Näsijärvestä nostetaan nollakuitua, joka voisi korvata turpeen käytön – katso, kuinka puuainesta kaavitaan järven pohjasta

Selluteollisuudesta ylijäänyttä puuainesta, eli nollakuitua on tarkoitus polttaa Tampereen Sähkölaitoksen lämpövoimalassa. Näin nollakuidusta voitaisiin saada energiaa.

Kaivuri nostaa nollakuitua Näsijärven Lielahdesta.
Tältä näyttää, kun ruskeaa puuainesta kaivetaan kaivinkoneella Näsijärven pohjasta. Toimittaja: Miikka Varila, kuvaaja: Marjut Suomi

Näsijärveen varastoitunutta nollakuitua nostetaan tänään Hiedanrannan edustalta koekäyttöön.

Entisen teollisuustoiminnan jäljiltä järven pohjassa on puuta ja puukuitua noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Nollakuitua nostetaan järvestä vaiheittain: nyt kuitua nostetaan 20–30 kuutiota ja seuraava nosto tehdään myöhemmin syksyllä. Kokonaisuudessaan nollakuitua nostetaan kokeilussa enintään 450 kuutiota.

Hiedanrannan kehitysohjelman hankekehitysjohtaja Juha Kaivonen Tampereen kaupungilta kertoo, että ensimmäinen nosto on mittakaavassaan vielä pieni.

– Tässä tilanteessa selvitetään, miten nollakuidun nostoa voitaisiin tehdä isommassa mittakaavassa.

Kaivonen arvioi, että koenoston materiaali saadaan analysoitua joidenkin viikkojen kuluessa.

Kuitu polttoon Tampereen Sähkölaitoksen lämpövoimalaan

Järven nollakuitu ei estä alueelle rakentamista. Hiedanrannasta suunnitellaankin jopa 25 000 asukkaan kaupunginosaa. Alueen asemakaavoitus on alkanut.

Nollakuitua kuitenkin halutaan nostaa pohjasta, sillä se estää Näsijärven virkistyskäytön Hiedanrannan edustalla. Siinä kohtaa ei voi esimerkiksi uida tai veneillä, sillä nollakuidun vuoksi järvestä nousee pahaa hajua ja metaanikaasua. Nollakuidulla on myös jonkin verran vaikutusta järven jäätymiseen.

Mikrotermisen käsittelyn läpikäynyttä kuitua valmiina energipolttokokeilua varten. Kuva: Miikka Varila / Yle

Nostoon liittyy myös toinen syy. Nyt tarkoituksena on testata nollakuidun polttamista Tampereen Sähkölaitoksen lämpövoimalassa. Nollakuitu voitaisiin siis hyötykäyttää energiana.

Tampereen Sähkölaitoksen kehityspäällikkö Timo Heinonen väläyttää mahdollisuutta, että nollakuidun polttaminen korvaisi turpeen käytön.

– Nollakuitu on puuta, joten biopolttoainettahan se on.

Ennen polttoa osalle kuitumassaa tehdään niin sanottu mikroterminen käsittely, jonka lopputuotteena on polttokelpoiseksi kuivattua ja jauhautunutta hienojakoista puuainesta. Lisäksi tarkoitus on kokeilla kosteamman, vain puristamalla kuivatun kuidun polttamista.

Tampereen Sähkölaitoksen kehityspäällikkö Timo Heinonen, Hiedanrannan kehitysohjelman hankekehitysjohtaja Juha Kaivonen Tampereen kaupungilta ja Pimaran maanrakennuksen työnjohtaja Antti Ukonjärvi. Kuva: Miikka Varila / Yle

Heinonen ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa tarkasti kantaa siihen, millaiset kustannukset nollakuidun hyötykäytöllä voisi olla.

– Tämän testin jälkeen uskallamme arvioida kokonaisuutta. Puhutaan kuitenkin kymmenen miljoonien eurojen hankkeesta.

Tampereella on jo pitkään tutkittu, miten nollakuitua voisi hyödyntää. Tampereen teknillisellä yliopistolla on tutkittu nollakuidun mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa.

Uniikki projekti

Nollakuidun nosto järvenpohjasta ei ole ihan jokapäivästä työtä. Pimaran maanrakennuksen työnjohtaja Antti Ukonjärvi kertoo, että projekti on ollut uniikki, mutta tähän saakka kaikki on mennyt hyvin.

– Nollakuitu ei ole kauhean painavaa. Vaikka suurin osa nostosta tapahtuu veden alla, emme käytä koneessa edes maksimiulottuvuuksia.

Kaivuri nostaa nollakuitua Näsijärven Lielahdesta.
Nollakuitu on järvessä ongelmallinen, mutta sen hyötypotentiaali on suuri. Katso videolta, kuinka nollakuitua nostetaan Hiedanrannan edustalta koekäyttöön. Toimittajana Miikka Varila, kuvaajana Marjut Suomi / Yle.

Juttua päivitetty klo 12.04: Korjattu juttuun, että metaani on hajuton kaasu.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka!

Lue myös: