijoita kokeiluihin.
  • Uusia työntekijöitä on jouduttu rekrytoimaan paljon ja heidän perehdytyksensä käytäntöihin ja monimutkaiseen lainsäädäntöön vie aikaa.
  • Erilaisten organisaatioiden ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen ei ole onnistunut suunnitellusti.

Suuressa uudistuksessa on ollut paljon asioita, joita ei ole osattu ottaa huomioon valmisteluvaiheessa. Nyt niitä on ratkottu matkan varrella.

Helsingin työvoima- ja maahanmuuttoyksikön päällikkö Ilkka Haahtela Espan puistossa Helsingissä.
Miten kokeilun ongelmat ovat näkyneet kokeilun työttömille? Helsingin työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela myöntää, että kuntakokeiluun siirretyt työttömät eivät ole alussa saaneet luvattua palvelua.

Helsinki on suurin kokeilussa mukana olevista kunnista. Maaliskuussa kaupungin työllisyyspalveluihin tupsahti asiakasrekisteri 50 000 työttömästä, joiden tilannetta piti selvitellä.

Työttömille pitäisi tarjota työllisyyskokeilussa yksilöllistä apua ja henkilökohtaista ohjausta sekä auttaa heitä eteenpäin työpaikkaan, työllisyyspalveluihin tai koulutukseen.

Nyt työttömät ovat jääneet kellumaan rekistereihin, eikä heitä ole ohjattu eteenpäin palveluihin.

Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela myöntää, että kesän ajan palveluissa on ollut tukos.

– Asiakkaiden elämässä tämä on näkynyt siten, että aluksi meillä aluksi ei ollut riittävästi resursseja asiakasmäärään nähden. Emme pystyneet kontaktoimaan heitä niin nopeasti kun halusimme. Tämmöinen tulppa on palveluissa varmasti kesällä ollut.

Haahtelan mukaan peräti 80 prosentilla siirtyneistä työttömistä puuttui ajantasainen työllistymissuunnitelma. Tästä syystä asiakkaiden palvelutarpeista ei ollut tarkkaa tietoa.

– Kestää hetken, kun kuromme tämän matkan kiinni. Meidän tavoite on, että pystymme kontaktoimaan kaikki asiakkaat, että heidän suunnitelmansa saadaan ajan tasalle ja löydämme heille reittejä työelämään. Siinä on iso haaste onnistua syksyn aikana.

Kokeilu takkuaa suurissa kunnissa, mutta pyörii kohtuudella pienissä

Työllisyyskokeiluun siirtyminen oli te-toimistojen virkailijoille vapaaehtoista, joten valtion henkilöstöä ei sitten siirtynytkään kokeiluun niin paljon kuin odotettiin.

– Olemme rekrytoineet pääkaupunkiseudulla kesän aikana toista sataa ihan uutta työntekijää. Osa pystyi aloittamaan vasta elokuussa. Sen jälkeen on vielä heidän tehtäviin perehdyttämisensä. Alku on ollut todella haastava, Haahtela kertoo.

Haahtelan mielestä asiakkaiden siirtoa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä olisi pitänyt suunnitella valtion ja kokeilukuntien kesken vielä yksityiskohtaisemmin. Näin alkuvaiheen vaikeudet olisi ehkä voitu välttää ja saada kokeilu heti kunnolla liikkeelle.

– Olisimme voineet analysoida asiakasrekisteristä eri ryhmiä tai palveluiden vaikuttavuutta vaikka tekoälyn avulla. Meillä on lähes 50 000 asiakasta Helsingin kuntakokeilussa. Nyt valtiolla on pääsy heidän dataan, mutta meillä ei.

Ajat ovat olleet haastavat, korona ja siitä johtuvat rajoitukset on vaikeuttaneet henkilökohtaista kohtaamista. Monet te-toimistot ovat olleet kiinni ja virkailijat etätöissä. Samaan aikaan työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut.

Ilkka Haahtela sanoo, että monilta ongelmilta olisi vältytty, jos valtio ja kunnat olisivat valmistelleet työttömien siirron kokeiluun vielä yksityiskohtaisemmin yhdessä. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Haahtela kertoo, että Helsingin kokeilussa yhdellä virkailijalla on keskimäärin alle 200 asiakasta. Helsingin, Espoon ja Vantaan-Keravan kokeiluissa on erityishaasteena maahanmuuttajien suuri osuus. Noin puolet työttömistä työnhakijoista on maahanmuuttajataustaisia.

Helsinki on ryhmitellyt työttömiä siten, että esimerkiksi vieraskielisiä ja korkeakoulutettuja auttavat heidän tilanteensa tuntevat omat asiantuntijat.

– Pääkaupunkiseudulla jako on jyrkempää kuin monella muulla alueella. Toisaalta löytyy asiakaskuntaa, joka ei oikein millään työllisty ja sitten on valtava potentiaali tulevaisuuden tekijöitä Suomen aktiivisimmille työmarkkinoille. Täällä on myös mahdollisuuksia onnistua enemmän, koska väyliä työelämään on paljon.

Kokeilun tahmaaminen ei ole vain Helsingin ongelma, samanlaisia vaikeuksia on Ylen kyselyn mukaan myös muissa suurissa kaupungeissa.

Pienemmillä kokeilualueilla siirtymä on sen sijaan taas sujunut kohtuullisen hyvin. Osa kunnista oli mukana edellisessä työllisyyskokeilussa Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, joten toimivia rakenteita oli jo olemassa.

Työllisyyspalveluihin ohjattujen työnhakijoiden osuus eli aktivointiprosentti on tullut alas korona-aikana. Normaalisti koulutuksessa, työkokeilussa, palkkatukitöissä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työttömien osuus on ollut 30 prosentin paremmalla puolella. Heinäkuussa aktivointiprosentti painui 23,3 prosenttiin.

Työllisyyskokeilun aloittamisen jälkeen palveluissa olevien työttömien osuus ensin nousi, mutta sitten laski. Tavallisesti aktivointiprosentti on ollut noin 30 prosentin luokkaa. Työvoimapalveluihin ohjaamisessa oli rajoituksia koronan takia maalis-heinäkuussa 2020. (siirryt toiseen palveluun)

Pilottihankkeen pitäisi onnistua, sillä lisää uudistuksia odottaa oven takana

Hallituksen työvoimapoliittiset uudistukset eivät jää kuntien työllisyyskokeiluun.

Ensi vuonna pitäisi tulla voimaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työttömän olisi haettava tietty yksilöllinen määrä työmahdollisuuksia kuukaudessa. Työtön myös saisi tiiviimmin tukea työnhakuun heti työttömyyden alussa.

Hallitus päätti kevään kehysriihessä (siirryt toiseen palveluun), että vuonna 2024 työllisyyden hoito siirretään kokonaan kuntien vastuulle.

Kesäkuussa 2023 päättyvän työllisyyskokeilun sujuvuus ja siitä saatu kokemus ovat tämän takia ensiarvoisen tärkeitä.

Moni Ylen kyselyyn vastannut työllisyyskokeilun johtohenkilö kauhisteli uudistusten tahtia liian tiiviiksi ja ylhäältäpäin sanelluksi.

Työttömien keskusjärjestö piti hyvinvointitapahtuman Jyväskylässä syyskuun alussa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin (siirryt toiseen palveluun) lausuntokierros päättyi elokuun puolivälissä ja parhaillaan mietitään, millaisia muutoksia lakiin mahdollisesti tehdään. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyn aikana ja mallin pitäisi tulla voimaan toukokuussa.

Helsingin työllisyyspäällikön Ilkka Haahtelan mukaan työllisyydenhoidon siirtäminen kunnille on hyvä asia pitkän päälle. Kunnat maksavat pitkäaikaistyöttömistään sakkomaksuja, mutta eivät ole juuri pystyneet vaikuttamaan heidän työllistymiseensä.

Haahtela kuitenkin toivoo, ettei Pohjoismaisesta mallista tule kovin mekaanista. Hänestä on tärkeää, että kunnat ja valtio pohtisivat vielä lain tavoitteita yhdessä.

– Se haastaa kaikki kentän toimijat, jos työttömille tehdään lakiin hyvin yksityiskohtainen ja tarkkaan säännelty prosessi, jota on noudatettava. Me uskomme joustavuuteen, koska jokaisella työttömällä on hyvin erilainen polku työhön ja yritysten työntekijätarpeet ovat erilaisia. Työttömyys vain pitää saada mahdollisimman lyhyeksi.

Haahtela kertoo, että Helsinki käynnistää ensi viikolla uusien työntekijöiden rekrytoinnit Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin takia.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Työttömien elämä myllätään lähivuosina perin pohjin – Tätä mieltä 58-vuotias ja 25-vuotias työtön ovat hallituksen uudistuksista

Kunnat saivat työttömät, mutta eivät resursseja: kyselyssä uusi työllisyyskokeilu saa kovaa kritiikkiä