1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjat

Kirjojen kuuntelu on jo niin suosittua, että ääniversioita mietitään jo kirjoitusvaiheessa – Marko Kilpi uskoi äänikirjoihin jo varhain

Äänikirjojen suosion nousu on saanut kirjailijat pohtimaan, miten huomioida kuunneltava versio jo kirjan kirjoitusprosessissa. Marko Kilven mukaan äänikirja ei saa olla liian monimutkainen.

Kirjailija Marko Kilpi on ollut Undertaker-kirjasarjallaan äänikirjojen kehityksessä mukana jo pitkään. Kuva: Keijo Salokangas / Yle

Äänikirjojen suosio on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Kustannusosakeyhtiö Docendon mukaan tämä on johtanut siihen, että osa kirjailijoista tekee nykyisin jopa vain äänikirjoja.

Kokoomuksen kansanedustaja ja kirjailija Marko Kilpi on ollut Undertaker-kirjasarjallaan äänikirjojen kehityksessä mukana jo pitkään.

– Aikanaan, kun rupesin tätä sarjaa tekemään, minulle kerrottiin uudesta Storytel-palvelusta. Sanottiin, että siihen kannattaisi lähteä mukaan. Uskoin, että siinä on ideaa, vaikka homma oli silloin hyvin marginaalista. Mutta nyt on nähty, että kasvu vain jatkuu.

Kilpi sanoo, että nykyisin joutuukin miettimään jo kirjoitusvaiheessa entistä enemmän sitä, miten kirja toimii äänikirjana. Hän on huomannut miettivänsä aiempaa enemmän kirjan rakennetta ja esimerkiksi hahmojen määrää.

– Äänikirjana kirja ei saa olla liian monimutkainen. Siellä ei saa olla liikaa hahmoja ja äänikirjassa on oltava tietynlainen selkeys, mitä ei välttämättä tarvitse ajatella painetussa kirjassa.

Kilpi ammentaa ideoita kirjoihinsa myös poliisitaustastaan. Kilven viides Undertaker-rikosromaani Kuolemanpelko, julkaistaan lokakuussa.

"Lähes jokaisesta kaunokirjasta tehdään myös äänikirjaversio"

Docendon kustantaja Harri Simolan mukaan he eivät erikseen ohjaa kirjailijoita kirjoittamaan äänikirja-ajatus edellä. Joskus kirjoista tehdään sovituksia, ja äänikirja voidaan tehdä hieman erityyppisenä kuin painettu kirja, jos sille on tarvetta.

Äänikirjoista tosin käydään jatkuvaa ja runsasta keskustelua kirjailijoiden kanssa. Kirjailijat haluavat huomioida trendin.

– Ajattelen kuitenkin niin, ettei hyvälle kaunokirjalliselle teokselle tarvitse tehdä paljoakaan, että se olisi myös hyvä äänikirja. Vaan ennemminkin suunnittelemme, miten saamme tarinan ylipäänsä vetäväksi. Jos se on vetävä, se toimii hyvin todennäköisesti myös äänikirjana.

Kaunokirjallisuuden puolella lähes kaikki Docendon kustantamat kirjat menevät myös äänikirjaversioksi. Tietokirjapuolella äänikirjoiksi tehdään ne, jotka siihen parhaiten soveltuvat.

– Esimerkiksi paljon taulukoita sisältävät kirjat voivat olla haasteellisia äänikirjoina. Tietokirjoista ehkä reilu puolet menee äänikirjoiksi, Simola kertoo.

Kirjailijoiden kanssa keskustellaan myös siitä, kuka olisi sopiva lukija omalle kirjalle.

– Kenen äänellä minkäkin tarinan voi kertoa.

Lue myös:

Äänikirjojen suosio kasvaa, mutta aina kirja ei taivu ääneen luettavaksi – kirjailija Anu Kaaja: Äänikirjat voisivat kehittyä kuunnelmien suuntaan

Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä

Kirja-alaa ravistelee ennennäkemätön murros: äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijat jäivät nuolemaan näppejään