1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kierrätys

Tiedätkö, mikä on tekstiilijätettä? Katso täältä yksi muistilista – valtaosan voi käyttää uudestaan

Tekstiilijätteen vastaanottokokeilun tarkoituksena on vähentää kierrätykseen kelpaamattoman tekstiilijätteen päätymistä kuivajätteen sekaan. Suomessa heitetään tekstiiliä pois jopa miljoona kiloa vuodessa.

Näin rikkinäiset ja kulahtaneet vaatteet välttävät roska-astian
Näin rikkinäiset ja kulahtaneet vaatteet välttävät roska-astian

Heti portin pielessä komeilee viisi mustaa isoa jäteastiaa, joiden kyljessä lukee poistotekstiili. Näihin laatikoihin voi veloituksetta laittaa kotitalouksien käytöstä poistettuja tekstiilejä.

Imatralla jäteastioiden ympärillä käy arkipäivänä vilkas kuhina. Autoja tulee tasaisena virtana portista sisään. tuomaan kotitalouksien romuja ja puutarhajätteitä.

Kaksi työntekijää ohjaa autoilijat ajamaan oikeisiin keräyspisteisiin riippuen siitä, mitä kyydissä on.

Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelupäällikkö Mari Ilvosen mukaan mitään määrätavoitetta ei ole asetettu tekstiilikeräykselle, mutta odotukset ovat korkealla. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannassa ja Imatralla on käynnissä tekstiilijätteen vastaanottokokeilu, jonka aikana poistotekstiilejä otetaan vastaan Harakan, Toikansuon ja Kukkuroinmäen Hyödyksi-asemilla.

Kokeilun aikana kerättävä tekstiilijäte toimitetaan esikäsittelyyn Imatralle toimintakeskus Saimaanvirtaan. Sillä on jo vankka kokemus tekstiilijätteen käsittelystä. Saimaanvirtaan tulee jo nyt jopa 500 kilon edestä tekstiilejä päivässä.

Toimintakeskuksessa vaatteet käydään läpi yksitellen ja ne lajitellaan käsityönä.

Hyväkuntoiset vaatteet menevät Saimaanvirran omaan kierrätysmyymälään. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Myyntiin kelpaamattomista vaatteista irrotetaan napit ja vetoketjut ja ne voidaan myydä erikseen, kertoo toimintakeskus Saimaanvirran toiminnanjohtaja Mika Salminen.

Kaikkein halutuinta on puhdas puuvilla ja villa eli ihan puhtaat raaka-aineet ja materiaalit, joita pystytään hyödyntämään sellaisenaan.

– Tekstiileistä tehdään meidän työpajalla uusia tuotteita. Esimerkiksi farkuista voi syntyä laukkuja, kertoo toiminnanjohtaja Mika Salminen.

Myyntiin kelpaamattomista vaatteista irrotetaan napit ja ne myydään erikseen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Toiminnanjohtajan mukaan tavoite on, että mahdollisimman paljon kierrätystekstiileistä jää Etelä-Karjalaan, jossa ne ne käytetään uudestaan jossain muodossa. Suurin osa tekstiileistä pystytään jo nyt jatkojalostamaan.

– Tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia tänne tulevasta tekstiilimäärästä on sellaista, jota ei meillä pystytä hyödyntämään. Kaikki muu joko käytetään sellaisenaan, hyödynnetään muokattuna tai raaka-aineen osana.

Toimintakeskus Saimaanvirran toiminnanjohtaja Mika Salminen kertoo, että jopa 90 prosenttia heille tulevista tekstiileistä pystytään tällä hetkellä hyödyntämään. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Aiemmin hyödyntämätön jätetekstiili on mennyt kuivajäteastiaan. Jatkossa osa poistotekstiileistä kuljetetaan Lounais-Suomen Jätehuollon uuteen jalostuslaitokseen Paimioon.

Paimiossa ei kuitenkaan vielä pystytä hyödyntämään kaikkia poistotekstiilejä. Esimerkiksi kerrokselliset vaatteet, kuten toppatakit ja sadeasut ovat edelleen haaste myös Paimion uudessa laitoksessa.

Kierrätykseen eivät myöskään kelpaa esimerkiksi alusvaatteet, patjat ja matot.

Paimiossa tekstiileistä jalostetaan kierrätyskuituja, joista voidaan valmistaa esimerkiksi lankaa, kangasta, eristeitä, akustiikkalevyjä ja komposiittia.

Etelä-Karjalassa Saimaanvirran toimintakeskus myös lahjoittaa ja antaa tekstiilejä eteenpäin esimerkiksi pienyrittäjien, kuten ompelimoiden tarpeisiin.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvosen mukaan tekstiilijätteen kokeilujaksoon oli selkeä syy. Se on jätelaki.

– Uuteen jätelakiin on tulossa velvoite, että parin vuoden päästä tätä täytyy jossain muodossa joka tapauksessa alkaa keräämään. Nyt on hyvä aika kokeilla.

Tekstiilit ovat kierrätyksen kannalta olleet iso ongelma, koska monet tekstiilit ovat sekamateriaalia. Erityisesti elastaania sisältävät vaatteet ovat olleet vaikeasti hyödynnettäviä, sanoo Mari Ilvonen.

Saimaanvirta myös lahjoittaa ja antaa eteenpäin kankaita esimerkiksi ompelimoille. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

–Vasta nyt on oikeasti saatu sellainen ainutlaatuinen tekniikka kehitettyä Paimiossa, jolla pystytään kierrättämään näitä poistotekstiilejä.

Etelä-Karjalan Jätehuollon järjestämä kokeilu kestää lokakuun loppuun.

– Jos kokeilu onnistuu ja laatikoihin tuodaan vain sinne kuuluvia poistotekstiilejä, tämä varmasti tulee jatkumaan, lupailee Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen.

Lue lisää:

Pikamuodin kriisi toi vipinää Suomen tekstiilialalle – visioissa siintää Pohjois-Euroopan johtajuus kierrätyskuiduissa sekä 17 000 uutta työpaikkaa