1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tällaisia ovat karhujen tassuja runnelleet pienpetoraudat – niiden valvonta on vaikeaa, mutta ministerin mukaan niistä ei luovuta

Loukkaantuneiden karhujen tassuista tuttuja pienpetorautoja voi ostaa marketista kuka tahansa. Niiden käyttöä vaaditaan kiellettäväksi, mutta metsästysasioista vastaava ministeri ei idealle lämpene. Rautojen valvonta on vaikeaa.

Katso videolta, minkälaista jälkeä pienpetorauta tekee puun oksalle.
Katso videolta, minkälaista jälkeä pienpetorauta tekee puun oksalle.

Yksinkertainen ja tappava.

Sellainen on pyyntiväline, joka on ollut viime viikkoina kovan valtakunnallisen keskustelun kohteena. Minkin ja näädän pyydystämiseen tarkoitettu pienpetorauta on tylpällä metallisangalla varustettu ansa, joka puristaa kohteensa hengiltä hetkessä.

– Ensi kertaa rautoja käsittelevien kannattaa olla virittämisessä tarkkana. Sangat napsahtavat kiinni herkästi ja todella kovaa, Suomen Riistakeskuksen Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo.

Pienpetopyydysten mekanismi on yksinkertainen, mutta tehokkaan tappava. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Raudat on suunniteltu pienpetojen välittömään tappamiseen. Tästä huolimatta niiden puristuksiin voi joutua aika ajoin myös lintuja, oravia tai – kuten viime aikoina on havaittu – jopa karhuja.

Joensuussa, Lieksassa ja Sonkajärvellä lyhyen ajan sisään tavatut kolme rautoihin loukkaantunutta karhua saavat Kuittisen mietteliääksi.

– Pienpetoraudat ovat hyviä ja tärkeitä pyyntivälineitä. Jos näitä käyttää säädösten ja ohjeiden mukaan, tuollaisia vahinkoja ei pitäisi sattua, hän sanoo.

Kotelo on pakollinen, mutta ilmankin voi ostaa

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pienpetoraudat on sijoitettava niin, ettei niistä ole vaaraa muille kuin niillä pyydettäville eläimille. Tästä huolimatta rautoja myydään alan liikkeissä ja tavarataloissa myös ilman turvallisuutta kohentavaa koteloa.

Pienpetorautoja voi ostaa myös ilman koteloa. Tällöin kotelo – joka on pakollinen – pitää rakentaa itse. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kuittisen mukaan paljaita rautoja ostavien oletetaan tekevän rautojen ympärille kotelo itse.

– Me Riistakeskuksella suosittelemme valmiiksi suljetussa kotelossa myytäviä loukkuja, koska ne ovat taatusti asianmukaisia. Niiden koloista ei mahdu sisään kuin minkki tai näätä – riippuen siitä, kumpaa haluaa pyytää, Kuittinen kertoo.

Suomen Riistakeskuksen suosittelemassa pienpetopyydyksessä on jo ostettaessa vankka kotelo, kertoo Juha Kuittinen. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kotelolla varustettu pyyntirauta maksaa tavaratalossa runsaat 50-60 euroa, koteloton alle puolet tuosta hinnasta. Rautoja voi ostaa kuka tahansa, sillä niiden hallussapito ei vaadi lupaa.

Rauhoittamattomia eläimiä ja minkin kaltaisia vieraslajeja voi pyytää raudoilla täysin vapaasti, ilman metsästyskorttia. Edes riistanhoitomaksua ei tarvitse maksaa.

– Rautojen lukumäärästä ei ole tietoa. Koska nämä eivät ole luvanvaraisia, on turha lähteä arvailemaankaan, Kuittinen toteaa.

Ministeri ei lämpene täyskiellolle

Viime aikoina pienpetoraudoille on vaadittu täyskieltoa. Sitä on esittänyt muun muassa tamperelainen Minna Mikkonen, jonka heinäkuussa alulle laittama kansalaisaloite on kerännyt vajaat 20 000 kannatusilmotusta.

Mikkonen sanoo olevansa tavallinen, eläinten oloista huolestunut kansalainen, jonka mitta tuli täyteen Enon ja Lieksan karhutapausten vuoksi.

– En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksei tuollaisia julmia rautoja voida vain kieltää. Lieveilmiöt ovat niin pahat, Mikkonen sanoo.

Mikkonen kertoo olevansa ilahtunut saamastaan kannustuksesta. Sitä ovat antaneet tuhannet allekirjoittajat sekä aihetta Twitterissä esille nostanut (siirryt toiseen palveluun) Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Pienpetopyydyksen voi asettaa maahan tai sitoa vaikka puun runkoon. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ymmärtää rautojen kieltämistä ajavien huolen, mutta ei lämpene ajatukselle itse.

– En kannata raudoista luopumista. Ne ovat olennaisen tärkeitä minkinpyynnissä, jotta pystymme pitämään Suomen kanalintu- ja vesilintukannat korkeina, Leppä kommentoi.

Leppä pitää Itä-Suomessa sattuneita karhutapauksia ikävinä ja toivoo metsästäjien ottavan asiassa vastuuta. Hän pitää mahdollisena pienpetorautojen käytön rajoittamista tulevaisuudessa, muttei halua ottaa asiaan toistaiseksi tarkemmin kantaa.

– Jos rautoja käytetään kuten pitää, näin ikävästi ei koskaan käy. Joten nyt on toimittu jollakin tavalla huonosti, Leppä sanoo.

“Kiinnijäämisen riski on pieni”

Itä-Suomen poliisin eräyhdyshenkilö, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoo pienpetoraudan huonon koteloinnin tai virittämisen täyttävän metsästysrikkomuksen tunnusmerkit. Siitä on seurauksena sakko.

– Ikävä kyllä kiinnijäämisen riski on tällä hetkellä pieni, jos rehellisiä ollaan. Koska metsästysraudoissa ei ole mitään tunnuksia, niiden jättäjää voi olla monessa tilanteessa vaikea löytää, Pohjolainen sanoo.

Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty, eikö pienpetojen pyyntiin voisi käyttää ei-tappavia loukkuja. Juha Kuittisen mukaan niissä on käytännön ongelma etenkin kaukana kotoaan metsästäville.

– Loukku vaatii tarkistamisen joka päivä, heti tappava rauta ei, Kuittinen sanoo.

Pienpetoja voi pyytää raudan (alla) lisäksi ei-tappavalla loukulla (päällä). Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Juttua muokattu 7.9. klo 8.18: Oikaistu voimassa olevan lainsäädännön kirjaus pienpetorautojen turvallisuudesta.

Lue myös:

Kansalaisaloite metsästysrautojen kieltämiseksi kerännyt yli 17 000 allekirjoitusta – Itä-Suomessa loukkaantuneet karhut herättävät keskustelua

Itä-Suomesta löytyi jo kolmas pienpetoraudasta käpälässään kärsinyt karhu – loukkaantunut eläin ammuttiin tänään poliisin päätöksellä

Ihmisten turvallisuus ajoi loukkaantuneiden karhuemojen elämän edelle – viranomaisten toiminta menee syyniin kovan kritiikin vuoksi