1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Perussuomalaiset

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi nousi tv:stä tuttu Venäjä-tutkija ja entinen pappi, jolle maahanmuutto on anekauppaa

Uusi puoluesihteeri on jo jakanut potkuja, mutta uskoo kaikkien perussuomalaisten olevan "tehdasasetuksiltaan gentlemanneja". Kielikuvia viljelevän Luukkasen mukaan puoluesihteeri on parhaimmillaan, kun hän pitää suunsa kiinni.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen tuulettaa valintaansa puoluekokouksessa elokuussa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Perussuomalaisten puoluesihteerinä on nyt mies, josta jutun tekeminen ei suju tavalliseen tapaan.

Ennen kuin tekstiä on kirjoitettu, Arto Luukkanen on ehtinyt irtisanoutua jutusta, jonka aiheena on hän, Arto Luukkanen.

Luukkanen paheksuu julkisesti Twitterissä, että "tuloksena näyttää olevan jonkinlainen journalismin kukkanen, joka ei perustu tosiasioille".

Haastattelu kiireisen Luukkasen kanssa vielä onnistui puhelimitse.

Ärsyyntymisen taustalla ovat kysymykset, jotka liittyvät hänen omaan leipälajiinsa, Venäjään. Mutta palataan siihen myöhemmin.

Kuntavaalit käänsivät kelkan

Tämän jutun tarkoituksena on avata, kuka on keskeiseen valta-asemaan noussut perussuomalainen.

Luukkanen aloitti kaksivuotiskauden Suomen suurimpiin kuuluvan puolueen johtotehtävissä, kun hän syrjäytti elokuun puoluekokouksessa istuvan puoluesihteerin Simo Grönroosin luvuin 706–397.

Grönroosin selvääkin selvempi tappio Luukkaselle oli puolueen kärkijoukoissa monille yllätys.

Grönroos on taustansa puolesta lähempänä perussuomalaisten uutta puheenjohtajaa Riikka Purraa kuin Luukkanen.

Purra ja Grönroos ovat molemmat keskittyneet maahanmuuttoasioihin jo 2000-luvun alkupuolelta asti.

Grönroosilla oli osansa myös Purran tulossa politiikkaan. Purra siirtyi politiikan tekijäksi vuonna 2016, kun puolueen ajatuspajaa johtanut Grönroos pyysi tuttua tutkijaa kirjoittamaan raportin turvapaikkajärjestelmästä.

Luukkasen sen sijaan ajoi politiikkaan euroalueen velkakriisi (siirryt toiseen palveluun), eli “Suomen syöksyminen Euroopan unionin armoille” Kreikan pelastamisessa.

Vielä keväällä Luukkanen itsekin ajatteli, että hänen pitää olla lojaali puolueelle ja tukea istuvaa puoluesihteeriä.

Luukkasen mukaan tilanne muuttui kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten tulos oli aiempaa parempi, mutta odotuksia huonompi.

Luukkanen sanoi perussuomalaisten Radio Vapaa Helsinki -nettiradion (siirryt toiseen palveluun)haastattelussa, että kuntavaalien jälkeen pyynnöt lähteä ehdolle muuttuivat vaatimuksiksi osallistua kisaan. Luukkanen mietti, “onko hänellä oikeus sanoa puolueelle ei”.

Lopputulos oli, että Luukkanen sai tukea ympäri perussuomalaisten puoluekenttää, jossa oli tyytymättömyyttä edeltäjä Grönroosin toimintaan.

Grönroosia arvosteltiin niin paikallisten riitojen ratkomisesta kuin uudistusten, rahan ja työntekijöiden puuttumisesta kentältä. Myös esimerkiksi piireihin lähetettävän ohjeistuksen epäselvyydestä tuli kritiikkiä.

Katso millaisia olivat reaktiot, kun perussuomalaisten puoluekokous valitsi Luukkasen elokuussa puoluesihteeriksi. Kuvassa Luukkanen ja Simo Grönroos, jotka kamppailivat paikasta.

Luukkanen alleviivasi kampanjassaan kaikin voimin, miten tärkeää kenttäväki on perussuomalaisille.

Luukkasta kritisoivat perussuomalaiset sanovat nyt, että Luukkanen puhui liian suurella suulla ja lupasi kentälle rahaa ja työntekijöitä, joista puoluesihteeri ei voi yksin päättää.

– Lupasin suhtautua hyvin vakavasti, että jos kentälle tarvitaan oikeita pelimerkkejä, niitä täytyy saada, hän torjuu.

– Sen mitä voin pitää, sen pidän. Kun on vähän rahaa, on vähän rahaa. Parhaani yritän löytää sitä kentälle.

Luukkanen sanoo, että perussuomalaisten kenttäorganisaatio on äärimmäisen minimaalinen ja pieni suureksi puolueeksi, koska perussuomalaisilla ei ole sellaista liike-elämän tai säätiöiden tukea kuin “vanhoilla puolueilla”.

Luukkanen ja Purra ovat “kaunotar ja hirviö”

Luukkanen sanoo, että häntä ja Purraa yhdistää vahva yhteinen halu toimia puolueen parhaaksi. Tavoite on, että “puolue saisi pääministerin paikan, joka sille kuuluu”.

Luukkanen vastaa vitsillä kysymykseen siitä, mikä häntä ja Purraa eniten erottaa.

– Olemme erilaisia habituksessa. Kaunotar ja hirviö.

Puheenjohtaja–puoluesihteeri-parivaljakon yhteistyön sujuminen on puolueille tärkeää. Puoluesihteeri on puoluejohtajan oikea käsi, joka johtaa puoluetoimistoa, kiertää kenttää ja vastaa vaalityöstä.

Esimerkiksi kokoomuksessa puoluesihteeri oli pitkään käytännössä puheenjohtajan oma valinta.

Vasemmistoliitossa "lihaa syövä ja turkistarhausta kannattava" puoluesihteeri riitautui muun puoluejohdon kanssa niin (siirryt toiseen palveluun), että loikkasi demareihin.

– Jokaisella perussuomalaisella on tehdasasetuksissa gentleman.

Arto Luukkanen

Joitakin perussuomalaisia puoluesihteerin vaihtuminen hirvittää sen takia, että seuraaviin vaaleihin on vain runsaat neljä kuukautta. Uudet aluevaalit ovat jo tammikuussa, ja Luukkanen tavoittelee niistä “erittäin hyvää tulosta” (siirryt toiseen palveluun).

Hän toteaa itse, että puoluesihteeriksi hyppääminen muutamaa kuukautta ennen vaaleja on äärimmäisen vaikeaa.

– Mutta tässä on hypätty ja uppouduttu työhön täysillä. Puolueet eivät nuku koskaan, aina ne toimivat. Koko ajan pitää tapahtua.

Ja Luukkaselle tapahtuu.

Venäjä-tutkijana työskennellyt Arto Luukkanen ihmettelee tulkintaa, että hän edustaisi puolueessa vennamolaisuutta. Kuva: Lehtikuva

Luukkanen ei halua edustaa vennamolaisuutta

Luukkanen, 56, lienee monille tv:stä tuttu Venäjä-tutkija. Huomiota hän on herättänyt räväköillä mielipiteillään. Luukkasta on luonnehdittu (siirryt toiseen palveluun)Venäjä-tutkimuksen "hilpeäksi kummajaiseksi".

Nyt Luukkanen on virkavapaalla työstään Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.

Luukkanen on toiminut myös perussuomalaisten ajatuspajan puheenjohtajana ja puolueen opintokeskuksen rehtorina. Hän on kaupunginvaltuutettu Järvenpäässä, lähtöisin Savosta.

Teologian tohtoriksi lukenut Luukkanen on työskennellyt myös pappina. Luukkanen sanoi Kirkko ja kaupunki -lehdelle (siirryt toiseen palveluun)“totelleensa sydäntään” valitessaan puolueekseen perussuomalaiset vuonna 2013.

– Tie vei siihen porukkaan, jota pilkataan. Se vakuutti, hän perusteli.

Taustahaastatteluissa Luukkanen saa perussuomalaisilta kehuja mukavana ja leppoisana ihmisenä. Kansanedustajista Luukkasen tueksi asettui puoluekokouksen alla ainakin Mika Niikko (ps.).

– Hänellä on paimenen sielua ja paimenen sydäntä. Hän kuuntelee ihmisiä paljon ja on helposti lähestyttävä, Niikko kehui Luukkasta somevideollaan Facebookissa.

Luukkasen valintaa on ehditty tulkita mediassa (siirryt toiseen palveluun)vennamolaisuuden paluuksi puolueeseen.

Luukkasta tulkinta ihmetyttää, vaikka hän nosti itsekin esimerkiksi (siirryt toiseen palveluun)hyvästä puoluesihteeristä SMP:n pappamopolla ajaneen Eino Poutiaisen.

SMP:n puolusihteerinä toimivat vuosia sekä Eino Poutiainen että Rainer Lemström. He kättelivät SMP:n puoluekokouksessa vuonna 1977. Kuva: Kalle Kultala / Yle

Luukkanen myös kuulostaa paluulta halla-aholaisten halveksiman, SMP-taustaisen Timo Soinin aikaan.

Soini satsasi sutkauksiin, jotka oli nimetty hänen mukaansa soinismeiksi. Myös Luukkanen letkauttelee ja harrastaa verbaaliakrobatiaa.

Kesällä hän tosin kirjoitti puolueen kenttäväelle suunnatussa blogitekstissään (siirryt toiseen palveluun), että parhaimmillaan puoluesihteeri on, kun hän pitää suunsa kiinni.

Luukkanen on maahanmuutossa "SDP:n linjalla"

Luukkasen äänisaalista on tulkittu mediassa (siirryt toiseen palveluun)paitsi vennamolaisuuden paluuksi, myös tyrmäykseksi hänen edeltäjänsä Simo Grönroosin maahanmuuttovastaisuudelle ja maahanmuuton korostamiselle.

Luukkanen kuitenkin alleviivaa suhtautuvansa hyvin kriittisesti maahanmuuttoon.

– Olen maahanmuutossa SDP:n kannalla. Laita isolla, Luukkanen yllättää.

– Nimittäin Tanskan sosiaalidemokraattien.

Tanskalla on muihin Pohjoismaihin verrattuna tiukka maahanmuuttopolitiikka. Sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen sanoi tammikuussa, että hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta. Sama tavoite on Riikka Purralla.

– Suomi oli toope, joka alkoi omilla pyhähousuillaan sammuttaa paloa.

Arto Luukkanen

Luukkasen mielestä maahanmuutto on “nykyaikaista anekauppaa”, jossa ostetaan hyvää mieltä ja omaatuntoa. Hänen mukaansa erityisesti vihreät haluavat osoittaa hyveellisyyttään.

Luukkanenkin kuitenkin sanoo, että ihmisiä pitää auttaa. Hän rajaa autettavat ainakin niihin, jotka muuttavat Suomeen tekemään työtä, “oikealla palkalla”, tai menevät esimerkiksi naimisiin suomalaisen kanssa.

Luukkanen katsoi kaapit, ja yhtään ruplaa ei löytynyt

Erikoista on, että monet pitävät Luukkasta Venäjä-kriitikkona, mutta toisilla on hänestä käsitys Venäjä-myönteisenä.

Tästä ristiriidasta kysyminen saa Luukkasen ärsyyntymään.

Tutkija Luukkanen on kirjoittanut Venäjästä useita kirjoja. Helsingin Sanomat luonnehti kirja-arviossa vuonna 2008 (siirryt toiseen palveluun), että Luukkasen tekstiä värittävät pitkin matkaa ”ällistyttävän Putin-myönteiset kannanotot”.

Eurovaaleissa ehdolla ollessaan Luukkanen oli valmis purkamaan Venäjän vastaiset pakotteet (siirryt toiseen palveluun), jotka EU asetti Venäjän vallattua Krimin.

Luukkasen mukaan pakotteissa on ongelmana se, että ne eivät pidä. Luukkanen sanoo, että Saksa ja muut maat käyvät ”ihan täysillä” kauppaa Venäjän kanssa esimerkiksi Valko-Venäjän kautta, jota pakotteet eivät koske.

Hän jatkaa, että Suomi sen sijaan tuhosi oman kaupankäyntinsä Venäjän kanssa.

– Suomi oli toope, joka alkoi omilla pyhähousuillaan sammuttaa paloa.

Luukkanen korostaa, ettei hyväksy Krimin miehitystä. Luukkasen mukaan käsitys hänen Venäjä-myönteisyydestään johtuu siitä, että ihmiset eivät ota asioista selvää.

Luukkanen opastaa lukemaan vuonna 2001 julkaistun kirjansa Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862–2000. Tuolloin Luukkasen arvosteltiin suhtautuvan hyvin pessimistisesti Venäjän tulevaisuuteen (siirryt toiseen palveluun).

– Toin kriittisesti esiin, että turvallisuusvalta on ottanut vallan Venäjällä, ja pidin sitä erittäin vaarallisena Venäjän demokratialle.

Putinin hallinnosta Luukkanen ajattelee yhä samalla tavalla.

Luukkanen painottaa, että hänen Venäjä-mielipiteensä ovat tutkijan, eivät puoluesihteerin.

Entinen puoluejohtaja Jussi Halla-aho korosti perussuomalaisten kriittistä suhtautumista Venäjään, mutta europarlamentissa puolue on liittoutunut Venäjä-mielisten kanssa.

Perussuomalaiset kuuluu ryhmään, jonka puolueita yhdistää halu vahvistaa kansallisvaltioita ja heikentää EU:ta, mikä on myös Venäjän tavoite. Osa puolueista kannattaa Venäjä-pakotteiden purkamista, ja osan on uutisoitu saaneen rahoitusta Venäjältä.

Sisarpuolueiden kytkyt ovat kiusallinen kysymys Venäjän naapurimaan puolueelle, joka alleviivaa kansalllismielisyyttään.

Kelpaisiko tuki rahapulaa valittaville perussuomalaisille?

Tuoreella puoluesihteerillä on suoraan kysymykseen vastaus valmiina.

– Heti ensimmäisenä päivänä katsoin kaapit. Yhtään ruplaa ei löytynyt.

Luukkanen sanoi puheessaan Seinäjoella haluavansa perussuomalaisista puolueen, jota ei voi ohittaa. Kuva: Lehtikuva

Raja kulkee puolueen vastustamisessa

Luukkanen on ollut puoluesihteerinä vasta muutaman viikon, mutta edeltäjänsä tapaan hän on jo jakanut potkuja puolueesta.

Perussuomalaiset erotti suositun podcastin juontajat puolueesta, ja Luukkasen tehtäväksi jäi asian kommentointi.

Yleinen arvio puolueessa on, että Luukkasen edeltäjän Grönroosin suosiota söivät etenkin perussuomalaisten kentän riidat. Grönroos joutui epäsuosioon, kun hän valitsi riidoissa puolensa ja väkeä erotettiin puolueesta.

Grönroosin aikana puolueesta sai lähteä esimerkiksi Espoon perussuomalaisten puheenjohtajisto (siirryt toiseen palveluun). Potkut sai myös koko puolueen nuorisojärjestö, kun yksi sen varapuheenjohtajista oli julistautunut fasistiksi. Tilalle perustettiin uusi.

Kansanedustaja Ano Turtiainen sai lopulta potkut, kun hän oli jakanut pilkallisen kuvan poliisin tappamasta mustasta miehestä.

Missä Luukkasen raja kulkee?

Edeltäjä Grönroos kuului kansallismieliseen ääriryhmittymään Suomen Sisuun (siirryt toiseen palveluun), josta Jussi Halla-aho on eronnut. Luukkanen sanoo, että hänellä ei ole järjestöön suhdetta.

– Jotkut ovat sisulaisia, ja olkoot, kunhan noudattavat puolueen sääntöjä ja ovat rehtejä ihmisiä. En rupea vainoamaan ketään.

– Ainoa seura, johon kuulun, on Järvenpäässä toimiva urheiluseura Uppotukit. Sen ainoa ideologinen tavoite on olla joka aamu 30 minuuttia vedenpinnan päällä.

Luukkanen sanoo olevansa laajan sananvapauden puolella, mutta puolueen vastainen toiminta ei sovi.

Luukkasen mukaan jokaisella perussuomalaisella on “tehdasasetuksissa gentleman”, mutta puolueessa on ihmisiä, jotka ovat kokemattomia sanankäytössä ja kirjoittamisessa.

– Voi tulla ylilyöntejä.