1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. peltoviljely

Paahdekesä näivetti viljasadon, ja siksi tänä syksynä kylvetään poikkeuksellisen paljon syysviljoja – Jari Ijäksen suosikki on syysruis

Tänä syksynä maahan on kylvetty tavanomaista enemmän viljojen syyslajikkeita etenkin rannikolla. Sato onnistuu, kunhan lumipeitettä riittää pitkälle kevääseen.

Kalajokinen viljelijä Jere Ijäs on kylvänyt syksyisin jo useiden vuosien ajan. Syysvehnä on suosituin vilja hänen viljelijäystävien keskuudessa. Kuva: Kaje Komulainen / Yle

Kalajokelainen viljelijä Jari Ijäs kävelee pelolla. Kaksi hehtaaria syysruista on kylvetty peltoon kaksi viikkoa sitten. Viisi senttiä vihreää vartta on jo maan päällä.

– Hyvin on lähtenyt kasvamaan, sanoo Ijäs.

Ijäs on syyskylvöjen konkari. Aikaisempien vuosien aikana hän kokeillut syksyllä kylvää vehnää, ruista ja hernettä. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia.

– Herne on hankala, jos seuraava syksy on kostea. Silloin sitä ei saa pois pellolta.

Syysviljely lisääntyy koko maassa

Pro Agrian johtavan kasvintuotannon asiantuntija Sari Peltosen mukaan Suomessa syysviljelyssä on vuosittain noin 60 000 hehtaaria. Tänä vuonna syysviljely on ollut tavallista runsaampaa: syksyllä kylvetään nyt jopa 100 000 hehtaaria.

Parin hehtaarin ala syysruista näyttää tältä kahden viikon jälkeen, kun se on kylvetty elokuun lopulla. Kuva: ville viitamäki Yle

– Tämä koskee koko maata, mutta painottuu Uudellemaalle, Satakuntaan, Rannikko-Suomeen ja Pohjanmaalle, hän sanoo.

Suomessa viljelyalaa on yhteensä noin kaksi miljoonaa hehtaaria.

Syysviljely kiinnostaa tänä syksynä monesta syystä. Muun muassa kesäiset ääri-ilmiöt kannustavat syysviljelyyn.

– Keväällä viljat kasvoivat huonosti kosteuden vuoksi. Heinäkuussa oli paahtavat helteet. Sato oli huono, kertoo Peltonen.

– Syysviljat ovat kestävämpiä. Juuret ovat syvemmällä, ja kuivuus ei niin haittaa syysviljaa.

Syysviljelyllä pyritään tasaamaan satoriskiä

Eniten tänäkin syksynä kylvetään syysvehnää, mutta maanviljelijä Jari Ijäksen suosikki on syysruis.

– Suuri ero on sadossa. Kevätrukiin kasvukausi on pitkä ja sato voi olla olematon. Siitä syystä syysruis on parempi, kertoo Ijäs.

Hänellä on kokemusta sekä onnistuneista että epäonnistuneista syyssadoista.

Jotta syyskylvöt onnistuisivat, tarvitaan riittävästi lunta. Ijäksen mukaan sitä tulisi olla kyynärän verran, ja lumipeitteen olisi pysyttävä mahdollisimman pitkälle kevääseen.

Jos lumi sulaa maaliskuussa, on mahdollista että koko sato jää saamatta.

– Talvi voi viedä kaikein, silloin ollaan ihan äärirajoilla, kertoo Ijäs.

Katso uutisvideo aiheesta tästä linkistä.

Lue seuraavaksi:

Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan

Puintikausi on myöhässä ja satoa korjataan vasta nyt täyttä päätä – viljasadosta tulee selvästi viime kesää huonompi

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 8.9. kello 23 saakka.