Älyteknologiasta toivotaan apua, jos muisti pätkii

Counter-Strike-räiskintäpeli sopii myös seniorille.

Harry "Dirty Harry" Mälkki pelasi elokuun lopulla Counter-Strike -peliä kotonaan Helsingissä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Erilaista aivojumppaa on pidetty hyvänä tapana treenata muistia. Mielenkiinto kohdistuu nyt siihen, miten uusi älyteknologia voisi ehkäistä muistin heikentymistä ikäihmisillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL alkaa selvittää, voiko muistiterveyttä kohentaa uudella teknologialla, kuten mobiilisovelluksilla, roboteilla ja virtuaalilaseilla. Seniorien kynnys käyttää digilaitteita laskee jatkuvasti, sillä monella on niistä jo pitkä kokemus.

Counter-Strike-tietokonepeliä pelaava 74-vuotias Harry Mälkki tietää, että peli vaatii kaiken tarkkaavaisuuden.

– Koko ajan on oltava valppaana, tai muuten saa napin otsaan. Pelatessa ei pysty keskittymään mihinkään muuhun. Ei ole suurta eroa siinä, onko ajamassa takaa vai pakenemassa. Molemmat ovat omalla tavallaan haasteellisia tehtäviä.

Vaikka Mälkki ei katso pelaamisen vaikuttaneen suuresti hänen oppimiskykyynsä, se on voinut parantaa tarkkuutta ja huomiokyvyn suuntaamista. Melkein joka pelissä tulee myös jotain uutta vastaan, kun vastustajat keksivät omia jippojaan.

Harry "Dirty Harry" Mälkki kuuluu senioreiden Grey Gunners -joukkueeseen, joka on menestynyt myös maailmalla. Ruotsissa järjestetyssä Dreamhack-pelitapahtumassa viisihenkinen joukkue pokkasi hopeaa eläkeikäisten Counter-Strike-turnauksessa.

Tavoitteena yksilöllinen ohjaus

Harry Mälkillä ei ole muistiongelmia, mutta riski muistin rapautumisesta koskettaa lukuisia ihmisiä Suomessa. Muistisairauteen sairastuu vuosittain arviolta 14 500 ihmistä.

Tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu THL:stä uskoo, että nykyteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä elintapaohjelmia, joilla muistisairauksia voidaan ehkäistä tai hidastaa niiden etenemistä.

– Korona on myös osoittanut, että ikäihmisten tukeminen terveysasioissa ei aina onnistu lähikontaktissa, vaan siihen tarvitaan myös etäohjauksen keinoja.

EU:n rahoittamassa Lethe-tutkimushankkeessa ovat mukana Suomi ja kahdeksan muuta Euroopan maata. Tavoitteena on paitsi tutkia teknologiaa aivoterveyden ylläpitämisessä, myös kehittää tekoälyn avulla malleja, joilla ennustetaan sairastumisriskiä. Teknologian testaamiseen osallistuu ensi vuonna alkavassa pilottitutkimuksessa 160 ikäihmistä neljässä maassa.

Tutkimusalue on varsin uusi. Aiemmin on tarkasteltu etupäässä sitä, kuinka teknologia voi auttaa muistisairaita selviytymään arjessa.

– Nyt kohteena ovat terveet ihmiset, joilla on kuitenkin muistisairauksiin altistavia riskejä.

Aivot kiittävät terveistä elintavoista

Lethe-hanke tukeutuu tunnettuun suomalaiseen Finger-tutkimukseen. Se osoitti, että muistin säilymistä edesauttavat terveelliset elintavat, kuten liikunta, ruokavalio, muistiharjoittelu ja verisuonitautien riskien vähentäminen.

– Fingerissä oli yhtenä osana tietokoneharjoittelu. Siihen kuului muistia stimuloivia sekä tiedonkäsittelyn nopeuteen, toiminnanohjaukseen ja huomiokykyyn liittyviä tehtäviä.

Ngandu korostaa, että tietokoneharjoittelun vaikutusta ei voi erotella muusta elintapaohjauksesta. Teknologian ratkaisuista voi kuitenkin olla apua jo sen takia, että niitä voi tarjota suurille ihmisjoukoille.