1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Budjettiriihi

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ihmettelevät pieniä vähennyksiä maatalouden päästöihin: “Surullista, miten huonolla ilmastopolitiikalla vedätetään viljelijöitä”

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi EU:n uuden maatalouspolitiikan vähentävän päästöjä, vaikka laskelmat osoittavat tutkijoiden mukaan toista. Hallituksen on määrä tehdä puuttuvat päätökset muun muassa maatalouden päästöjen vähentämisestä ensi viikon budjettineuvotteluissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK osoitti mieltään hallituksen ilmastoimiin liittyen Säätytalolla torstaina. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Tutkijat kummastelevat maatalouteen kaavailtuja päästövähennyksiä. Arvostelua herättää erityisesti maa- ja metsätalousministeriön esittämä laskelma maatalouden päästöjen vähentämisestä.

Ministeriö esitteli laskelman EU:n yhteisen maataloustukipolitiikan CAPin ilmastovaikutuksia Suomen maatalouteen aiemmin tällä viikolla.

Ministeriön laskelmista on odotettu lisäkeinoja ensi viikolla alkaviin budjettineuvotteluihin. Neuvotteluissa on määrä lyödä lukkoon puuttuvat päätökset muun muassa maatalouden päästöistä.

Hallituksen pitäisi vähentää yhteensä 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia kasvihuonekaasuja, jotta hiilineutraaliuteen päästäisiin vuonna 2035.

Vähennettävistä päästöistä 6–7 miljoonaa tonnia tulee energiatuotannosta ja kuuluu päästökauppasektorille. Siellä päästöt vähenevät parhaillaan päästöoikeuden korkean hinnan vuoksi tehokkaasti.

Loput vähennykset, noin viisi miljoonaa tonnia, hallitus jyvittää taakanjakosektorille eli maatalouden ja liikenteen kesken.

– Vaikutusarvio todistaa maatalouden vahvan panoksen hiilensidontapuolella. Olen valmis keskustelemaan budjettiriihessä tästä suunnitelmasta ja myös CAPin ulkopuolisista toimista, maa- ja metsätalousministeri, keskustan Jari Leppä sanoi toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa tiistaina.

Ministeriön viesti oli, että uusi suunnitelma tuo lähes miljoonan tonnin päästövähennykset maatalouteen. Tarkempi luku oli 0,9 megatonnia.

– Tämä on ihan kova juttu, ja toivottavasti se myös muuttaa keskustelua maatalouden päästöistä, Leppä sanoi.

CAP on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy ensi viikolla. Siitä päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Närää on aiheuttanut se, että ministeriö antaa ymmärtää päästöjen vähenevän EU:n uusien keinojen vuoksi. Ministeriön tiedotteessa CAP-suunnitelman toimenpiteistä kuvataan seuraavan “5,5 prosentin päästövähenemä nykytilaan verrattuna”.

Suunnitelmassa esitetään uusia keinoja turvepeltojen raivauksen hillitsemiseen. Lisäksi peltoa saisi raivata vain nurmen viljelyyn. Nurmi sitoo päästöjä maaperään yksivuotisia viljelykasveja paremmin.

Turvepelloista haihtuu ilmaan hiilidioksidia, kun ne kuivatetaan. Pellot ovat maatalouden merkittävin yksittäinen päästölähde: niistä aiheutuu yli puolet päästöistä.

CAP-suunnitelman keinot eivät kuitenkaan lopeta peltojen raivausta kokonaan. Päästöjen kasvu siis hidastuu, mutta päästöt eivät kokonaisuudessaan vähene.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää arvostelee ministeriön viestintää.

– Kyllä meitä tutkijoita harmittaa se, että ministeriön viestintä on epätäsmällistä. Laskelmien tekijät itse tietävät, että päästöt eivät vähene.

Maa- ja metsätalousministeriö laati laskelmat yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Luke on ministeriön alainen tutkimuslaitos.

Mäkipää ei itse ole ollut tekemässä laskelmia. Hänen mielestään viesti johtaa harhaan erityisesti viljelijöitä.

– Surullista, miten huonolla ilmastopolitiikalla vedätetään viljelijöitä. Viljelijät voivat olettaa, että häntä ohjataan oikeaan suuntaan, mutta tukipolitiikka ohjaakin viljelijöitä niin, että päästöt eivät vähene.

Turvepelloista haihtuu hiilidioksidia ilmakehään. Kuva: VIlle Viitamäki / Yle

Tutkija: Maatalouden päästöihin tulossa liian pieni vähennys

Maatalouden päästöistä on käyty kiivasta keskustelua budjettineuvottelujen alla. Se on käytännössä ainoa sektori, jolla päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan koko 2000-luvulla. Vuoteen 2035 mennessä päästöjen ennustetaan vähenevän vain kuusi prosenttia.

Esimerksi ilmastopaneeli on arvioinut, että maatalouden päästöjen pitäisi vähentyä 30 prosenttia.

Maatalouden päästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 16 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia kaasuja.

Puolet päästöistä eli käytännössä turvepeltojen hiilidioksipäästöt kuuluvat maankäyttösektorille. Taakanjakosektorilla taas ovat lähinnä kotieläintaloudesta syntyvät metaani- ja typpipäästöt, joita on reilut kuusi miljoonaa tonnia.

Ylen tietojen mukaan virkatyönä syntyneessä, hallituksen neuvottelun pohjana olevassa esityksessä maataloudesta vähennettäisiin taakanjakosektorilla vain muutama prosentti, alle 0,6 megatonnia.

Ministeriö taas löysi laskelmassaan CAP-suunnitelman vaikutuksista vain 0,075 megatonnin vähennysmahdollisuudet maatalouden päästöihin taakanjakosektorilla.

– Tämä on kyllä vaatimaton tavoite. Nopeammin pitäisi päästä vauhtiin maatalouden päästövähennyksissä. Jos ajatellaan tarpeita vuoteen 2035, maatalouden olisi vähennettävä päästöjä ainakin kolmanneksen eli noin 4–5 miljoonaa tonnia, maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta sanoo.

Niemen mukaan tehokkaimmat vähennykset löytyivät turvepelloilta, joista osa joko tuottaa heikosti tai ei ole lainkaan viljelyssä. Niiden ennallaan pitämistä kannustaa tällä hetkellä pinta-alaan perustuva tukipolitiikka.

Hallituksen neuvotteluissa pöydällä on pellonraivausmaksu, mutta myös olemassa olevia peltojen päästöjä pitäisi hillitä.

Niemen mukaan viljelijöitä pitäisi kannustaa kosteikkoviljelyyn, jotta peltojen aiheuttamat päästöt loppuisivat kokonaan.

Maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että maatalouden päästöjä pitäisi vähentää ainakin 30 prosenttia. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Ilmastopaneeli ehdottaa tarjouskilpailua turvepelloille

Ilmastopaneeli onkin tehnyt hallitukselle esityksen, jossa olemassa olevien turvepeltojen päästöt vähenisivät. Puheenjohtaja Markku Ollikainen kertoo, että paneeli on toimittanut budjettineuvotteluihin ehdotuksen turvepeltojen tarjouskilpailusta.

Ilmastopaneelin laskelmien mukaan siitä olisi saatavissa noin miljoonan hiilidioksiditonnin vähennykset. Niistä neljännes osuisi taakanjakosektorille ja loput maankäyttöön.

– Se tarkoittaisi, että varataan rahaa tarjouskilpailun, jossa peltoja siirrettäisiin kosteikkoviljelyyn. Pelloilla viljeltäisiin monivuotisia kasveja, kuten ruokohelpeä.

Turvepeltojen päästöt syntyvät kuivattamisesta. Tarjouskilpailussa viljeilijät hakisivat tukea investointiin, joka vedenpinnan nostamiseksi ja viljelykasvin vaihtamiseksi pitäisi pelloilla tehdä.

Suomessa on turvepeltoja 250 000 hehtaaria. Ollikaisen mukaan jo 50 000 hehtaarin kääntäminen kosteikkoviljelyyn toisi maninitut päästövähennykset. Kosteikkoviljelyssä vähenevät sekä hiilidioksidi- että typpipäästöt.

Samantyyppisiä tarjouskilpailuja on Ollikaisen mukaan käytetty esimerkiksi tuulivoiman tukemisessa. Myös sähköautojen latausasemia on edistetty vastaavalla tarjouskilpailulla.

Ilmastopaneeli on ehdottanut hallitukselle myös metaanipäästöjä alentavien ainesosien lisäämistä kotieläinten rehuun. Rehua, jossa lisäystä ei olisi, verotettaisiin erikseen.

Tutkimukset osoittavat, että tietyt lisäaineet voivat vähentää metaanipäästöjä jopa kolmanneksen. Kotimaisen rypsimurskeenkin lisääminen rehuun vähentäisi päästöjä 15–20 prosenttia. Keino on Ylen tietojen mukaan rehua koskeva vero on ollut esillä myös hallituksen neuvotteluissa.

Maatalouteen jää näidenkin vähennysten jälkeen runsaasti, lähes kuusi miljoonaa tonnia päästöjä.

Vaikka kaikesta ei ole määrä päättää budjettineuvotteluissa, Ollikaisen mukaan kysymys on lopulta edessä. Keskeinen ongelma ovat maataloustuet, jotka kannustavat pitämään sekä peltoalan että kotieläinten määrän suurena.

Punaisen lihan kulus on jo kääntynyt laskuun, mutta maataloustukien tasot eivät heijasta muutosta. Kulutuskäyttäytymisen ei anneta ohjata alaa.

– Lihankysynnän laskua ei pitäisi tuilla vastustaa. Jos tukia nostetaan reaktiona kysynnän laskuun, ei tapahdu muutosta, joka siitä seuraisi.

Raisa Mäkipää on huolissaan viljelijöistä, joille annetaan liian pienillä päästövähennyksillä väärä viesti.

– On syvä huoli, sillä tiedetään, miten turvealalle kävi, kun turvetuotannolle ei yhtäkkiä ollutkaan markkinoita. Jos kuluttaja päättää valita, ettei osta sellaisia maataloustuotteita jotka lisäävät päästöjä, muutos on väistämättä edessä.

Liikenteen päästövähennykset kasassa

Hallitus on neuvotellut ilmastopäätöksistä kuluneen viikon lopulla. Puolueiden näkemykset ovat vaihdelleet siitä, kuinka lähellä sopu ennen varsinaisten budjettineuvottelujen alkamaista on.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ehti väläyttää (siirryt toiseen palveluun)loppuviikosta, että ratkaisu maatalouden uupuviin megatonnin kymmenyksiin olisi löytymässä biokaasun tuotannon lisäämisestä. Biokaasua voitaisiin tehdä nykyistä enemmän lannasta.

Osa tutkijoista on epäilleet Harakan suunnitelmaa, sillä vastaavaa on kaavailtu jo vuosia. Tähän saakka ongelmana on ollut kannattavuus.

Suurimmat vähennykset tullaan tekemään liikenteestä ja fossiilisista polttoaineista, joita käytetään tieliikenteen lisäksi työkoneissa, pienissä, päästökaupan ulkopuolisista lämpölaitoksissa sekä öljylämmityksessä.

Hallituksen neuvotteluiden pohjana olleessa esityksessä esitetään lämmityspolttoaineiden veronkorotusta. Öljylämmityksestä luopumiseen jaetaan jo nyt tukea, mutta sen lisäksi pöydällä on ollut korotus kotitalousvähennykseen luopujille.

Turpeen verohelpotus kuormittaa taakanjakosektoria, sillä viime kevään puoliväliriihessä tehty päätös lisää turpeen energiakäyttöä juuri pienissä, päästökauppasektorin ulkopuolisissa voimaloissa.

Liikenteen osalta päätökset ovat pitkälti kasassa. Hallitus hyväksyi viime keväänä fossiilittoman liikenteen tiekartan, jonka mukaan aiotaan nytkin edetä.

Liikenteen sähköistymistä vauhditetaan tässä vaiheessa erilaisin tuin ja kannustein. Esimerksi hankintatuki sähköautoille sekä tuet lataus- ja tankkausverkostolle ovat neuvotteluissa pöydällä.

Niin sanottuna perälautana on liikenteen kansallinen päästökauppa. Siinä kotimaisen polttoaineenjakelijat jakaisivat päästöoikeudet keskenään. Päästökauppa heijastuisi polttoaineen hintaan samoin kuin polttoainevero, jota asiantuntijaryhmä esitti keväällä.

– Tätä perälautaa ei tarvitse ottaa käyttöön jos näyttää siltä, että liikenteen päästöt vähenevät nopeammin, ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreiden Krista Mikkonen sanoo.

Mikkonen on ilmasto- ja energiapoliittisen työryhmän puheejohtaja. Hänen mukaansa päätös päästökaupasta tehdään loppuvuoden aikana.

Hallitus aloittaa budjettineuvottelut tiistaina.

Lue lisää:

Ministeri Ohisalo: Maatalous on "jäänyt sivuraiteille" ilmastotoimissa – vihreät lähtevät tiukkoina syksyn budjettiriiheen

Työryhmä ehdottaa polttoaineveroon korotusta päästöjen vähentämiseksi – Vanhanen tyrmää korotuksen

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Hallitus lykkäsi turvetta vastaavat ilmastopäästöt vähennettäväksi maataloudesta ja liikenteestä, ja se on hankala ja kallis tapa