"Tuli vähän yllärinä" – viranomaiset aikovat selvittää, mikä sai aikaan marjanpoimijoiden joukkotartunnat

Ennakkotieto thaimaalaisten marjanpoimijoiden leiripaikoista ei tullut terveysviranomaisille asti. Niinpä yhdessä laadittuja varautumissuunnitelmia ei ollut. Koronakaaoksen likapyykki pestään kauden jälkeen, sanotaan ministeriöstä.

Marjanpoimijoiden asumis-, kulkemis- ja ruokailuolosuhteisiin kiinnitetään huomiota jatkossa aiempaa enemmän. Kuvassa thaimaalaiset marjanpoimijat käsittelevät päivän saalista elokuussa Kemijärvellä Luusuassa, missä leiri säästyi tartunnoilta. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Marjanpoimijoiden keskuudessa levinneiden koronatartuntaketjujen seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö aikoo puuttua alan toimintamalleihin ennen ensi marjanpoimintakautta. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää marjanpoimijoiden asumisolosuhteisiin.

Elokuun aikana, pääasiassa thaimaalaisten marjanpoimijoiden tukikohdissa, paljastui yhteensä lähes 300 koronatapausta. Tartuntoja oli ainakin Lapissa ja Kainuussa.

Tartunnat levisivät nopeasti ainakin siksi, että eristykseen määrätyt koronalle altistuneet joutuivat asumaan samoissa tiloissa.

Hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan juuri poimijoiden asumisolosuhteisiin tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota.

– Varmasti ainakin nämä asumis-, kulkemis- ja ruokailuolosuhteet tukikohdassa ovat sellaisia, joihin kiinnitetään huomiota, Sorainen sanoo.

Mikä meni hyvin, mikä huonosti? Tämä arvioidaan kauden jälkeen, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Marjakautta arvioidaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Jotain uusia määräyksiä voi odottaa tulevan.

– Yritysten kanssa keskustellaan kauden päätteeksi viranomaiskokoonpanolla ja arvioidaan, mikä kuluneella kaudella meni hyvin ja mikä huonosti. Siitä kokouksesta tehtävät johtopäätökset tulevat suoraan vaikuttamaan ensi vuoden edellytyksiin ja menettelytapoihin.

Lisää aiheesta:

Ennakkotieto poimijoiden sijainnista jäi välille

Suomeen tuli heinä-elokuussa noin 3000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Ely-keskuksilla piti olla ennakkotietoa, mihin leirejä sijoitetaan, mutta se ei koskaan tullut kaikkien kuntien eikä sairaanhoitopiirin terveysviranomaisten tietoon.

Näin kunnolliset varautumissuunnitelmat jäivät tekemättä ja tauti pääsi leviämään marjanpoimijoiden keskuudessa kulovalkean tavoin. Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan ohjeistusta yrityksille olisi pitänyt antaa jo ennakkoon riittävän selkeästi.

– Olisi voitu yhteistyössä laatia turvallisuusohjeet ja vähän katsoa läpi toimintaympäristöä ja mitä sitten tehdään, jos tulee tartuntoja, Broas sanoo.

Esimerkiksi Kemijärvellä, missä marjanpoimijoiden keskuudessa oli kymmeniä tartuntoja, tieto poimijoiden saapumisesta tuli tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin tietoon heinäkuussa puhelimitse.

Broaksen mukaan ajoissa saatu riittävän tarkka ennakkotieto olisi voinut säästää isommilta ongelmilta.

– Olisi voitu miettiä kaikki nämä eristys- ja karanteenitilat, mistä ne löytyvät ja ovatko ne asianmukaisia. Tämä tuli sillä tavalla vähän yllärinä.

Koronatartunnan saaneita myös siirrettiin maakuntien välillä vastoin viranomaisten ohjeistusta.

Huonoa tuuriakin oli matkassa

Poimijoiden maahan tulosta ei mennyt kauan kun alkoi tapahtua. Heti elokuun alkupäivinä uutisoitiin koronatartunnoista.

Rovaniemellä tilanne oli pahin. Parin viikon aikana testattiin neljässä eri leirissä 262 poimijaa. Heistä 180:lla todettiin koronatartunta.

Marjanpoimijat asuvat tiiviisti, joten yksi sairastunut voi tartuttaa helposti useita. Tällaisissa tiloissa marjanpoimijat asuivat elokuussa Kemijärvellä. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Kolmesta testistä huolimatta virusta tuli Suomeen marjanpoimijoiden mukana. Broaksen mielestä matkassa taisi olla vähän myös huonoa tuuria.

– Kolmas testi, joka tehdään kolmannen päivän kohdalla, ei sulje pois sitä, että tartunta on itämässä. Meidän tulkinta on, että juuri näin on käynyt. Siellä oli ihmisiä, jotka tulivat tartuttavaksi vasta kolmannen päivän jälkeen.

Broksen mukaan näyttää hyvin selvältä, että marjanpoimijoiden keskuudessa riehuneen koronaepidemian aiheuttaneet ensimmäiset tartunnat tulivat poimijoiden mukana.

– Emme ole koko aikana nähneet, että olisi marjanpoimintaryhmien ulkopuolelle liittyviä tartuntoja. Se viittaa siihen, että tartunnat olisivat alun perin lähteneet Thaimaasta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.9. kello 23 saakka.