1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muuttoliike

Pieni kunta kosiskelee etätyöntekijöitä siirtolapuutarhamaisilla miniasunnoilla – professori epäilee pelkän maaseudun tenhovoimaa

Maaseutukunnat toivovat, että monipaikkatyön yleistyminen tuo uusia asukkaita edes osaksi aikaa. Päijäthämäläinen Kärkölä ideoi vetonaulaa minitaloista. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara muistuttaa, että kilpailu asukkaista on kovaa.

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila. Kuva: Petri Niemi / Yle

Kunnat kasvukeskusten ulkopuolella miettivät keinoja, miten ne voisivat hyödyntää koronan vauhdittamaa monipaikkatyön lisääntymistä.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. on arvioinut, että kiinnostus kaupunkeja rauhallisempiin asuinympäristöihin ja vapaa-ajan asumiseen on lisääntynyt koronaepidemian aikana.

Päijät-Hämeessä runsaan neljän tuhannen asukkaan Kärkölä haluaa houkutella uusia asukkaita enimmillään 50 neliön miniasuntoihin.

– Tarkoitus on kehittää uusi alue, jonne siirtolapuutarhan ja vakituisen asunnon jonkinlaista välimuotoa lähdetään kehittämään. Se voi olla ihmisille vakituinen asunto tai kakkosloma-asuntovaihtoehto, kertoo Kärkölän kehityspäällikkö Matti Skyttä.

Talot ovat talviasuttavia, ja niihin tulevat modernit datayhteydet. Toteutussuunnitelma on alussa, eikä tarkkaa paikkaa ole vielä päätetty. Alue voisi alkaa hahmottua muutaman vuoden kuluttua.

Kilpailu muuttajista on kovaa

Korona on muuttanut varsinkin asiantuntijatyötä tekevien työtapaa. Nyt läppärityötä voi tehdä etä- ja lähityötä yhdistellen monesta paikasta. Yleensä muutaman päivän viikossa.

Kärkölään muutetaan tällä hetkellä eniten Lahdesta. Kuva: Petri Niemi / Yle

– Ihmiset vaalivat ja vaativat laadullisia ominaisuuksia asuinympäristössään, asumisessaan ja lähiympäristössään enemmän kuin aikaisemmin, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Tässä myös Kärkölän tapaiset kunnat näkevät mahdollisuuksia. Professori muistuttaa, että kilpailu on kovaa.

– Mahdollisia vaihtoehtoja on valtava määrä. Se tiedetään, että ihmiset viettävät mielellään aikaa tutuissa paikoissa. Eli paikoissa, joissa ovat esimerkiksi syntyneet tai opiskelleet.

Yhä useampi on syntynyt kaupungissa, eikä maaseudun vetovoima ole itsestäänselvää. Varsinkin jos se on etäällä.

– Syvän maaseudun, johon ihmisellä ei ole kosketuspintaa, todennäköisyys toimia houkuttimena on pieni, sanoo professori Vaattovaara.

Kärkölä rakentaa uutta yhtenäiskoulua. Kuva: Petri Niemi / Yle

Väki vähenee, mutta Kärkölä uskoo itseensä

Kärkölä on alkuvuoden aikana saanut hieman muuttovoittoa, mutta asukasmäärä laskee edelleen. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.

– Meillä on kuitenkin noin sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus ja lyhyt matka esimerkiksi Riihimäelle sekä Lahteen. Uskomme mahdollisuuksiimme, kertoo kehityspäällikkö Matti Skyttä.

Kärkölän kehityspäällikkö Matti Skyttä kertoo, mistä puutarha-asumisessa on kyse. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta muistuttaa, ettei maaseudun vetovoima ole itsestäänselvyys.

Kärkölä on viritellyt myös hanketta, jossa talotehdas toimittaisi muuttovalmiin talon kunnan tontille. Talon hinta olisi kiinteä. Talotehtaat ovat olleet kiinnostuneita ideasta, mutta tällä hetkellä niillä on niin paljon töitä, että Kärkölän projekti on siirtynyt myöhemmäksi.

Professori Mari Vaattovaara ei tyrmää kokeiluja ja ideoita, joissa ei lähdetä rakentamaan massiivisia rakenteita.

– Kaikki, mikä kohottaa ihmisten elinympäristön laatua, on toimiva resepti mahdollisesti myös alueen uusille asukkaille.

Lue myös:

Kunnat miettivät keinoja kääntää etätyö elinvoimaksi – Lahdessa tiimit määrittelevät itse, kuinka paljon ja missä tilanteissa ollaan läsnä