Analyysi: Sote-alalla tuli tänään voimaan uusi, ”Suomen suurimmaksikin” kutsuttu työehtosopimus – mutta harva asia on heti toisin

Sote-sopimuksen piirissä on lähes 180 000 palkansaajaa, joista merkittävä osa on sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Todelliset väännöt sopimuksen sisällöstä käydään ensi keväänä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

Suomen suurimmaksikin kutsutun alakohtaisen työehtosopimuksen, sote-sopimuksen piirissä on lähes 180 000 palkansaajaa. Kuvituskuva. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Täällä se nyt on: hoitajaliittojen vuosia odottama sote-sopimus.

Historian ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus tuli voimaan tänään. Suomen suurimmaksikin kutsutun (siirryt toiseen palveluun) alakohtaisen työehtosopimuksen piirissä on lähes 180 000 palkansaajaa. Heistä iso osa – lähes puolet – on sairaanhoitajia ja lähihoitajia, arvioi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) (siirryt toiseen palveluun).

Harva asia muuttui kuitenkaan vielä. Todelliset väännöt sote-sopimuksesta käydään ensi keväänä.

Hoitajaliitot ovat halunneet jäsenistölleen oman työehtosopimuksen kunta-alan neuvottelujärjestelmän sisälle – samaan tapaan kuin vaikkapa lääkäreillä.

Muutoksen tausta on edellisellä liittokierroksella.

Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer pitivät sote-sopimuksen synnyttämistä tärkeänä neuvottelutavoitteena, jonka he lopulta saavuttivat. Hoitajaliitot ovat halunneet jäsenistölleen oman työehtosopimuksen kunta-alan neuvottelujärjestelmän sisälle – samaan tapaan kuin vaikkapa lääkäreillä. Tämä mahdollistaisi liitoille enemmän neuvotteluvoimaa esimerkiksi palkankorotuksista.

Nyt sovitussa mallissa hoitajaliitot eivät kuitenkaan yksin neuvottele sote-sopimuksesta työnantajan kanssa, sillä mukana on myös muita ammattiryhmiä. Neuvotteluihin osallistuvat akavalaisia korkeakoulutettuja edustava JUKO sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja ammattiliitto Jytyn muodostama Julkisen alan unioni JAU.

– Sote-sopimuksessa sosiaalihuollon ammattilaisilla on valtava rooli. Kyseessä ei todellakaan ole mikään terveydenhuollon oma sopimus, kommentoi esimerkiksi akavalaisen Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio tänään liiton tiedotteessa.

Osana kunta-alan sopimusmuutoksia myös varhaiskasvatuksen opettajat siirtyvät opettajien OVTESin piiriin. Liittojen mukaan jatkossa suurin KVTESin henkilöstöryhmä ovat lastenhoitajat.

Toistaiseksi sote-sopimus on – ihan kirjaimellisestikin – vain osia vanhasta KVTESistä uusilla kansilla.

Vaikka erityisesti Tehyn ja SuPerin suunnalta on kuultu riemunkiljahduksia, ei sote-sopimuksen voimaantulo muuta vielä juurikaan hoitajien työehtoja – joitakin työaikajärjestelyitä lukuun ottamatta.

Sote-sopimus synnytettiin keväällä halkaisemalla jättimäinen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimus. Toistaiseksi sote-sopimus on vain osia vanhasta KVTESistä uusilla kansilla.

Sosiaalisessa mediassa näkyikin keväällä muiden kunta-alan palkansaajaliittojen naljailuja sote-sopimuksesta Tehyn ja SuPerin suuntaan.

Kuittailuissa ei sinänsä ole mitään uutta eikä outoa. Muut palkansaajaliitot olivat jo viime vuonna nihkeitä sote-sopimuksen synnyttämisestä.

Syytä voi etsiä vaikkapa Ylen jutusta tammikuulta 2020. Jytyn tuolloinen puheenjohtaja Maija Pihlajamäki arvioi, että jos sopimuksesta irrotetaan yksi ammattiryhmä, olisi silloin reilua tarkastella myös muiden asemaa.

– Jos ruvetaan pilkkomaan KV-sopimusta osiin, niin seuraavaksi me alamme vaatia sieltä irti vaikkapa nuoriso-ohjaajia. Jotta sopimus pysyy kasassa, niin on hyvä, että olemme siellä yhdessä, Pihlajamäki sanoi.

Lopulta niin ei käynyt.

Siinä, missä muilla aloilla palkansaajat ja työnantajat ovat napit vastakkain, ollaan kunta-alalla oltu viime vuosikymmeninä enemmänkin työntekijöiden kesken napit vastakkain.

Naljailut kertovat yli 400 000 palkansaajan kunta-alan neuvottelujärjestelmän omalaatuisuudesta.

Siinä, missä muilla aloilla palkansaajat ja työnantajat ovat napit vastakkain, ollaan kunta-alalla oltu viime vuosikymmeninä enemmänkin työntekijöiden kesken napit vastakkain.

Sote-sopimus on hoitajille yritys pidemmällä aikavälillä eriyttää työehtokehitystä ja mahdollistaa hoitajille korkeammat korotukset kuin muille kunta-alan palkansaajille. Se ei maistu muille liitoille: ne painottavat, että ”kustannusraami” on yhteinen.

Muut alat haluavat myös korotukset – eivätkä ainakaan suostu rahoittamaan hoitajien korotuksia omasta pussistaan.

Keväällä neuvotellaan uudelleen kunta-alan sopimuksien sisällöistä ja palkankorotuksista.

Uusi sote-sopimus on voimassa helmikuun loppuun saakka, kuten myös muut kunta-alan sopimukset. Keväällä neuvotellaan uudelleen kunta-alan sopimuksien sisällöistä ja palkankorotuksista.

Viimeksi neuvottelukierrokselta odotettiin hoitajien työtaisteluita, mutta korona sotki suunnitelmat.

Ensi keväänä korona ei välttämättä enää ole työtaistelujen tulppana. Sama kevät näyttää, millainen sote-sopimuksesta todella muodostuu.