1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

Ylen kysely kansanedustajille: Enemmistö vastanneista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille

Muista puolueista poiketen kokoomuksessa ja keskustassa emmitään hoitajien kohtelua muita paremmin. Sen sijaan vasemmistoliiton entinen ministeri Aino-Kaisa Pekonen harkitsisi hoitajien palkankorotukselle jopa erillisrahoitusta valtion budjettiin.

Tilda Pitkänen sai ensimmäisen koronavirusrokotteensa ja Tildan lemmikkiapina Apa sai käsivarteensa laastarin sairaanhoitaja Inka Ruosteenojalta Messukeskuksen koronarokotuspisteellä Helsingissä 9. elokuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille.

Näin selvä yhteinen kanta yli puoluerajojen on pieni yllätys. Yleensä eduskunnan puuttumista palkkaneuvotteluihin ei pidetä suotavana.

Selkeintä kannatus hoitajien muita paremmille korotuksille on vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä.

Vahva tuki hoitajille tulee myös perussuomalaisten, kristillisdemokraatttien ja vihreiden edustajilta.

SDP:n ja RKP:n ryhmissä reilu puolet vastaajista kannattaa hoitajien etusijaa palkankorotuksissa.

Mutta soraääniäkin löytyy.

Kokoomuksessa ja keskustassa vastaajista yli puolet empii ja kertoo, ettei osaa sanoa mielipidettään.

Vastanneista kokoomusedustajista vain neljäsosa kannatti hoitajien muita parempia korotuksia. Keskustassa asiaa kannatti vajaa puolet kyselyyn vastanneista edustajista.

Molemmat yhden miehen ryhmät, nyt-liikkeen Harry Harkimo ja valta kuuluu kansalle -ryhmän Ano Turtiainen kannattivat hoitajien muita parempia palkkoja.

Vain kolme kansanedustajaa vastusti suoraan hoitajien muita parempia palkankorotuksia. Edustajista neljäkymmentäkaksi ei osannut sanoa mielipidettään.

Yhteensä seitsemänkymmentä edustajaa kannatti suoraan hoitajien muita parempia korotuksia. Määrä on noin kuusikymmentä prosenttia kaikista vastaajista.

Kyselyn vastaukset eivät jakaudu hallitus–oppositio rajan mukaisesti. Hoitajien parempia korotuksia kannatetaan miltei yhtä innokkaasti oppositioryhmä perussuomalaisissa kuin hallitusrintamaan kuuluvassa vasemmistoliitossa.

Yle tavoitti elo–syyskuun vaihteen verkkokyselyllään 115 kansanedustajaa. Kysymys edustajille oli tarkalleen tämä: Pitäisikö hoitajien saada muita työntekijöitä parempi palkankorotus seuraavalla työmarkkinakierroksella?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Matti Vanhanen varoittaa oman hallituksensa harha-askeleesta

Nykyisen hallituksen aiempi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) vastustaa hoitajien muita työntekijöitä suurempaa palkankorotusta, koska palkkapolitiikka kuuluu työnantajien ja työntekijöiden välisiin neuvotteluihin.

– Julkisen sektorin ei pidä toimia palkan määrittäjänä. Nyt ei pidä tehdä samaa virhettä kuin Sari Sairaanhoitajan aikana, jolloin noususuhdanteessa Suomen kustannustaso nousi ja kärsimme siitä kilpailukyvyn puutteena finanssikriisin jälkeen, Vanhanen vetoaa muihin poliitikkoihin.

Matti Vanhasen lisäksi kaksi muuta kyselyyn vastannutta kansanedustajaa vastustaa muita parempia korotuksia hoitajille. He ovat SDP:n Katja Taimela ja perussuomalaisten Sami Savio.

Vanhanen vastaa kokemuksensa perusteella. Hän oli pääministeri vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen porvarihallituksessa, joka puuttui palkkaneuvotteluihin.

Vanhasen viittaus kuvitteelliseen Sari Sairaanhoitaja -hahmoon tarkoittaa kokoomuksen vaalikampanjaa ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja. Tuolloin Jyrki Kataisen johtama kokoomus puhui Sari Sairaanhoitajasta ja tasa-arvotuposta eli koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen tasokorotuksesta.

Ylen haastattelussa Matti Vanhanen muistelee yhtä vaalitenttiä, jossa hän oli ainoa puoluejohtaja, joka ei kannattanut sairaanhoitajille 500 euron palkankorotusta.

– Oli jopa lähellä, että en hävinnyt vaaleja.

Ja sitten Vanhasen tulkinta, mitä historia opetti:

– Kannattaa katsoa, mistä tämän hetken kova kasvupyrähdys johtuu. Se johtuu eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta elvytyksestä ja sen varaan ei pidä tehdä pysyviä kustannustason nousuja, ei myöskään valtion menojen osalta.

Entinen pääministeri ja valtiovarainministeri kehottaakin ottamaan syksyllä alkavan palkkakierroksen varovasti. Matti Vanhasen mielestä nyt kannattaa seurata, kuinka kestävällä pohjalla talouden kasvukierre on. Seuraavilla kierroksilla voi arvioida, "mikä on pysyvää ja mikä vain tuulen tuomaa".

"Sari Sairaanhoitajasta" on jäänyt joillekin painajainen

Matti Vanhasen johtama porvarihallitus antoi siis 150 miljoonaa euroa kunnille naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorotuksiin. Sairaanhoitajien mielestä summa ei riittänyt ja Tehyn jäsenet uhkasivat joukkoirtisanoutumisilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja vaalikampanjan aikana oli Jyri Häkämies. Nykyisin hän johtaa Elinkeinoelämän keskusliittoa.

Häkämies myöntää tuoreessa muistelukirjassaan, että kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja aiheutti Vanhasen hallitukselle "lähes ylitsepääsemättömän haasteen". Häkämies menee jopa niin pitkälle, että väittää sairaanhoitajien palkankorotuksen monien mielestä romuttaneen maamme kilpailukyvyn.

Kokoomuksen ehdotuksen jälkeen Suomessa alkoi palkkakierre ylöspäin nousevilla korotuksilla. Samaan ajankohtaan osui maailmanlaajuinen finanssikriisi ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkeni.

Tosin esimerkiksi Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on Ilta-Sanomien esittelemässä kirjassaan (siirryt toiseen palveluun) vierittänyt vastuuta kilpailukyvyn heikkenemisestä paljon laajemmin kaikille työmarkkinaosapuolille.

Katso, miten kukin kansanedustaja vastasi

Kirjoita hakulaatikkoon haluamasi kansanedustajan nimi tai selaa hakukarusellia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Entinen ministeri harkitsisi erillisrahoitusta valtion budjetista

Vastanneista vasemmistoliiton edustajista yhtä lukuunottamatta kaikki kannattivat hoitajien palkkojen korottamista muita enemmän, myös aiempi sosiaali- ja terveysministeri ja lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen.

Hän arvelee, että syyskuun alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysalan oma työ- ja virkaehtosopimus antaisi työntekijöille mahdollisuuden parantaa työehtojaan varsinaisella neuvottelukierroksella.

– Silloin tavoitteena pitää olla palkankorotukset, koska sote-ammattilaisten palkat ovat pienet ja alan vetovoima heikkenee. Poliitikot eivät päätä minkään ammattiryhmän palkoista, mutta julkisen sektorin rahoituksella se voidaan mahdollistaa, Pekonen perustelee.

Aino-Kaisa Pekonen väläyttää Ylen haastattelussa mahdollisuutta korotuksen erillisrahoitukseen valtion ensi vuoden budjetista.

– Kyllä se minun mielestäni pitää myöskin huomioida, kun valtion budjettia ollaan rakentamassa.

– Koronakriisin aikana kunnille annettiin rahaa koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Joillakin paikkakunnilla näitä rahoja käytettiin myöskin hoitoalan palkkaukseen. Tehtiin kertakorvauksia, mutta ei suinkaan kaikkialla. Näin se kyllä mahdollistuisi sieltä valtion budjetista, Pekonen perustelee.

Aiempi sosiaali- ja terveysministeri olisi siis valmis astelemaan sille tielle, josta entinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen juuri varoittaa.

Myös kokoomuksen kansanedustaja ja erikoislääkäri Mia Laiho tukee vastauksensa perusteluissa erillisrahoitusta valtion budjetista, vaikka valitsikin vastausvaihtoehdoksi, ettei osaa kertoa kantaansa.

– Sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön kuormitus on ollut suurta pitkittyneen koronaepidemian ehkäisyssä ja hoidossa. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisen lisäksi olisi perusteltua huomioida tämä myös rahallisesti. Tämän voisi toteuttaa korvamerkittynä lisärahana syksyn valtion budjetista.

Eduskunta pääsee ottamaan virallisestikin kantaa erityisesti sairaanhoitajien palkkoihin. Työ- ja tasa-arvovaliokunta aloittaa perjantaina sairaanhoitajien palkkatason nostamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn.

Moni varoittaa poliitikkoja puuttumasta neuvotteluihin

Moni kansanedustaja kirjoitti viralliseksi vastauksekseen "en osaa sanoa", vaikka periaatteessa kannattikin hoitajille parempia palkkoja. Useat muistuttivat perusteluissaan, että eduskunnassa ei päätetä palkoista, tai että eduskunnasta ei huudella ehtoja tai lupauksia palkkaneuvotteluihin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Jani Mäkelän vastaus oli en osaa sanoa. Hänen mielestään on myös mietittävä, mitä kaikkea kuntatalous kestää.

– On parempi, kun poliitikot eivät sekaannu työmarkkina-asioihin, vaan liitot hoitavat neuvottelut työnantajapuolen kanssa. Hoitajat tekevät tärkeää työtä ja ansaitsevat varmasti korotukset, mutta niin moni muukin, Mäkelä muotoilee näkemyksensä.

Lähes kaikki muut perussuomalaiset vastaajat kuitenkin kannattivat hoitajien oikeutta muita parempaan palkankorotukseen.

Eduskunnasta Tampereen pormestariksi eli käytännössä kuntatyönantajaksi siirtyvä Anna-Kaisa Ikonen empii myös vastauksessaan.

Ikosen mielestä hoitajapula on terveydenhuollon toimintakykyä eniten uhkaava asia, siksi hoitoalan pito- ja vetovoimaa olisi lisättävä. Hoitoalan vetovoimassa palkkaus ja työhyvinvointi ovat merkittäviä tekijöitä.

– Lähtökohtaisesti työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään palkkauksesta. Palkkaneuvottelujen politisoituminen olisi huono asia kaikkien kannalta.

Tampereen pormestari tarjoaakin hoitajille lääkettä, joka on ollut kokoomuksen resepti aiemminkin.

– Paikallisen sopimisen kautta palkkausta voisi mahdollisuuksien mukaan nostaa vastaamaan työn vaativuutta ja tuottavuuden kasvua, Ikonen pohtii.

Anna-Kaisa Ikonen kertoo esimerkkinä työhyvinvointiin panostamisesta, että Tampereen kaupungin työntekijöiden kulttuuri- ja liikuntaetua on korotettu nyt koronavuonna 80 eurosta 200 euroon. Ensi vuodelle on varattu 100 euroa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koronakriisi on lisännyt myötätuntoa hoitajia kohtaan

Yli puolet SDP:n eduskuntaryhmän vastanneista edustajista suosisi hoitajia seuraavalla palkkakierroksella. Raimo Piiraisen mielestä lisäksi pitäisi lisätä hoitajien määrää, jotta heidän työkuormansa vähenisi.

–Olen reilumman palkankorotuksen kannalla hoitajille. He ovat tehneet kovan työn koronan aikana kaikilla hoitajien toimintaan liittyvillä aloilla.

Piirainenkin tosin muistuttaa, etteivät hoitajien palkat olet kansanedustajien päätettävissä.

Kyselyyn vastanneista vihreiden kansanedustajista useimmat kannattavat hoitajalisää korotuksiin, niin myös Jenni Pitko. Hänen mielestään hoitajien työn tärkeys ja välttämättömyys ei heijastu palkkoihin riittävästi, ja palkkoja tulisi korottaa.

– Koronakriisi on viimeistään näyttänyt laajasti, miten korvaamattoman arvokasta työtä terveydenhuollon henkilökunta tekee koko yhteiskunnan toimivuuden eteen. Myös korona-ajan ponnisteluista tulisi saada lisäkorvaus.

"Naapurimaat houkuttelevat hoitajia korkeammilla palkoilla"

Myös RKP:n kansanedustaja Sandra Bergqvist kannattaa palkankorotusta yhtenä keinona hoitajapulan ratkaisemiseksi.

– Useat naapurimaamme houkuttelevat terveydenhuollon ammattihenkilöitä korkeammilla palkoilla ja hyvillä työetuuksilla. Jos haluamme ammattitaitoisen ja pätevän työvoimamme pysyvän Suomessa eikä vaihtavan alaa, meidän on ryhdyttävä toimiin, Bergqvist vastaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja erikoislääkäri Sari Tanus kannattaa hänkin hoitajien eritysasemaa palkkakierroksella. Hän muistuttaa myös eläkkeelle jääneiden hoitajien työmahdollisuuksien hyödyntämisestä ja osa-aikaisuudesta.

– Hoitajat tekevät vaativaa, vastuullista ja usein raskasta työtä. Palkan tulee vastata työn vaativuutta. Jotta ala olisi houkutteleva ja hoitajat pysyisivät ammateissaan Suomessa, tarvitaan palkankorotusta, Tanus perustelee.

Myönteisesti kysymykseen hoitajien palkkojen muita suuremmasta nostamisesta vastasi myös nyt-liikkeen Harry Harkimo.

– Hoitajien koulutusta lisää. Työtä tulee organisoida panostaen viihtyvyyteen, vähentäen kuormitusta sekä harkita maltillista palkkojen nousua.

Ano Turtiainen (vkk) antaa myös tukensa.

– Palkankorotusta tukee äskettäin julkisuudessa ollut tieto, jonka mukaan lähihoitajia on saatu töihin kunnollisilla palkankorotuksilla. Tämä vähentää myös ulkomaisen halpatyövoiman tarvetta, Turtiainen perustelee.

Voit keskustella hoitajien tarpeesta saada muita työntekijöitä parempi palkankorotus keskiviikkoon 8.9. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Juttua muokattu 14.9.2021 kello 16.33: grafiikoihin on korjattu Ano Turtiaisen puolue oikeaksi.

Lue lisää:

Analyysi: Sote-alalla tuli tänään voimaan uusi, ”Suomen suurimmaksikin” kutsuttu työehtosopimus – mutta harva asia on heti toisin

Hoitajapula syvenee, ja ammattilaisten pelätään kaikkoavan alalta – alanvaihtaja Terhi Vallineva kertoo, miksi hän päätyi päinvastaiseen ratkaisuun

Helsinki on kieltänyt yksityisiä terveysjättejä palkkaamasta kaupungin työntekijöitä, väittää Tehy: “Näyttäisi myös, että käytäntö on laajemmin käytössä ympäri Suomea”