Vaikuttiko mediahuomio Koskelan surman tuomioon, miksi julmista yksityiskohdista kerrottiin ja opimmeko tragediasta mitään? Asiantuntijat vastaavat

Asiantuntijat arvioivat, onko Koskelan surman käsittely julkisuudessa ollut perusteltua ja onko siitä koitunut asianomaisille kohtuutonta haittaa.

Uhria muistettiin tänään kynttilöin surmapaikalla Koskelassa. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Koskelan surman käsittelyssä saavutettiin perjantaina yksi merkkipaalu, kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa murhasta.

Keskustelu tapauksesta ja sen ympärillä jatkuu.

Uhrin omaiset ja tekijöiden puolustus toivoivat tapauksen käsittelylle mahdollisimman vähäistä julkisuutta. Poliisi ja syyttäjä sen sijaan halusivat herättää julkista keskustelua lastensuojelusta ja nuorisoväkivallasta.

Saadaanko puheella aikaan muutosta, miksi raa'an teon yksityiskohdista kerrottiin, ja kuinka paljon uhrin, tekijöiden sekä heidän omaistensa yksityisyyttä olisi syytä suojella?

Ja saattoiko mediahuomio vaikuttaa tuomioon?

Näihin kysymyksiin vastaavat Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Jussi Sarvikivi, Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen sekä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.

Asianajajaliitto: median kertomukset voivat vaikuttaa keskeneräiseen oikeusprosessiin

Asianajaja Jussi Sarvikiven mukaan on päivänselvää, että poikkeuksellisesta rikoksesta raportoidaan mediassa runsaasti.

Hän muistuttaa kuitenkin, että tapahtumaketjujen yksityiskohtainen ruotiminen mediassa ennen käräjäoikeuden tuomiota voi häiritä oikeusprosessia.

– Jos mediassa päivästä toiseen toistetaan, mitä poliisin mukaan on tapahtunut, voi se vaikuttaa epäiltyjen ja ulkopuolistenkin muistin varaisiin kertomuksiin.

Julkisuudesta voi olla myös muuta haittaa tekijöille ja heidän lähipiirilleen.

Puolustuksen mukaan tuomioistuimen olisi tullut huomioida tapauksen saama julkisuus ja siitä tekijöille aiheutunut kärsimys rangaistusta alentavana tekijänä.

Helsingin käräjäoikeus katsoi kuitenkin perjantaina antamassaan tuomiossa, että poikkeuksellisen ja vakavan teon saama julkisuus on ollut ennakoitavissa ja asiasta käyty somekeskustelu on pysynyt kohtuullisissa mittasuhteissa.

Perinteinen media ei ole paljastanut asianosaisten henkilöllisyyttä, mutta sosiaalisessa mediassa tiedot ovat tulleet esiin. Sen myötä tekijät ja heidän läheisensä ovat joutuneet vastaanottamaan uhkaaviakin viestejä.

Käräjäoikeuden päätöksessä kuitenkin todetaan, että tuomioistuin ei pidä julkisuutta rangaistusta lieventävänä seikkana.

Sarvikiven mukaan somea ei ole arvattu ottaa huomioon, kun tuomioistuimen soveltamaa pykälää poikkeuksellisen julkisuuden aiheuttamasta kohtuuttomasta haitasta on sorvattu viimeksi vuonna 2002.

JSN: "Jos media ei kerro tarpeeksi, jää tilaa arvailulle"

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan median tärkein tehtävä Koskelan surman kaltaisen järkyttävän väkivallanteon käsittelyssä on tapahtumaketjujen purkaminen ja tarvittavien muutosten paikantaminen.

– Olisiko jotain voitu tehdä toisin ja voitaisiinko tulevat vastaavat tapahtumat estää?

Hyvönen muistuttaa, että tapausten tutkinnan ollessa vielä kesken, on epäselvää, mikä kaikki tieto on tarpeellista. Siksi ajoittain joudutaan sietämään myös sellaista julkisuutta, jonka merkitystä ei voida heti perustella.

– Tällaisessa teossa joka ikinen kuvaus on järkyttävä ja tunteiden kuohumista ei voida välttää. Jos media ei kerro tarpeeksi, jää tilaa arvailulle ja kauhun lietsonnalle.

Tiedon ja julkisen keskustelun merkitys selviää usein vasta myöhemmin.

Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alkupuolella, kun laaja raportointi 8-vuotiaan Eerikan surmasta käynnisti perusteellisen selvityksen lastensuojelun tilasta.

Koskelan tapauksen julkinen puiminen on nostanut lastensuojelun tilan jälleen valtakunnalliseksi puheenaiheeksi.

Asianosaisten surutyön kunnioittamisen kannalta tärkeää on tapauksen ripeä käsittely mediassa. Kun tapahtumiin johtaneet syyt on selvitetty, ei yksityiskohdilla ole Hyvösen mukaan syytä mässäillä enempää.

Hän arvioi median onnistuneen tasapainoilemaan yleisön tiedon tarpeen tyydyttämisen ja hienotunteisen käsittelytavan välillä.

– Koskelan tapauksen uutisointi ei ole nostanut esiin kanteluaaltoa.

Hyvönen toivoo, että media jatkaisi aiheen käsittelyä keskittyen isompaan yhteiskunnalliseen kuvaan, ja nuorten hyvinvoinnin ja rikollisuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.

RIKU: Yhteiskunnan etu voi olla ristiriidassa omaisten surun kunnioittamisen kanssa

Asiallinenkin uutisointi voi vahingoittaa järkyttyneitä ja surevia omaisia sekä muita läheisiä, painottaa Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.

– Joku sietää uutistulvaa paremmin tai onnistuu suojautumaan siltä, ja toinen haluaisi, että annettaisiin rauha surra ja käsitellä tapahtumaa yksityisyydessä ilman, että uutiset tulevat väkisinkin silmille – vaikka kaupan lehtitelineessä.

– Uhrin omaiset ja läheiset tietävät parhaiten, onko tässä uutisoinnissa ylitetty rajoja.

Koivukangas uskoo tapauksen julkisella käsittelyllä olevan kuitenkin arvoa, sillä uutisoinnilla ja keskustella voidaan saada aikaan muutosta. Hän lisää, että yhteiskunnan etu voi olla ristiriidassa omaisten surun kunnioittamisen kanssa.

Koivukangas toivoo, että yksittäiset tragediat jätettäisiin vähemmälle huomiolle, ja keskustelu vietäisiin ripeämmin laajempaan yhteiskunnalliseen kuvaan.

– On tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia voidaan estää, mikä saa nuoren toimimaan väkivaltaisesti, miten kiusaamisen ja väkivallan uhreja voidaan suojella ja kenelle se kuuluu?

Täsmennetty 5.9. klo 8.57: Asianajaja Jussi Sarvikiven titteli

Lue myös: