1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lyhennetty työaika

Työajan lyhentäminen oli suosittua 1990-luvulla – nyt työvoimapulan aikana hankalampaa

Pieni sosiaalialan yritys aloitti kesäkuun alussa nelipäiväisen työviikon kokeilun, mutta sen toteutumismahdollisuudet mitataan vasta nyt. Tutkijan mukaan työajan lyhentämisperusteet ovat nyt erilaiset kuin 1990-luvulla, kun suurtyöttömyyden aikana töitä haluttiin jakaa useammalla.

Tomi Kaskinen ja Jesse Särs ovat pääasiassa tyytyväisiä lyhennettyyn työaikaan. Kuva: Markku Sandell / Yle

Lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavan turkulaisen Särskild-yhtiön lyhennetyn työajan kokeilua on nyt kestänyt kolmisen kuukautta. Kesä oli totuttelua, sillä yleensä työntekijöiden rytmi määräytyy kunkin nuoren koulun lukujärjestyksen mukaan.

Toimitusjohtaja Jesse Särs listasi alun kokemuksia yhdessä työntekijöiden kanssa. Selkeitä plussia ja miinuksia oli havaittavissa tässä puoli vuotta kestävässä kokeilussa, jonka tarkoitus on lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Palkka on pysynyt samana lyhemmästä työajasta huolimatta.

Nyt kun kokeilua on kulunut kolme kuukautta, niin Jesse Särs on huomannut ainakin sen, että työaikakokeilun on syytä kestää pidempään, ennen kuin sen vaikutuksia voi kunnolla arvioida.

Työviikko on siis 32 tuntia ja se on jakautunut hieman eri tavoin. Osa työntekijöistä on pitänyt kolmen päivän viikonloppua palautumista tukevana.

– Työntekijät ovat sitä mieltä, ettei työmme avopalveluissa ole muutenkaan yhtä kuormittavaa kuin esimerkiksi sijaishuollossa, Särs sanoo.

Työaikakokeilu on lisännyt alan ammattilaisten kiinnostusta yhtiötä kohtaan ja Särskildiin on pestattu kaksi uutta työntekijää, kertoo Jesse Särs. Kuva: Markku Sandell / Yle

Työntekijät ovat suunnitelleet työvuoronsa itse ja se on sujunut pääasiassa hyvin. Kaikki eivät ole sulkeneet työpuhelintaan vapaapäivänään ja osa on käyttänyt lisääntyneen vapaa-ajan opiskeluun.

– Olen kannustanut opiskelemaan maksamalla osan koulutuksista tai antamalla opiskella osin työajalla. On myös täysin ok laiskotella ja palautua silloin kun on vapaata, Särs kertoo.

Työn laadun arvioidaan kohentuneen

Työn laadun arvioidaan kohentuneen, kun asiakkaita on ollut vähemmän ja heille on voitu antaa enemmän huomiota.

– Erityisesti asiakastyössä olevat ovat kokeneet olevansa levänneempiä ja kohdanneet freesimpänä asiakkaat.

Lyhyempi työaika ja pienempi laskutus näkyvät yhtiön tulopuolella. Esimiesasemassa olevilla on ollut vaikeuksia saada kaikki työt tehtyä neljässä päivässä, jolloin työt on mahdutettu 32 viikkotuntiin useammalle päivälle.

– 32 tuntia on saanut tehdä vaikka kolmessa tai kuudessa päivässä, mutta suurin osa on tehnyt neljässä tai viidessä päivässä, Jesse Särs kertoo.

Työntekijä pitää kokeilua osin rohkeana

Ammatillisena tukihenkilönä työskentelevä Tomi Kaskinen arvioi kuluneen kolmen kuukauden antaneen mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja rentoutumiseen. Taloudellisesti kokeilu on hänen mukaansa yritykselle rohkea. Kaskinen on aiemmassa ammatissaan toiminut kaupallisella alalla.

Nyt syksyllä varsinainen kokeilu alkaa, kun kesällä aikataulut ovat olleet joustavia. Koulujen alettua vasta nähdään, miten töiden sovittaminen 32:een viikkotuntiin onnistuu.

– Tänä kesänä olen ollut veneilemässä, hermolepoa ja rentoutumista. Taustalla on aika kiivas jakso remonttia tehdessä työn ohella ja nyt olen keskittynyt itseeni ja siihen, että olen saanut levättyä, Kaskinen summailee kulunutta kolmea kuukautta.

Työkaverien kanssa ovat tulleet esille myönteiset kokemukset, mutta enemmän hallinnollista työtä tekevillä on Kaskinen mukaan ollut haasteita saada kaikki työt tehtyä lyhemmässä ajassa.

Kun palkka ei vähentyneistä tunneista huolimatta pudonnut, niin Tomi Kaskinen kokee sen olevan osoitus työntekijöiden arvostuksesta.

– Lisää myös sitoutumistani yritykseen, kun yritys sitoutuu minuun, niin minä sitoudun yritykseen, Tomi Kaskinen miettii.

Tuottavuus nousi 90-luvulla työaikaa lyhennettäessä

Olot 1990-luvun työelämässä olivat melko erilaiset kuin nyt. Laman runtelemassa Suomessa työttömiä oli paljon ja tavoiteltiin työn jakamista useimmille. Yksityisissä yrityksissä aloite työajan lyhentämiseen tuli usein työnantajilta ja esimerkiksi teollisuudessa saatiin tuottavuus kasvamaan 6+6-kokeilussa.

Lyhyemmät työvuorot yhdistettynä 12 tunnin tuotantoon saivat kapasiteetista enemmän irti ja yrityksen pääoman tuottavuus kasvoi. Palkkataso pysyi ennallaan.

Myös kuntapuolella kokeiltiin eri malleja ja vuorotteluvapaajärjestelmällä haluttiin vähentää työntekijöiden uupumista.

Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori, dosentti Timo Anttila teki väitöskirjansa 90-luvun kokeiluista. Hänen mukaansa työajan lyhentäminen on noussut uudelleen keskusteluun Euroopassa esimerkiksi Ruotsin ja Islannin kokeilujen ansiosta.

Särskildin kokeilussa näyttää tutkijan mukaan siltä, että työntekijät sitoutuvat yhtiön toimintaan hyvin, kun työpuhelin on päällä vapaallakin. Sama sitoutuminen näkyi myös yksityisten yritysten 90-luvun kokeiluissa .

– Kansainvälisissä tutkimuksissa työajan lyhentämisen on havaittu tuovan myönteisiä tuloksia. Työhyvinvointi yleensä paranee, kuten unenlaatu ja palautuminen työstä. Stressitasot alenevat. Selkein tulos nähdään työn ja perheen yhdistämisen helpottumisena, Anttila kertoo muista tutkimustuloksista.

Kokeilujen perusteella on havaittu työntekijöiden haluavan yleensä pitempiä vapaita. Pitkä viikonloppu onkin Anttilan mukaan aika suosittu. Yrityksen kannalta kuuden tunnin työaika lienee kuitenkin parempi ratkaisu, jos halutaan parantaa palvelua ja pidentää palveluaikoja.

Särskildin kokeilu on herättänyt mielenkiintoa alan toimijoissa ja moni ammattilainen on hakenut töitä yhtiöstä. Mainehyöty onkin yksi tuloksista jo 1990-luvun työaikakokeilujen perusteella.

– Jos on helppo rekrytoida uusia työntekijöitä, niin se on yritykselle huomattava etu, sanoo dosentti Timo Anttila.

Nyt monessa yrityksessä on huutava pula osaavasta työvoimasta. Tämän saattaa tutkijan mukaan olla monella alalla hidastamassa lyhennettyyn työaikaan siirtymistä.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella tämä täytyy ottaa huomioon työaikaa lyhennettäessä.

Särskildissä pohditaan syksyllä, miten kokeilua jatketaan.

– Tällä hetkellä ei ole vielä tullut voimakkaita signaaleja jatkamisen puolesta, ja on myös otettava huomioon liiketaloudelliset seikat. Kannattavuutemme kärsii kokeilusta, sillä teemme tuntilaskutettavaa työtä. Meidän on varmistettava, että taloutemme on jatkossakin vakaa ja palkanmaksukyky hyvä, Jesse Särs pohtii nyt.

– Työajan käsite on korona-aikana muuttunut. Samalla, kun työpaikka on monella muuttunut, niin aletaan miettiä, miten työaikaa myös voisi järjestää uudella tavalla, dosentti Timo Anttila arvioi.

Työaikaa tuskin lyhennetään, jos palkka putoaa merkittävästi. Tutkijan mukaan on kuitenkin mahdollista, että jos tulee hyviä esimerkkejä tuottavuuden tai työhyvinvoinnin noususta, niin uusia työaikakokeiluja saattaa syntyä Suomeenkin.

Lue myös:

Lyhyempi työaika lisää hyvinvointia ja motivaatiota, silti siihen suhtaudutaan varauksellisesti