Ulkomaalaiset työntekijät saattavat pelastaa Lapin matkailun ahdingolta – ensi talvena joka neljäs osaaja voi tulla rajojen takaa

Lapin matkailusesongista odotetaan hyvää, ja alalla pelätään työvoimapulaa. Se ei välttämättä toteudu pelätyn suuruisena, sillä työhakemusten määrä on kääntynyt nousuun. Moni palaa alalle ja ulkomaalaiset tekijät täydentävät tarvetta.

Matkailualan työntekijöiden rekrytoiminen on tänä vuonna haastavaa, apukäsiä haetaan ulkomailta.
Matkailualan työntekijöiden rekrytoiminen on tänä vuonna haastavaa, apukäsiä haetaan ulkomailta.

Paikalliset työntekijät eivät riitä, eivät ehkä muunkaan Suomen työntekijät, kun Lapin matkailuala valmistautuu tulevaan kauteen. Siksi työvoima on tulevana kautena kansainvälisempää kuin ehkä koskaan aiemmin.

Rekrytointi on parhaillaan käynnissä marraskuun lopussa käynnistyvälle kaudelle.

– Tulemme kasvattamaan kansainvälisen kausityövoiman määrä väistämättä. Edellisellä ehyellä kaudella ennen koronaa kansainvälisen työvoiman osuus oli 15 prosenttia. Nyt se tulee nousemaan 20–25:een, sanoo toimialajohtaja Timo Kärki StaffPoint Oy:stä.

Hän perustaa arvionsa henkilöstöpalveluyrityksensä tilanteeseen ja asiakasyritysten kanssa käytyihin keskusteluihin. Myös Lapin Safareiden ja Lapland Hotels -ketjun arvio on samansuuntainen.

Työvoiman tarve on kova, koska matkailun odotetaan elpyvän vauhdilla. Esimerkiksi Lapland Hotels -ketju, Lapin Safarit ja samaan konserniin kuuluvat hiihtokeskukset tarvitsevat Lapin talvisesonkiin noin 800–1000 työntekijää. Yritykset hankkivat kotimaan ohella työntekijöitä esimerkiksi Virosta ja Puolasta, Lapland Safareille myös erityisesti Italiasta, Espanjasta ja Saksasta.

– Tottakai otamme ensisijassa kotimaisia ja paikallisia tekijöitä, mutta kun se ei riitä, väkeä otetaan myös ulkomailta, sanoo konsernin henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen.

Matkailu- ja ravintolapalvelualan etujärjestön Mara ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan Suomen valtti ulkomaalaisen työvoiman houkuttelussa on esimerkiksi se, että Lapissa riittää tilaa.

– Ei ole yliturismia. Olemme sillä tavalla houkuttelevampi työpaikkana ulkomaisille työntekijöille kuin moni muu maa. Kova kilpailu siinä silti on, Lappi sanoo.

Lapland Hotels -ketjun toimitusjohtaja Ari Vuorentausta uskoo, että moni työntekijä haluaa palata matkailu- ja ravintola-alle, kun tilanne lähtee normalisoitumaan. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Moni palaa alalle vaikeiden aikojen jälkeen

Lapin matkailuyritykset pelkäävät työvoimapulaa esimerkiksi Lapin kauppakamarin kyselyn mukaan. Pulaa on erityisesti kokeista ja ammattitaitoisista tarjoilijoista, kun korona lisäksi alanvaihtoja.

Toivoa kuitenkin on, että myös kotimaisia työntekijöitä palaa matkailun pariin. Yrityksistä kerrotaan, että työhakemusten määrä on lähtenyt selvään kasvuun kesän jälkeen.

Esimerkiksi ohjelmapalvelualalla vanhoja työntekijöitä on palaamassa odotettua enemmän.

Taru Tahvanainen arvioi, että paluuprosentti asettuu 60–70 prosentin välille, paikoin jopa sataan. Hän on luottavainen siihen, että tekijöitä tulevalle sesongille riittää, vaikka niiden löytäminen onkin työläämpää kuin aiemmin.

Lapin TE-toimiston asiantuntija Arja Rytilahti kertoo, että esimerkiksi tällä viikolla virtuaaliseen rekrytointitapahtumaan osallistui toistasataa osaajaa, jotka haluavat talveksi töihin Lappiin.

– Työnantajat ovat vielä varovaisia rekrytoinneistaan, kun tulevan sesongin suuruudesta ei ole vielä varmuutta.

Vetovoiman lisäämistä ja täsmäkoulutuksia

Yritykset yrittävät taklata tulevan ja tulevien sesonkien tekijätarvetta myös koulutuksella.

– Pilotoimme lyhytvalmennuksia pääkaupunkiseudulla, mutta tulemme laajentamaan valtakunnallisiksi ne mahdollisimman pian. Tulemme räätälöimään asiakkaan kanssa yksityiskohtaisia valmennuksia työsuorituspaikoille, kertoo Timo Kärki.

Taru Tahvanaisen mukaan alan vetovoimaa pyritään lisäämään esimerkiksi luomalla urapolkuja.

– Puhutaan vetovoimatyöstä, matkailualan palkitsevista elementeistä, urapoluista, työnantajamielikuvasta, osaamisen kehittämisestä, asuntopulan ratkaisemisesta yhdessä kuntien kanssa, oppilaitosyhteistyöstä, sitouttamisesta ja motivoimisesta, työyhteisöjen maltillisesta kansainvälistymisestä, hyvästä esimiestyöstä ja huolenpidosta.

Baronan aluejohtaja Kimmo Gauriloff tarjoaa lääkkeeksi tarjosi uusia toimintatapoja: palvelukieli voisi olla englanti. Lisäksi asunnon vuokrasta pitäisi saada verovähennys, sillä moni sesonkityöntekijä joutuu maksamaan kahta vuokraa.

– Koulutus ei kiinnosta, sillekin pitäis tehdä jotain. Yhtälö on kestämätön. Vanhat työntekijät lähtevät alalta ja uusia ei tule, Gauriloff toteaa.

Timo Lappi ja Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta pitävät tärkeänä sitä, että matkailu on aidosti mahdollista yksinkertaisin ja realistisin ehdoin, kun nykyiset matkustusrajoitukset päättyvät 15. lokakuuta.

– Alan työntekijöille on saatava palautettua usko työpaikkojen jatkuvuuteen, Vuorentausta sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 4.9. kello 23 saakka.