1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Analyysi: Hallituspuolueiden keskinäinen nokittelu sataa oppositiopuolue kokoomuksen laariin

Hallituspuolueilla on ensi viikon budjettiriihessä tilaisuus näyttää, miten ne käyttävät poliittista valtaansa.

Kevään 2021 kehys- ja puoliväliriihessä Sanna Marinin (sd.) hallitus oli lähellä hajota. Arkistokuvassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kuvassa vasemmalla) ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertovat kiistoistaan huhtikuussa 2021. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Politiikan vuosikierrossa elokuu on yleensä hallituspuolueiden juhlaa, kun ne pääsevät linjaamaan valtion rahojen käyttöä. Syksyn budjettiriihi on hallituksen politiikan näytön paikka.

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus on kompastellut sisäisissä riidoissaan. Se ei ole yllätys, sillä hallituksen sisällä on monia, syviä, poliittisia jännitteitä.

SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat sitoutuneet yhteiseen keväällä 2019 neuvoteltuun hallitusohjelmaan, mutta hallituspolitiikkaa pitäisi pystyä muovailemaan myös muuttuvissa oloissa.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä elokuun kannatusmittauksessa hallituspuolueiden yhteinen kannatus on 54,3 prosenttia, mikä on lähellä korona-ajan pohjalukemia.

Kesäkuun kuntavaaleissa hallituspuolueet keräsivät äänistä yhteensä 56,1 prosenttia eli hieman enemmän kuin keväällä 2019, jolloin niiden yhteinen äänisaalis eduskuntavaaleissa oli 55,7 prosenttia.

Hallituksen suosion huippu kesällä 2020

Hallituskriisin myllerryksissä marras-joulukuussa 2019, kun keskustan epäluottamus ajoi pääministeri Antti Rinteen (sd) eroon ja johti Marinin nousuun pääministeriksi, hallituspuolueiden yhteinen kannatus oli alimmillaan tasan 50 prosenttia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Korona-pandemian poikkeusoloissa pääministeripuolue SDP:n suosio nousi rakettimaisesti.

SDP:n kannatus oli korkeimmillaan vuosi sitten heinäkuussa, 23,4 prosenttia, ja viiden hallituspuolueen yhteinen suosio kipusi samaan aikaan 57,6 prosenttiin. Oppositiossa perussuomalaisille mitattiin silloin 18,9 ja kokoomukselle 17,3 prosentin kannatus.

Täältä löydät lisää tietoa Ylen puoluekannatusmittauksista.

Kokoomuksella on katto korkealla ja seinät leveällä

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa runsaat puolitoista vuotta, ja väliin osuvat vielä aluevaalit tammikuussa 2022.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä hajosi EU:n elvytyspakettia koskeneessa äänestyksessä. Paula Risikko (kuvassa vasemmalla) äänesti pakettia vastaan ja Petteri Orpo sen puolesta. Kuva: Jani Saikko / Yle

Kokoomus voitti kesäkuun kuntavaalit ja sen nousukiito näyttää edelleen jatkuvan. Kokoomuksen vauhtia ei ole pysäyttänyt edes eduskuntaryhmän hajoaminen EU:n elvytyspakettia koskeneessa eduskuntaäänestyksessä.

Kokoomuksella on nyt katto korkealla ja seinät leveällä. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo on mainostanut, että kokoomukseen mahtuvat liberaalit ja konservatiivit.

Oppositiossa on helpompi antaa kaikkien kukkien kukkia. Tärkeintä on kerätä seuraavissa eduskuntavaaleissa mahdollisimman paljon ääniä ja nousta pääministeripuolueeksi.

Kokoomus ja Petteri Orpo saivat viime eduskuntavaaleissa katkeran opetuksen, kun kokoomuksesta huhtikuussa 2018 eronneen Harry Harkimon nyt-liike keräsi Helsingissä ja Uudellamaalla sen verran ääniä, että suurimman puolueen ja mahdollisesti pääministerin paikka karkasi Orpon käsistä.

Voit keskustella tästä artikkelista 3.9.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen etumatka muihin kasvaa, puheenjohtajavaihdoksella ei suurta vaikutusta perussuomalaisten kannatukseen

Ministeri Ohisalo: Maatalous on "jäänyt sivuraiteille" ilmastotoimissa – vihreät lähtevät tiukkoina syksyn budjettiriiheen

Valtiovarainministeri Annika Saarikko kiirehtii työllisyystoimia Ylen haastattelussa: ”Talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan”

Kokoomus käänsi kelkkansa pelastaakseen EU-elvytyspaketin – Kai Mykkänen: "Olemme olleet puun ja kuoren välissä"

Kokoomus puhui kotouttamislinjauksissaan "kantasuomalaisista" – nyt eduskuntaryhmän johtaja Mykkänen pahoittelee sanavalintaa ja toteaa sen virheeksi