1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nykytaide

Miltä maailman ensimmäinen metsä tuoksui satoja miljoonia vuosia sitten? Suitsuketeos perustuu tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin

Kansainvälisesti arvostetun nykytaiteilijan Katie Patersonin käsialaa oleva tämänvuotinen IHME-teos ottaa kantaa ympäristöongelmiin ja lajien sukupuuttoon. Teos on sarja suitsukeseremonioita.

Taiteilija Katie Paterson kuvattuna Helsingissä 2.9. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tasaisesti levittäytyneen ihmisjoukon edessä palaa suitsuke ja Helsingin tuomiokirkon jylhä krypta täyttyy varsin voimakkaasta, makeahkosta tuoksusta. Ajatukset valuvat hitaasti satojen miljoonien vuosien päähän metsään, jossa ehkä kuului lentävien hyönteisten siipien suhina ja sysimustien tuhatjalkaisten aiheuttama rapina, kun ne vipelsivät pudonneiden lehtien joukossa.

Värikkäitä kukkia ei näy missään – niiden evoluutio alkoi vasta myöhemmin – syvänvihreää, harmaata ja ruskeaa sitäkin enemmän.

Yhtäkkiä jonkun kännykkä kilkattaa, illuusio katoaa ja ollaankin vuodessa 2021. Kännykät olisi pitänyt muistaa pistää äänettömiksi, sillä tämänvuotiseen IHME-teokseen kuuluu oleellisena osana hiljentyminen.

– Suitsukeseremonia on tarkoitettu rauhalliseksi ja hidastempoiseksi kokemukseksi, jotta ihmiset voisivat virittäytyä oikeanlaiseen tunnelmaan. Jos jonkun puhelin nyt sitten soi, ei kyse ole mistään maailmanlopusta. Monet meistä eivät kuitenkaan ole enää tottuneita käyttämään hajuaistiaan, eli sen harjoittaminen vaatii jonkin verran keskittymistä, taiteilija Katie Paterson toteaa.

IHME on nykytaideorganisaatio, joka tilaamissa teoksissa tiede ja taide risteävät.

Suitsukeseremonian aloitusta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Luonnosta on pidettävä huolta

Katie Patersonin uusin luomus, To Burn, Forest, Fire on pohjimmiltaan hyvin minimalistinen ja pelkistetty taideteos, mutta se kätkee sisälleen valtaisan määrän historiaa, informaatiota ja merkityksiä. Suitsukeseremonioissa – joita järjestetään ympäri Helsinkiä yhteensä 32 kappaletta – poltetaan hiljaisuuden valllitessa ja rajatulle osallistujamäärälle kaksi suitsuketta, joiden tuoksu perustuu tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin.

Ensimmäinen suitsuke herättää henkiin nykyisen New Yorkin lähettyvillä sijainneen maailman ensimmäisen metsän tuoksuja. Metsä löydettiin fossiilien perusteella, ja sen iäksi arvioidaan noin 385 miljoonaa vuotta.

Tieteilijöiden, muun muassa geologien avulla Katie Paterson kehitti tuoksun, joka oli ominainen devonikauden metsälle. Sen aineksina on käytetty multaa, anaerobista hajoamista ja muinaisten kasvien lähimpiä sukulaisia, kuten maksasammaleita ja liekoja.

Toisen suitsuke taas lehäyttää ilmoille nykyisen Amazonasin alueen tuoksujen makeankatkeran kirjon. Tuoksun yhtenä ainesosana on esimerkiksi isopreeni-niminen orgaaninen yhdiste, jota lähes kaikki sademetsien kasvit tuottavat.

– Halusin herättää henkiin maailman ensimmäisen ja viimeisen metsän nimenomaan ei-visuaalisessa muodossa – ihmiset joutuvat siis käyttämään mielikuvitustaan. Mielestäni tuoksu on mahtava väline, joka pystyy kuljettamaan meitä aikakaudesta toiseen. Suitsukkeella taas on seremoniallisia ominaisuuksia. Se on fyysiseltä kooltaan pieni, mutta voi kuitenkin levittäytyä laajallekin alueelle, Paterson pohtii.

Suitsukkeiden käyttötarkoitus on usein uskonnollinen, ja tämäkin tulokulma on To Burn, Forest, Fire -teoksessa omalla tavallaan mukana.

– En itse harjoita mitään uskontoa, mutta mysteeriin ja pyhyyteen virittäytyminen on tässä yhteydessä tärkeää, koska meidän pitää etsiä uusia ja moninaisempia tapoja kytkeä itsemme takaisin luontoon. Luonto on elinehtomme, mutta tällä hetkellä olemme etääntyneet siitä todella kauaksi. Metsät palavat ympäri planeettaa ja katastrofeja tapahtuu jatkuvasti.

Paterson kaipaakin ihmiskunnan asenteisiin selkeää muutosta.

– Luontoa pitää kunnioittaa ja siitä on pidettävä huolta, ja tämä liittyy myös seremoniallisuuteen ja pyhyyteen.

Suitsukeseremonian yleisöä Helsingin tuomikirkon kryptassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kuolleiden tähtien kartoittamista

Katie Paterson tunnetaan taideteoksistaan, joissa tiede ja tutkimus ovat merkittävässä roolissa. Hän on muun muassa kehittänyt kuutamoa simuloivan hehkulampun, lähettänyt suorana sulavan jäätikön ääniä ja kartoittanut maailmankaikkeuden kuolleita tähtiä.

– Olen hyvin kiinnostunut astronomiasta. Opin All the Dead Stars - projektin tiimoilta, että kun tähti kuolee, alkaa valtaisa kierrätysprosessi ja kuolleesta tähdestä tulee ensin planeetta ja sitä kautta me. Sisällämme virtaava veri ja tapamme hengittää johtuvat siis kuolleesta tähdestä. On uskomatonta linkittyä tällaiseen, koska tähdet tuntuvat hyvin kaukaisilta asioilta, mutta ilman tähden kuolemaa meitä ihmisiä ei olisi olemassa.

Patersonin mielestä tiede ja tutkimus tarjoavat taiteilijalle suorastaan rajattoman määrän mahdollisuuksia ja inspiraatiota.

– Taiteella ja tieteellä on kummallakin omat "lokeronsa" ja yleisönsä, mutta kun yhdistät nämä molemmat, sinulla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilainen lähestymistapa asioihin– myös ilmastokriisiin.

Suitsukeseremonian lopputulos. Tuoksut leijuvat vielä hetken Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Patersonin merkittävin ja edelleen muokkautuva, pitkälle tulevaisuuteen kurkottava teos on kirjallisuuteen pohjautuva Future Library, jonka aikajänne on sata vuotta. Norjaan istutettu metsä tarjoaa paperia jättiläismäistä kirja-antologiaa varten. Projektissa on ollut mukana Margaret Atwoodin, Karl Ove Knausgårdin ja Sjónin kaltaisia maailmankirjallisuuden isoja nimiä. Ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2014, projektin viimeinen vuonna 2114.

– Hämmästyttävää kyllä, tällaisia kirjailijoita ei ole ollut lainkaan vaikeaa saada mukaan tähän projektiin. Luulen, että tämänkaltaiset kirjailijat myös välittävät siitä, millaisia asioita tulevaisuus tarjoaa heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Ja koska Paterson selvästikin pitää puista ja metsistä, voisi kuvitella, että hän viihtyy loistavasti nimenomaan Suomessa.

– Minusta on ihan täydellistä, että To Burn, Forest, Fire -teokseni toteutuu Suomessa, koska metsät suorastaan ympäröivät teitä täällä. Ehkä luontoyhteys ei ole teille suomalaisille kovinkaan epätavallinen asia, mutta vaikkapa Skotlannissa metsät ovat kadonneet hakkuiden myötä, vaikka kauniita maisemia löytyykin.

IHME-nykytaidefestivaalia on järjestetty vuodesta 2008 lähtien. IHME on kaikille avoin ja ilmainen tapahtumakokonaisuus, jota tuottaa taidesäätiö Pro Arte. IHME-taiteilijoita ovat viime vuosina olleet muun muassa brittiläinen Jeremy Deller ja ruotsalainen Henrik Håkansson.