1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. datakeskus

Espoo ja Kirkkonummi hamuavat jättimäisiä datakeskuksia – vastustajat ihmettelevät laskelmia keskusten ympäristöhyödyistä

Uudellemaalle puuhataan isoja datakeskuksia. Niitä markkinoidaan ekotekoina, mutta vastustajien mukaan keskukset jopa kaksinkertaistaisivat Espoon ja Kirkkonummen sähköntarpeen.

Googlella on suuria konesaleja joka puolella maailmaa. Kuva yhtiön Haminan-datakeskuksesta. Kuva: Google

Espoo ja Kirkkonummi kaavailevat alueilleen jättimäisiä uusia datakeskuksia.

Uudet keskukset olisivat samaa kokoluokkaa kuin yhdysvaltalaisen hakukoneyhtiön Googlen datakeskus Haminassa. Google on investoinut Haminan-laitoksiinsa noin kaksi miljardia euroa.

Kunnat hamuavat datakeskuksia, koska ne haluavat työpaikkoja ja uusia veronmaksajia. Espoon ja Kirkkonummen keskukset ovat nyt alkaneet herättää myös vastustusta.

Datakeskusten arvostelijat eivät haluaisi, että niitä rakennetaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti eli metsien ja peltojen päälle. Lisäksi vastustajat niin Espoossa kuin Kirkkonummellakin ihmettelevät datakeskuksista tehtyjä energialaskelmia.

Uudet datakeskukset tuottaisivat kaukolämpöä

Espoo ja Kirkkonummi markkinoivat uusia datakeskuksia ekotekoina, vaikka keskukset tarvitsevat huomattavasti uutta sähköntuotantoa.

– Tämä ilmastoteko tulee sitä kautta, että tässä hyödynnetään se hukkalämpö, mikä sähkön käyttämisestä datakeskuksessa syntyy, Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo sanoo.

Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio sanoo, että datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on ”erittäin merkittävä hanke hiilidioksidivapaan kaukolämmöntuotannon kasvattamisessa ja hiilen ja kaasun käytön korvaamisessa lämmöntuotannossa”.

Datakeskukset korvaisivat hiilenpolton Suomenojan voimalassa

Valtiollinen voimayhtiö Fortum kertoo verkkosivuillaan, että Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen korvaisi Suomenojan voimalan kivihiileen perustuvan lämmöntuotannon.

– Isojen datakeskusten päästöttömän hukkalämmön kierrättäminen kaukolämmöksi on tärkeää paikallisesti mutta myös Suomen mittakaavassa. Sillä muutettaisiin merkittävä osa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmön tuotannosta hiilettömäksi, Fortumilta kerrotaan.

Fortumin mukaan yksi 100 megawatin datakeskus voisi tuottaa lämpöä noin kolmasosalle Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöasiakkaista. Samalla se poistaisi yhtiön mukaan kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 250 000 tonnia vuodessa. Fortumin mukaan tämä vastaisi 1,4 prosenttia Suomen päästövähennystarpeesta vuoteen 2035 mennessä.

Fortum on mukana datakeskushankkeissa, koska yhtiö hakee mahdollisuuksia leikata fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

Datakeskuksissa on jopa satoja tuhansia tietokoneita. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Datakeskukset tarvitsisivat 225 uutta tuulivoimalaa

Espooseen ja Kirkkonummelle suunniteltujen datakeskusten vastustajat eivät usko kuntien esittämiä lukuja keskusten ilmastohyödyistä.

– Suunnitellut datakeskukset yli kaksinkertaistaisivat Espoon ja Kirkkonummen sähkönkulutuksen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Espoon-yhdistyksen hallituksessa energia-asiantuntijana toimiva Juha Solantie.

Solantie on laskenut, että Espoon ja Kirkkonummen datakeskuksia varten pitäisi rakentaa 225 uutta tuulivoimalaa, jos kaikki niiden kuluttama sähkö tehtäisiin tuulivoimalla.

Suomeen rakennettiin viime vuoden aikana 67 tuulivoimalaa. Kuluvan vuoden alussa tuulivoimaloita oli toiminnassa yhteensä 821 kappaletta.

Datakeskuslaskelmista ”puuttuu numeroita”

Datakeskusten vastustajat ihmettelevät sitä, että Espoossa ja Kirkkonummella esiteltyjen suunnitelmien mukaan datakeskukset näyttäisivät tuottavan enemmän energiaa kuin ne kuluttavat.

– En tiedä, olisiko Kirkkonummen kunta tai Fortum keksinyt ikiliikkujan, mutta tässä jää vielä puuttumaan numeroita, kirkkonummelainen Pertti Panula ihmettelee.

Panula toimii Helsingin yliopistossa professorina ja aivotutkijana. Hänen perustamansa Finnträskin suojeluyhdistys pyrkii suojelemaan Finnträskin järveä ja sen ympäristöä lähellä Kirkkonummen Kolabackeniin suunniteltua datakeskusta.

Ikiliikkuja tarkoittaisi konetta tai järjestelmää, joka pysyisi ikuisesti käynnissä ilman että siihen tarvitsisi tuoda uutta energiaa. Fysiikan peruslakien mukaisesti ne ovat mahdottomia.

Professori Pertti Panula Kirkkonummen Kolabackenissa, jonne kunta suunnittelee jättimäistä datakeskusta. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Voiko datakeskus tuottaa energiaa tyhjästä?

Yksinkertaisin tapa ymmärtää esiteltyjen lukujen ristiriitaa on selvittää, miten paljon sähköä suuri datakeskus käyttää vuodessa ja verrata lukua siihen, miten paljon keskus vastaavasti tuottaa kaukolämpöä.

MOT pyysi tästä arvion Fortumilta, joka vastasi näin:

”Toimiessaan koko vuoden 100 MW:n (megawatin) teholla datakeskus käyttäisi noin 876 000 MWh (megawattituntia) sähköä vuodessa. Vastaava kaukolämmöntuotanto olisi noin 1 200 000 MWh vuodessa. Todellisuudessa sähkönkulutus määräytyy sen mukaisesti, miten paljon tietokoneita kuormitetaan. Tyypillisesti tietokoneiden kuormitusaste on tasaista, mutta myös erittäin harvoin täydet 100%.”

Fortumin laskelman perusteella datakeskus siis näyttäisi tuottavan enemmän energiaa kuin keskus käyttää energiaa.

Datakeskusten energiataseeseen perehtynyt Juha Solantie ei niele Fortumin ja kuntien laskelmia sellaisenaan. Hänen mukaansa datakeskuksen tuottamasta lämmöstä saadaan häviöiden takia talteen parhaimmillaankin vain noin 70 prosenttia.

– Datakeskusten lämpöä tarvitaan kaukolämmöksi vain osan vuotta. Jäähdytysveden lämpötilaa pitää myös nostaa käyttämällä lisää sähköä, hän sanoo.

Solantie arvioi, että sadan megawatin kaukolämmön tuotanto edellyttäisi 200 megawatin sähkönkäyttöä.

– Yksinkertaistaen kyseessä on onnettomalla hyötysuhteella toimiva sähkönlämmitystapa.

Energia-asiantuntija Juha Solantie Espoon Hepokorven maisemissa, jotka datakeskus muuttaisi asvaltiksi ja konesaleiksi. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Professori: Datakeskus ei ole ikiliikkuja

MOT pyysi Aalto-yliopiston uusiin energiatekniikoihin perehtyneeltä professorilta Peter Lundilta selvennystä datakeskusten energiataseeseen.

Lund arvioi, että uusissa datakeskuksissa saatetaan käyttää lämpöpumppuja jäähdytyspiirin paluuveden lämpötilan nostamiseen kaukolämpöä varten. Lämpöpumppu ei kuitenkaan toimi itsestään, vaan senkin käyttö syö sähköä.

Lundin tekemän teoreettisen laskelman mukaan 100 megawatin datakeskuksessa lämpöpumppu käyttäisi sähköä noin 324 000 megawattituntia vuodessa. Tämä sähkönkäyttö pitäisi siis lisätä niihin ennusteisiin, joissa arvioidaan datakeskusten hukkalämmön käytön ilmastohyötyjä.

– Datakeskus ei siis ole ikiliikkuja, vaan sen jäähdytykseen ja hukkalämmön hyödyntämiseen näyttäisi liittyvän lämpöpumppujen hyödyntäminen, joka mahdollistaa sekä tietokoneiden jäähdytyksen että jäähdytysveden lämmityksen. Tähän tarvitaan myös sähköä, joka on siis se puuttuva pala energiataseessa, jota kautta (Fortumin) numerot osuvat kohdalleen

Fortumin vastaus täydentyy

MOT lähetti Peter Lundin kommentit Fortumin nähtäväksi. Nyt Fortum myöntää, että datakeskusten sähkönkäyttö on yhtiön aiemmin ilmoittamaa suurempi.

Voimayhtiö sanoo, että ”professori Lund on aivan oikeassa siinä, että käytämme lämpöpumppuja”.

– Datakeskuksen noin 30-asteisen hukkalämmön lämpötilaa nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaan lämpötilaan lämpöpumppujen avulla ja kylmimmillä ilmoilla myös sähkökattiloilla.

Fortum sanoo nyt, että uusien datakeskusten tuottamasta kaukolämmöstä noin 25 prosenttia tulee lämpöpumppujen käyttämästä sähköstä. Sähkökattiloiden käyttämän sähkön osuus on 5 prosenttia.

Fortumin uusi vastaus tarkoittaa, että kaiken datakeskuksen käyttämän sähkön määrä nousee suunnilleen Lundin esittämälle tasolle eli reilun kolmanneksen suuremmaksi kuin yhtiö aiemmin esitti.

Yhtiö tarkentaa MOT:lle myös, että sen sähkönkäyttölaskelmissa lämpöpumppulaitosta ei pidetä osana datakeskusta vaan kaukolämmön tuotantoyksikkönä.

Kysymykset kaikesta datakeskusten käyttämästä sähköstä ja niiden todellisista hiilidioksidipäästöistä ovat tärkeitä. Kuntapäättäjien on vaikea tehdä perusteltuja ratkaisuja datakeskuksista, jos heillä on puutteelliset tiedot asiasta.

Googlen datakeskus Haminassa on Suomen suurin. Kuva: Google

Google käyttää tuulivoimaa

Espoon ja Kirkkonummen kaukolämpölaskelmat on tehty sillä oletuksella, että datakeskukset käyttäisivät vain päästöttömästi tuotettua sähköä – eli tuuli- tai vesivoimaa ja mahdollisesti myös ydinvoimaa.

Datakeskusten vastustajien mukaan käytännössä esimerkiksi talven kulutushuippujen aikana datakeskuksissa voidaan joutua turvautumaan Venäjältä tuotavaan sähköön, joka voi olla esimerkiksi kivihiilellä tuotettua.

Haminassa toimiva Google tunnetaan isona tuulivoiman käyttäjänä. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia määrätä, millä tekniikalla tuotettua sähköä datakeskukset saavat hankkia.

Fortum etsii datakeskuksiin operaattoria

Vaikka voimayhtiö Fortum on esiintynyt aloitteellisena datakeskushankkeissa, sitä kiinnostaa niissä vain hukkalämmön kierrätys kaukolämmöksi.

Fortum etsii parhaillaan varsinaista datakeskustoimijaa Espooseen ja Kirkkonummelle suunniteltuihin datakeskuksiin.

– Hanke on herättänyt laajalti kiinnostusta, mutta emme voi vielä kommentoida asiaa tarkemmin, Fortumista kerrotaan.

Uusia datakeskuksia rakennetaan kiivaasti joka puolella maailmaa. Datakeskusyhtiöitä on kahdenlaisia: keskuksia ylläpitävät ensinnäkin Googlen, Amazonin ja Microsoftin kaltaiset it-jätit, jotka tarvitsevat niitä ennen kaikkea omien liiketoimiensa tueksi.

Toisen ryhmän muodostavat sellaiset yritykset, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan datakeskusten ylläpitoon. Ne vuokraavat sitten tietokonekapasiteettia sellaisille asiakasyrityksille, jotka haluavat ulkoistaa tietomassojen käsittelyä ja tallennusta.

Lue myös: Iso osa datakeskusten hukkalämmöstä menee harakoille – Espoo toivoo suuresta datakeskuksesta apua päästöjen vähentämiseen