1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille – muun väestön osalta tilannetta arvioidaan syksyn aikana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.

THL:n mukaan suomalaiset voivat saada vielä kolmannenkin rokotuskerran. Helsingin Jätkäsaaressa annettiin ensimmäisiä rokotteita helmikuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille. Laitos tiedottaa, että muun väestön rokotustarvetta kolmannella piikillä harkitaan syksyn kuluessa.

Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.

Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

– Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo tiedotteessa.

Terveydenhoidon henkilökunnalle ja hoivakotien asukkaille tehosteannokset

THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.

– Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri, Nohynek kertoo.

– Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä. Tarkastelemme tilannetta näiden tutkimustulosten valossa uudelleen, Nohynek kertoo.

Tehosteannosten tarve aluksi 100 000

Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi, että kolmansien annosten kohderyhmän suuruus on noin 100 000.

– Jos rokotteita saadaan maahan riittävästi, kolmansia annoksia voitaisiin arviomme mukaan tarjota yhtä aikaa koko tälle ryhmälle, Kontio toteaa THL:n julkaisemassa tiedotteessa.

– Samalla on tärkeää huolehtia, että ensimmäisten ja toisten rokoteannosten antaminen ei hidastu kolmansien annosten antamisen vuoksi, Kontio sanoo.

THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.

Koronataudin sairastaneelle hyvä suoja jo yhdellä rokoteannoksella

THL ohjeistaa uuden tutkimustiedon valossa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos.

Tuoreet tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat THL:n mukaan, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia.

THL kertoo myös, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon.

Nohynekin mukaan koronaviruksen nopeasti leviävä deltamuunnos on muuttunut valtavirukseksi Suomessa, ja siksi kunnat voivat harkita, onko annosvälin lyhentämiseen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia.

Nohynek sanoo, että THL ei kuitenkaan suosittele kuutta viikkoa lyhyempää annosväliä, koska silloin rokotuksen tuottama immuunivaste jää elimistössä heikommaksi kuin yli kuuden viikon välillä