1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaksikielisyys

Paula Jaskari, 21, kävi ruotsinkieliset koulut, vaikka koti on täysin suomenkielinen – edessä on muutto Ruotsiin: "Koen olevani suomenruotsalainen"

Jaskarin kaltaisia on Suomessa vähän, vaikka ruotsinkielisissä kouluissa onkin enemmän oppilaita kuin pelkästään äidinkielitilaston perusteella voisi olettaa. Sitä selittävät kaksikieliset ja vieraskieliset perheet.

Mustasaarelainen Paula Jaskari istuu ison kiven päällä vanhan kyläkoulunsa pihalla.
Paula Jaskari kävi suomenkielisenä sekä peruskoulun että lukion ruotsin kielellä. Jaskari on kiitollinen vanhemmilleen siitä, että he tekivät ratkaisun kouluvalinnasta jo ensimmäisestä luokasta lähtien, sillä hän kokee olevansa tänä päivänä kaksikielinen.

En hund. Jag heter Paula.

Suunnilleen tuon verran mustasaarelainen Paula Jaskari osasi ruotsia aloittaessaan kyläkoulun Tölbyssä vuonna 2007. Opettaja oli neuvonut tutustumiskäynnillä, että muutama sana olisi hyvä opetella ennen koulun alkua.

– Jännitti tosi paljon, mutta on vaikea sanoa, jännittikö kieli vai koulun aloitus ja se, ettei tuntenut ketään, muistelee Jaskari.

Kaksikielisiä lapsia koulussa oli kourallinen, ja Jaskari sai nopeasti hyvän ystävän, joka sisaruksineen toimi aluksi tulkkina. Jo ensimmäisen luokan keväällä Jaskari pärjäsi ruotsilla, ja nyt hän kokee olevansa kaksikielinen ja suomenruotsalainen.

Paula Jaskarin polku on harvinainen, sillä suomenkielisistä perheistä lähdetään vain harvoin ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsinkielisissä alakouluissa oli vuonna 2013 vain 3,6 prosenttia lapsia, joiden kotikieli oli suomi. Vielä 90-luvun lopulla osuus oli viitisen prosenttia.

Ruotsinkielisiä koululaisia on kuitenkin kaikkiaan enemmän kuin äidinkielen perusteella voisi olettaa. Ruotsinkielisissä peruskouluissa aloittavien ekaluokkalaisten määrä on noin 10 prosenttia suurempi kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityjen osuus 7-vuotiaiden ikäluokassa, kertoo Opetushallituksen raportti.

Selityksiä on kaksi. Kaksikielinen perhe valitsee lapselleen usein ruotsinkielisen koulun riippumatta siitä, kumpi on tämän rekisteröity äidinkieli. Kiinnostus ruotsinkielistä koulutusta kohtaan on jatkunut jo pitkään samanlaisena.

Toinen selittäjä ovat vieraskieliset perheet: vuonna 2013 ruotsinkielisistä alakoululaisista jo runsaan 5 prosentin kotikieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 1998 heidän osuutensa oli 2 prosenttia.

Tuoreempia tietoja ei ole, mutta Opetushallituksen mukaan kehitys näyttää jatkuvan: kaksikielisistä kodeista tulevien oppilaiden osuus kasvaa, samoin vieraskielisten maahanmuuton myötä erityisesti joillain alueilla.

Hyötyä sekä opiskeluun että työelämään

Ruotsinkieliseen yläkouluun meno oli Paula Jaskarille luonnollista, ja koska tunnin matkan päässä Vöyrillä oli Suomen ainoa ruotsinkielinen urheilulukio, se oli jalkapalloa pienestä asti pelanneelle tytölle luonteva valinta lukioksi.

Paula Jaskari kokee olevansa suomenruotsalainen ja on kiitollinen vanhempiensa päätöksestä laittaa hänet ruotsinkieliseen kouluun.

Paula Jaskari on kiitollinen vanhempiensa valinnasta laittaa hänet ruotsinkieliseen kouluun jo ekaluokkalaisena. Kuva: Mirva Ekman / Yle

– Työelämässä siitä on ollut hirveästi hyötyä: olen voinut olla töissä, joissa vaaditaan kaksikielisyyttä ja joillain aloilla voi saada jopa enemmän palkkaa. Ja nyt pystyin hakemaan yliopistoon Ruotsiin, sekin on mahdollisuus, jonka kaksikielisyys on tuonut, sanoo Jaskari.

Ennen matematiikanopettajan opintoja Lundin yliopistossa Jaskari käy loppuun armeijan Kajaanissa. Kainuun prikaatin hän valitsi kokeakseen suomenkielistä ympäristöä, sillä suomenruotsalainen on jo tullut tutuksi.

Jaskari ei osaa edes arvioida, kumpaa kieltä käyttää enemmän. Useimmin häneltä kysytään, millä kielellä hän näkee unia.

– Näen ne kummallakin. Ja olen unissapuhuja ja kaverit sanoo, että puhuin ensin suomea ja sitten aloin selittää ruotsiksi. Molemmat tuntuvat yhtä luontevilta.

Jos Paula Jaskari saa lapsia, hän aikoo toimia heidän kanssaan samoin kuin vanhempansa. Se voi tarkoittaa ruotsinkielistä koulua Suomessa tai vaikkapa englanninkielistä koulua ulkomailla.

– Suurin hyöty on se, että saa olla mukana kahdessa erilaisessa kulttuurissa ja ymmärtää niitä. Ja käytännöllisyys tietysti: on ihan sama, millä kielellä hoitaa asioita. Ja voi lähteä ulkomaille opiskelemaan.

Koulun kautta koko perhe solahti kylän kulttuuriin

Paulan vanhemmat Minna-Maarit ja Harri Jaskari ovat täysin suomenkielisiä, mutta saaneet kotoa myönteisen suhtautumisen kieliin ja kieliopintoihin. He näkevät kaksikielisyyden lahjana ja rikkautena, jonka lapselle voi antaa. Muutto ruotsinkieliseen kylään avasi mahdollisuuden käytännössä.

– Kielen opettelu ylipäänsä on todella tärkeää, ja parhaiten kielen oppii kun on ympäristössä, jossa sitä koko ajan puhutaan, sanoo Minna-Maarit Jaskari.

Minna Maarit (vas.) ja Harri Jaskari (kesk.) päättivät laittaa Paulan ruotsinkieliseen kouluun muun muassa siksi, että se oli lähikoulu. Muutkin asiat vaikuttivat päätökseen. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Myös vanhempien kielitaito on karttunut Tölbyssä asuessa, ja he käyttävät kylällä pääasiassa ruotsia. Nurmolaissyntyinen Harri Jaskari työskenteli aikaisemmin pohjoismaisessa tiimissä, ja aluksi lukioruotsin pohja ei riittänyt aivan kaikkeen.

– Puhekieli oli englanti, mutta välillä porukka intoutui keskustelemaan omilla kielillään. Parhaat jutut meni silloin tällöin ohi korvien, ja harmitti, ettei ymmärtänyt ihan kaikkea, sanoo Harri Jaskari.

Paulan koulun kautta koko perhe pääsi myös luontevasti sisään kylän kulttuuriin. Lapselle taas oli suuri onni saada olla lähikoulussa kavereiden kanssa. Hyödyt ovat selvät.

– Kielen oppiminen on tulevaisuuden kannalta valtava lahja: työmarkkinat ovat paljon isommat. Ja muiden kielten ja kulttuurien ymmärtäminen on vahvistunut, sanoo Minna-Maarit Jaskari.

– Konkreettisimmillaan se näkyy siinä, että Paula lähtee opiskelemaan Ruotsiin. On niin paljon enemmän mahdollisuuksia, kun on kaksikielinen kuin jos olisi vain yksikielinen, sanoo Harri Jaskari.

Ruotsinkielisissä kouluissa pienemmät ryhmät

Suomenkielisiksi rekisteröityjen oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa on selvästi esiin noussut ilmiö ja näkyy selvimmin alueilla, joilla kaksikielisyys on vahva. Toisaalta virallinen äidinkieli ei vielä kerro esimerkiksi kotikielestä tai lapsen kielitaidosta.

Vaasan ruotsinkielisen perusopetuksen koulutoimenjohtaja Marianne West arvioi, että syyt laittaa lapsi ruotsinkieliseen kouluun voivat olla myös käytännöllisiä: koulu on lähempänä tai vaakakupissa painavat pienemmät luokkakoot, kieliohjelma ja hyvät oppilashuollon palvelut.

Paula Jaskari kiipesi Tölbyn kyläkoulun pihalla olevan kiven päälle samoin kuin he olivat tehneet jo pieninä koululaisina. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Ruotsinkielisissä kouluissa opetusryhmät ovat pitkään olleet pienempiä kuin suomenkielisissä. Esimerkiksi alaluokkien opetusryhmissä on ruotsinkielisissä kouluissa keskimäärin 15 oppilasta, suomenkielisissä kouluissa 19.

West pitää kehitystä myönteisenä.

– Näen sen positiivisena kasvuna ja kielirikasteisena. Uskon että kasvua tapahtuu jatkossakin, sanoo West.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskuteluun keskiviikkoon 8.9. kello 23 saakka.