1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille

Sienibiologi on aloittanut kotipihallaan miltei loputtomaksi osoittautuneen projektin: lajilaskennan. Laskenta etenee noin yhden lajin päivävauhdilla. Pihalta on löytynyt muun muassa äärimmäisen uhanalainen sienilaji.

Biologi ryhtyi laskemaan oman pihansa lajistoa ja yllättyi
Biologi ryhtyi laskemaan oman pihansa lajistoa ja yllättyi

Sienibiologi Hanna Tuovila on aina ollut kiinnostunut luonnosta ja erityisesti eliö- ja kasvilajeista. Hän muistelee opetelleensa jo pikkutyttönä tunnistamaan kasveja ja sieniä isänsä kanssa.

Ei siis ole yllätys, että hän päätyi opiskelemaan biologiaa yliopistoon. Eikä se, että toissa keväänä kotiniittyään haravoidessaan hän havahtui pohtimaan, kuinka monta lajia omalta tontilta mahtaa löytyä.

– Kasvit ja sienet tunnen, mutta ajattelin, että katsotaan nyt kaikkea. Jos siinä samalla oppisi lajeja lisää ja tekisi tavallaan sitä samaa, miksi on lähtenyt opiskelemaan biologiksi. Halusta tietää, mitä kaikkea tässä maailmassa on.

Nyt, lähes puolitoista vuotta myöhemmin, löytyi jo pihan 500. laji: nummitatti.

Suomessakin lajiston uhanalaisuustilanne hälyttävä

Viime vuonna julkaistun WWF:n Living Planet -raportin mukaan maapallon luonto on suuressa ahdingossa. Myös Suomessa luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on tutkimusten mukaan hälyttävä.

Suomen Luontopaneeli penäsi jo keväällä hallitukselta lisää rahaa luonnonsuojeluun. Viime viikolla vihreiden eduskuntaryhmä totesi, että luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan vauhtia. Eduskuntaryhmä vaati, että tänään tiistaina alkavassa budjettiriihessä tehtäisiin riittävät ilmastopäätökset.

Tuovilan pihamaalla luontokadosta ei ole tietoakaan.

Kanta-Hämeen ja Uudenmaan rajalla sijaitsevan puolen hehtaarin kokoisen tontin lajikirjo on maallikon korvin hämmentävän laaja, mutta sille on myös selitys.

Pieni niitty, metsäkaistale, puutarha ja kasvimaa tarjoavat useita erilaisia elinympäristöjä suhteellisen pienellä alueella.

– Osasin toki odottaa, että lajeja on paljon, mutta kun otin asenteen, että katson kaikkia lajeja, niin kokonaisuus on yllättänyt. Paljon on tullut vastaan sellaista, mitä en ole koskaan aikaisemmin yksinkertaisesti nähnyt.

Hanna Tuovila pohti kuutisen vuotta sitten, että minkälaista olisi asua tyhjilleen jääneessä mummolassa. Perhe ryhtyi pian tuumasta toimeen eikä ole katunut muuttopäätöstä. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Esimerkiksi eri luteita on "ihan hirveästi". Hyönteisiä ylipäätään on paljon, ja niiden määrittäminen on osoittautunut ehkä projektin suurimmaksi haasteeksi.

– Olen aikaisemmin ollut vähän sellainen havainnoija, että okei, tuo on varmaan joku kärpänen. Tähän lähtötasoon nähden olen saanut määritettyä aika paljon eri perhosia, kovakuoriaisia ja pistiäisiä. En toki ilman apua, mutta kuitenkin.

Lajien tunnistaminen ei sovi kärsimättömälle. Tuovila antaa esimerkin: Googlen hakukenttään kirjoitettu sanapari "ruskea tatti" ei anna sienibiologin mukaan yhtään järkevää tulosta.

Käänteinen kuvahaku auttaa esimerkiksi leppäkerttujen tunnistamisessa, mutta monen muun lajin määrittäminen on huomattavasti vaivalloisempaa.

– Varsinkin sienten tai sammalten määrittäminen vaatii kirjojen lukemista, lajeihin tutustumista, tuntomerkkien katsomista.

Tuovila on projektin edetessä onnistunut löytämään pihamaaltaan muun muassa äärimmäisen uhanalaisen sienilajin, josta on tiedossa vain kaksi muuta löytöpaikkaa koko Suomessa.

Tälle tontille Tuovilaa perheineen ei kuitenkaan ole lajikirjo alun perin houkutellut, vaikka näin voisi kuvitella. Kyseessä on Tuovilan mummola, ja hänen kaksi tytärtään ovat vähintään kymmenennen sukupolven edustajia näillä nurkilla.

Laiskottelu on luonnon monimuotoisuuden nimissä sallittu

Sienibiologi ei pidä oman pihansa monimuotoisuutta itsestäänselvyytenä, vaan vaalii sitä mahdollisimman luonnonmukaisella puutarhanhoidolla. Hän jättää esimerkiksi tontille kaatuneita puita sijoilleen lahoamaan ja tarjoamaan elinympäristöjä muun muassa eri sienilajeille.

– Suomalainen luonto on ainutlaatuinen. Siitä on lähdettävä, että jokaisella lajilla on oma itseisarvonsa ja ne ovat osa maailmaamme, tätä ainutlaatuista paikkaa.

Tuovila pitää WWF:n, Suomen Luontopaneelin ja vihreiden eduskuntaryhmän tavoin luontokatoa vakavana uhkana, joka vaatii isoja poliittisia päätöksiä. Toisaalta jokainen voi torjua luontokatoa vaikkapa omalla kotipihallaan suhteellisen helposti – tekemättä mitään.

Tuovila rohkaisee kotipuutarhureita vaalimaan pihojensa monimuotoisuutta laiskottelemalla ja jättämällä liiallisen siistimisen ja karsimisen väliin.

Puolen hehtaarin tontilla on niittyä, metsää, puutarha ja kasvimaa, eli monenlaisia elinympäristöjä sadoille lajeille. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Lajilaskennan etenemistä voi seurata Instagramissa päivittäin (siirryt toiseen palveluun).

Yle Radio Suomessa vietetään Luonto-Suomen sieni-iltaa keskiviikkona 8.9. klo 18:03 alkaen.

Voit keskustella aiheesta 8. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Näin muutat pihasi elämää pursuavaksi keitaaksi

Kotipuutarhurit kantavat huolta luonnon hyvinvoinnista – moni välttää nyt muovia ja kasvattaa mehiläiskasveja

Kansainvälisesti palkittu puutarhaguru ei nyppäisi pihasta voikukkaakaan

Tällaisia kaupunkipihoja tarvittaisiin lisää – kotipihojen merkitys lajikadon pelastajina kasvaa

Tunnistatko 30 tavallisinta sientä? Tiedätkö mitä kannattaa poimia? Tee testi!