1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. journalismi

“Poliitikkojen hyökkäykset mediaa kohtaan vahingoittavat sananvapautta myös Pohjoismaissa", sanoo Dagens Nyheterin päätoimittaja

Peter Wolodarski pelkää, että presidentti Trumpin käynnistämä tiedotusvälineiden kritisoiminen kaventaa uutisointia ja hivuttaa Puolan kaltaisen kehityksen myös Pohjoismaihin. Hän puhuu Ylen 95-vuotisjuhlaseminaarissa torstaina.

-Suomella ja Ruotsilla on maailman vanhin painovapausasetus vuodelta 1766. Olemme oppineet, että sitä voidaan rajoittaa, jos emme ole valppaina, sanoo vastaava päätoimittaja Peter Wolodarski. Kuva: Daniel Ivarsson

TUKHOLMA Jos ruotsalaista pyytää nimeämään jonkun päätoimittajan, tämä vastaa melko varmasti “Peter Wolodarski”.

Wolodarski on ollut lähes kymmenen vuotta Ruotsin suurimman sanomalehden, Dagens Nyheterin vastaava päätoimittaja. Hän on myös lehden kustantaja. Lehti on ruotsalaisen mediakonserni Bonnierin omistuksessa.

Asema on hyvin näkyvä ja merkittävä Ruotsissa. Lehdellä on päivittäin 1,2 miljoonaa lukijaa.

Wolodarski on myös tunnettu ja arvostettu julkinen keskustelija. Hänelle tärkeitä teemoja ovat sananvapaus ja journalismin riippumattomuus.

Molemmat ovat vaarassa maailmalla eikä meidän pidä luulla, etteivätkö ne voi heikentyä myös Pohjoismaissa, sanoo Wolodarski Ylen haastattelussa.

Mikä on juuri nyt haastavaa journalismissa?

– Internet on täynnä informaatiota. Siellä on valtava määrä propagandaa, on somevaikuttajia ja valheita. Jopa maailman vaikutusvaltaisin henkilö, presidentti Trump, omistautui valheiden levittämiselle, Wolodarski sanoo.

– Meidän tehtävämme on pitää kiinni vaatimuksesta, että asioiden on perustuttava totuuteen, faktoihin. Ja etsittävä totuus propagandan seasta, mikä voi olla haastavaa.

Kun niin paljon valheita on liikkeellä, miten helppoa on saada ihmiset luottamaan tiedotusvälineeseen?

– Luottamus perinteisiä medioita kohtaan on hyvin korkealla varsinkin Suomessa, mutta myös Ruotsissa. Sitä täytyy vaalia, eikä sitä saa ottaa itsestäänselvyytenä.

Poliittisilta päättäjiltä tuleva voimakas kritiikki kuitenkin vahingoittaa.

– Poliitikkojen täytyy välttää kiusausta saada nopeita irtopisteitä sillä, että he hyökkäävät tiedotusvälineitä ja niiden toimintaa vastaan, Wolodarski sanoo.

Hän viittaa viime vuosina myös Ruotsissa yleistyneisiin poliitikkojen purkauksiin, joilla halutaan mustamaalata tiedotusvälineitä ja kylvää epäluottamusta niitä kohtaan.

Puhutaan esimerkiksi halveksivaan sävyyn tiedotusvälineistä tai toimittajista, kutsutaan itselle tai puolueelle epämieluisia ohjelmia valeuutisiksi. Jos tutkija kritisoi tieteelliseen tutkimustietoon perustuen puolueen esitystä, kutsutaan tutkijaa puolueelliseksi.

Ruotsissa joukko ruotsidemokraattien johtavia poliitikkoja on väläyttänyt (siirryt toiseen palveluun) irtisanomisia ja yleisradioyhtiön johdon kutsumista puhutteluihin, jos ohjelmisto on puolueelle epämieluisaa. Lisäksi he ovat esittäneet toimittajien mielipiteiden (siirryt toiseen palveluun) rekisteröimistä.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg oli viime syksynä yhden Dagens Nyheterin numeron päätoimittaja. -Saimme ensin paljon kritiikkiä, mutta lopputuloksen jälkeen kehuja. Ilmasto on aihe, josta tulemme kirjoittamaan paljon, hän sanoo. Kuva: Daniel Ivarsson

Miksi näitä hyökkäyksiä tiedotusvälineitä kohtaan tulee niin paljon?

– Tämäkin lähti presidentti Trumpin toiminnasta, ja se on saanut sen jälkeen vähän eri ilmaisumuotoja, sanoo sanomalehti Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski.

– Länsimaissa ollaan tilanteessa, jossa kritiikkiä mediaa kohtaan tulee vyöryn lailla, varsinkin oikeistopuolueilta.

– Euroopassa kehitys on mennyt pisimmälle Puolassa ja Unkarissa. Puolassa oli toimiva yleisradioyhtiö, mutta hallitus muutti sen propagandakoneekseen.

Wolodarski on muistuttanut pääkirjoituksissaan usein, miten tapahtumat Puolassa lähtivät liikkeelle toimittajien kritisoimisesta.

Kun Puolan kulttuuriministeri sai tiukkoja kysymyksiä juontajalta suositussa uutisohjelmassa, ministeri totesi juontajalle: “Tämä ei ole journalismia vaan propagandaa, mutta se tulee kohta loppumaan.”

Uhkaus toteutettiin ja hallituksen kontrolli on sittemmin ulottunut tuomioistuimiin, kulttuuri-instituutioihin ja hallintoon.

Miksi näin kävi Euroopassa?

– Otimme sananvapauden itsestäänselvyytenä. Luulimme, että Berliinin muurin kaatuminen tekisi demokratiasta pysyvän ja Euroopan unioni takaisi sen. Mutta se oli illuusio, Wolodarski sanoo.

Julkisen palvelun televisioyhtiö SVT on ruotsalaisten mielestä maan luotettavin media. Ruotsalaisista 76 prosenttia luottaa SVT:hen ja 70 prosenttia toisena tulevaan julkisen palvelun radioyhtiöön SR:ään. Dagens Nyheterin luku on 46 prosenttia. Kuva: Daniel Ivarsson

Pidätkö mahdollisena, että Puolan ja Unkarin kaltainen kehitys, jossa tiedotusvälineiden vapaus murenee, voi tapahtua myös Pohjoismaissa?

– Ei suoraan samanlainen, mutta se voi tapahtua hienovaraisemmin ja asteittain. Emme välttämättä edes huomaa sitä, kunnes on jo liian myöhäistä.

Peter Wolodarskin mukaan nykyinen tilanne vaatii paksua nahkaa varsinkin yleisradioyhtiöiltä. Niiden toiminta rahoitetaan verovaroista, joiden käytöstä päättävät kansanedustajat.

– On vaarana, että jos yleisradioyhtiöt tekevät jotain kiistanalaista, poliitikot kritisoivat ja uhkaavat leikata rahoitusta. Tällaisten uhkausten ei saa antaa vaikuttaa riippumattomuuteen. Ei saa alkaa sensuroida itseään.

Mitä ajattelet julkisesta palvelusta?

– Minusta julkinen palvelu on nyt ehkä tärkeämpää kuin koskaan. Tässä ajassa, kun tietoa on valtavasti ja on vaikeaa erottaa totuutta ja valheita, täytyy luotsata yleisöä monimutkaisen yhteiskunnan läpi.

– Yleisradioyhtiöt ovat suuria yhtiöitä, joihin suuri yleisö luottaa. Sitä on vaikea rakentaa uudelleen.

Dagens Nyheterin päätoimittaja puolustaa julkista palvelua, mutta ei sellaista, joka ei pidä kynsin hampain kiinni journalistisesta riippumattomuudesta.

Esimerkiksi keväällä 2021 hän jyrähti.

Paljastui, että radiokanavan toimittaja oli tehnyt ohjelmia epäillystä islamistista, johon hänellä oli suhde. Ohjelmissa kritisoitiin viranomaisia.

Tapaus tuli julkisuuteen toisen median paljastuksen seurauksena. Wolodarskin mielestä Ruotsin radio vaaransi vaikenemisellaan riippumattomuuden.

Ruotsissa oikeistopuolueet ovat muun muassa sanoneet, että yleisradioyhtiö SVT:n pitäisi karsia muuta ohjelmistoa ja keskittyä vain asiaohjelmiin. Mitä mieltä sinä olet?

– Julkisen palvelun ohjelmistoon tulee kuulua laaja sekoitus ohjelmia: uutisia, viihdettä ja urheilua. Uskon, että viihdeohjelmat tuovat ihmisiä myös politiikan keskusteluohjelmien tai uutisten pariin. Suomessa ja Ruotsissa on onnistuttu tässä hyvin, Wolodarski sanoo.

– Ei voida myöskään ajatella, että nuoriso löytäisi sisältöjä televisiolähetyksistä. Kaikissa uusissa kanavissa tulee olla sisältöjä, mutta toki siitä voi keskustella, pitääkö kaiken olla tekstimuotoista. Jossain vaiheessa se voi alkaa vaarantaa kilpailua lehdistön kanssa.

Ruotsissa on valtiopäivävaalit vuoden kuluttua. Oikeistopuolueet ovat halukkaita vähentämään julkisen palvelun tarjontaa. Kuva: Daniel Ivarsson

Pidätkö SVT:tä kilpailijana Dagens Nyheterille?

– En vähimmässäkään määrin. Päinvastoin, instituutiot, jotka tekevät laatujournalismia, voivat yhdessä vahvistaa kiinnostusta journalismiin.

– Juuri nyt amerikkalaiset yhtiöt kuten Facebook, Google ja Twitter vievät yhä enemmän tilaa. Näen julkisen palvelun täydentäjänä, en kilpailijana.

Päätoimittaja Wolodarski mainitsee yhden esimerkin siitä, missä hänen mielestään kaikkien vastuullisten mediayhtiöiden satsauksia tarvitaan.

– Ilmastonmuutos. Se on koko yhteiskunnan kriisi eikä sitä pidä käsitellä erilliskysymyksenä.

Takana on kesä, josta muistamme varmasti kuumuuden ja tulvat. Me tulemme käsittelemään sitä paljon enemmän

Vastaava päätoimittaja Peter Wolodarski puhuu Ylen 95-vuotisjuhlaseminaarissa torstaina syyskuun 9. päivänä.

Tilaisuus järjestetään kello 13–16 ja on katsottavissa Yle Areenasta.